Siirry suoraan sisältöön

Suomen Syöpäyhdistys on yksi Suomen suurimpia kansanterveys- ja potilasjärjestöjä. Suomen Syöpäyhdistyksellä on 18 jäsenyhdistystä, joista 12 on alueellisia syöpäyhdistyksiä ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Vuoden 2016 lopussa yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 122 201.

Jäsenyhdistykset

Alueelliset syöpäyhdistykset

Alueelliset syöpäyhdistykset kattavat koko maan Ahvenanmaata myöten. Jokaisella yhdistyksellä (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) oli vuonna 2016 vähintään yksi toimipiste, jossa oli tarjolla syöpään perehtyneen sairaanhoitajan neuvontapalveluita. Syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä neuvonta, vertaistukiryhmät ja -henkilöt ovat kaikkien alueellisten jäsenyhdistysten ydintoimintoja. Jokaisella yhdistyksellä on toiminnanjohtaja tai toimitusjohtaja.

Kaikilla alueellisilla yhdistyksillä oli syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettua syöpäneuvontaa, johon liittyy kiinteästi psykososiaalinen tuki. Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on saattohoitokoti ja tehostetun palvelun koti ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksellä on lääkäriasema sekä laboratorio.

Kaikki alueelliset yhdistykset tarjoavat kuntoutumista tukevia palveluita ja toimintaa. Valtaosa alueellisista yhdistyksistä järjestää syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennusta, jota Suomen Syöpäyhdistys koordinoi ja sosiaali- ja terveysministeriö tuki Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) tuotoista maksetuilla avustuksilla. Osa jäsenyhdistyksistä järjestää myös Kansaneläkelaitoksen (Kela) tai sairaanhoitopiirien rahoittamaa kuntoutustoimintaa. Yhdistykset tukivat syöpään sairastuneita myös taloudellisesti maksamalla hoitopäiväkorvauksia tai avustuksia.

Alueelliset jäsenyhdistykset tukivat omalla alueellaan tehtävää tieteellistä tutkimusta erilaisilla apurahoilla. Pirkanmaan Syöpäyhdistys julisti 65-vuotisjuhlaseminaarissaan haettaviksi 250 000 euron tutkimusapurahat. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen apurahasumma vuonna 2016 oli 185 000 euroa. Pohjanmaan Syöpäyhdistys tuki Vaasan keskussairaalan onkologisen yksikön tutkimustyötä 30 000 eurolla. Muissa yhdistyksissä jaettiin pienempiä apurahasummia.

Valtakunnalliset potilasyhdistykset

Valtakunnalliset potilasyhdistykset toimivat koko maassa ja tekevät yhteistyötä alueellisten yhdistysten kanssa. Potilasyhdistykset tarjoavat eturauhassyöpää, kurkku- ja suusyöpää, rintasyöpää sekä suolistosyöpää sairastaville mahdollisuuden vertaistukeen, yhteiseen toimintaan ja asiantuntijoiden antamaan neuvontaan. Osa potilasyhdistyksistä järjestää myös sopeutumisvalmennusta.

Sylva ry kokoaa yhteen syöpään sairastuneiden lasten ja nuorten perheet sekä tukee niitä eri tavoin. Suomen Syöpäpotilaat vastaa mm. potilasoppaiden tuottamisesta, minkä lisäksi kaikilla potilasyhdistyksillä on omaa, yhdistyksen tavoitteita tukevaa julkaisutoimintaa. Suomen Syöpäpotilailla oli vuonna 2016 yhteensä 16 harvinaisten syöpäsairauksien potilasverkostoa ja syöpää sairastaville nuorille aikuisille tarkoitettu verkosto. Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksellä on Mikkelissä Kyyrönkaita-niminen kurssikeskus.

Paikallinen toiminta

Paikallinen toiminta on monelle jäsenyhdistykselle tärkeää. Erityisesti maantieteellisesti laajoilla alueilla paikallisosastot tarjoavat syrjäisemmilläkin alueilla syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä muille kansalaisille kosketuspinnan Syöpäjärjestöjen toimintaan.

Jäsenyhdistyksillä oli yhteensä lähes 190 paikallista osastoa tai kerhoa. Suurin määrä oli Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksellä. Vastaavasti Pirkanmaan Syöpäyhdistyksellä ei ollut osasto- tai kerhomuotoista paikallista toimintaa.

Paikalliseen toimintaan osallistuu arviolta 10 000 jäsentä. Suhteessa yhdistyksen jäsenmäärään osallistuminen paikalliseen toimintaan on ollut aktiivisinta Pohjois-Karjalassa (yli puolet jäsenistä). Paikallinen toiminta on merkittävä toimintamuoto myös Etelä-Suomessa, Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Suomessa. Keskimäärin joka kahdestoista jäsen on mukana paikallisosastojen ja -kerhojen toiminnassa.

Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistyksiä ovat (suluissa perustamisvuosi):

 

Jäsenyhdistyksen nimi Toimi-pisteiden lukumäärä Jäsenmäärä 31.12.2016 (31.12.2015) Paikallisosastojen ja/tai kerhojen lukumäärä
Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry (1965) 4 14 333 (14 688) 16
Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry (1956) 1 5 112 (5 096) 5
Kymenlaakson Syöpäyhdistys ry (1956) 2 3 042 (3 143) 5
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry (1951) 6 28 815 (28 471) 12
Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry (1951) 7 20 714 (21 022) 2
Pohjanmaan Syöpäyhdistys ry (1956) 4 12 815 (12 835) 29
Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry (1956) 1 3 213 (3 322) 14
Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry (1959) 1 4 204 (4 271) 20
Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry (1957) 2 7 455 (7 731) 50
Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry (2005) 1 1 075 (997)
Saimaan Syöpäyhdistys ry (1953) 4 7 465 (7 719) 10
Satakunnan Syöpäyhdistys ry (1974) 3 8 207 (8 204) 4
Ålands Cancerförening rf (1986) 1 834 (832)
Colores – Suomen Suolistosyöpäyhdistys ry (2007) 1 533 (530)
Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry (1997) 1 1 823 (1 850)
Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry (1962) 2 906 (927) 12
Suomen Syöpäpotilaat ry (1971) 1 110 (114) 17 potilasverkostoa
Sylva ry, Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistys (1982) 1 1 545 (1 457) 1

Yhteistyö

Järjestövaliokunta

Järjestövaliokunta on yhdistyksen hallituksen asettama ja kukin jäsenyhdistys saa siihen vuorollansa edustajansa. Järjestövaliokunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2016 hallituksen jäsen ja Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Matti Väistö. Järjestövaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja käsitteli muun muassa järjestön kehittämissuunnitelman toimeenpanoa ja strategian kärkihankkeita.

Toiminnanjohtajakokoukset 

Toiminnanjohtajakoksia pidettiin vuoden 2016 aikana yhteensä viisi, ja yksi näistä oli kaksipäiväinen kokous Oulussa Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen vieraana. Saimaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Leila Märkjärvi toimi kokousten puheenjohtajana. Hän ja järjestösihteeri valmistelivat kokoukset yhdessä. Toiminnanjohtajat osallistuivat aktiivisesti kokouksiin, joissa käsiteltiin strategian toimeenpanoa, avustuksiin ja talouteen liittyviä kysymyksiä, vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa, vertaistukea, vapaaehtoistoiminnan kehittämissuunnitelmaa, varainhankintaa, koulutusta, kuntoutusta ja Syöpälehden kustannusten jakoa. Toiminnanjohtajakokouksilla on tärkeä rooli järjestön palvelutoiminnan yhtenäistämisessä ja laadun varmistamisessa sekä yhteisten toimintojen ja hankkeiden suunnittelussa.

Järjestön ruotsinkielistä toimintaa käsiteltiin kahdessa erillisessä toiminnanjohtajakokouksessa, keväällä ja syksyllä. Kokouksiin osallistuivat jäsenyhdistyksistä Etelä-Suomen Syöpäyhdistys, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Ålands Cancerförening sekä Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys. Pohjanmaan Syöpäyhdistys otti vastatakseen ruotsinkielisen toiminnan valtakunnallisesta koordinaatiosta kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Vaalivaliokunta

Hallituksen nimittämä vaalivaliokunta valmisteli joulukuussa 2016 varsinaisessa kokouksessa ja valtuuskunnassa tehdyt henkilövalinnat. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen edustaja, ylilääkäri Helena Mussalo-Rauhamaa.

Syöpäjärjestöjen kehittämissuunnitelma

Kaikki jäsenyhdistykset sitoutuivat kevään 2016 aikana kehittämissuunnitelman toteuttamiseen. Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön hallitukset olivat sen tehneet jo aiemmin. Suunnitelma sisältää 20 suositusta seitsemällä eri osa-alueella. Suositusten toimeenpanossa edettiin suunnitelman määrittelemässä aikataulussa. Yhdistyksen sääntömuutos valmisteltiin ja tarkistettiin yhdistyslain asiantuntijalla. Sääntömuutos siirtyi kuitenkin siihen asti, kunnes yhdistyksellä ei ole enää henkilöjäseniä. Uusia henkilöjäseniä ei ole otettu vuosikymmeniin. Vuoden aikana valmisteltiin vapaaehtoistoiminnan kehittämisohjelma ja uudistettiin 11 jäsenyhdistyksen verkkosivut sekä tuotettiin ulkoinen uutiskirje.

Järjestöpäivät

Syöpäjärjestöjen vuosittaiset järjestöpäivät pidettiin Marina Congress Centerissä Helsingissä

15.–16.1.2016. Järjestelyvastuussa oli Suomen Syöpäyhdistys. Päivien teemoina olivat Syöpäjärjestöjen kehittämissuunnitelman toimeenpano, tupakkalaki ja sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistukset, syövänhoito, syöpäpotilaiden ja näiden läheisten omat kokemukset sekä syöpäpotilaiden tukeminen taloudellisesti. Potilaan näkökulma oli erityisen vahvasti esillä. Järjestöpäiville osallistui noin sata henkilöä eri puolilta Suomea.