Siirry suoraan sisältöön

Historia

Suomen Syöpäyhdistys perustettiin vuonna 1936. Perustamista siivittäneet lahjoitusvarat – viisi miljoonaa markkaa – sijoitettiin radiumiin, jolla hoidettiin syöpäpotilaita. Syöpä oli vielä varsin huonosti tunnettu tautiryhmä, ja Syöpäsäätiö perustettiin tutkimuksen rahoittamiseksi vuonna 1948.

Ensimmäiset sädehoitoyksikköinä toimineet radiumkodit aloittivat toimintansa 1950-luvulla.

Syöpätautien tilastointi kehittyi ratkaisevasti 1950-luvulla, kun Suomen Syöpärekisteri aloitti toimintansa Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessä. Samaan aikaan aloittivat toimintansa ensimmäiset maakunnalliset syöpäyhdistykset. Potilasjärjestöjä on perustettu 1960-luvulta alkaen. Suomen Syöpäyhdistys myi omistamansa radiumkodit kunnille 60- ja 70-luvuilla, jolloin sädehoidosta tuli lopullisesti osa julkista terveydenhuoltoa.

Suomen Syöpäyhdistys lisäsi syövän ennaltaehkäisyyn liittyvää toimintaansa 1960-luvulla. Se alkoi kampanjoida aktiivisesti tupakoinnin vähentämiseksi. Toiminta huipentui tupakan vastaiseen lakiin, jonka eduskunta sääti 1976. Tupakan vastainen toiminta on jatkunut aktiivisena läpi vuosikymmenten. Tupakoivien määrä on vuosikymmenten kuluessa romahtanut: kun 1920-luvulla suomalaismiehistä 70 prosenttia tupakoi, on luku pudonnut 2010-luvulla 19 prosenttiin. Tupakoinnin väheneminen näkyy sairaustilastoissa: keuhkosyöpäluvut kääntyivät laskuun 1970-luvulla.

Vuonna 1963 aloitetut kohdunkaulan syöpää ehkäisevät joukkotarkastukset vähensivät merkittävästi kohdunkaulan syöpään sairastuneiden määrää. Syövän joukkotarkastusohjelmaa täydennettiin aloittamalla rintasyövän mammografiaseulonnat 1987.

Potilastyön seuraavat askeleet

1970-luvulla Suomen Syöpäyhdistys otti askelia eteenpäin potilastyössä kehittämällä systemaattisesti kuntoutuskurssitoimintaa. Saattohoito rantautui lopullisesti Suomeen 1980-luvulla Syöpäjärjestöjen aloitteesta, kun Pirkanmaan hoitokoti Tampereella ja Terhokoti Helsingissä aloittivat toimintansa 1988. Myös oireenmukaisen hoidon osaamista vahvistettiin. Syöpäjärjestöt osallistui palliatiivisen hoidon professuurin rahoittamiseen.

1990-luvulla Suomen Syöpärekisteri on tutkinut uusia seulontamuotoja. Eniten tutkimusta on tehty PSA-testin kehittämiseksi eturauhasen syövän seulontamuodoksi. Suolistosyövän seulontatutkimus aloitettiin vuonna 2004. Suomen Syöpärekisteri on ollut edelläkävijä suurten seulontatutkimusten tekemisessä maailmassa.

Syöpä on yhä haaste

Terveyden edistämisen rooli Syöpäjärjestöjen toiminnassa on vuosien mittaan kasvanut. Painopisteenä on ollut tupakoinnin vähentäminen erityisesti nuorten keskuudessa. Viime vuosina Syöpäjärjestöt on tuonut esille terveellisen ravinnon ja säännöllisen liikunnan merkitystä syövän ja muiden kansansairauksien ehkäisemisessä.

2000-luvulle tultaessa suomalaisten kuolleisuus syöpään on yksi Euroopan pienimmistä ja hoitotulokset huipputasoa Euroopassa. Syöpä on silti haaste sekä yksilölle että yhteiskunnalle. On tärkeää, että tutkimustieto syövän ehkäisystä ja tehokkaimmista hoidoista on kaikkien käytettävissä. Suurten ikäluokkien tullessa ikään, jossa syöpä yleistyy, yhä useampi sairastuu syöpään. Sairastava tarvitsee yhteisön tukiverkon ja erilaisia palveluita. Asianmukainen kivunlievitys loppuvaiheen syövänhoidossa on yksi haasteista, joihin yhteiskunnan on vastattava entistä paremmin.