Suomen Syöpäyhdistyksen vaalitavoitteet

Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitteena on ehkäistä syöpää ja varmistaa syöpään sairastuneiden huippulaatuinen, oikea-aikainen ja yhdenvertainen hoito koko maassa. Syöpäyhdistys haluaa varmistaa, että syöpään sairastuneet voivat elää mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta riippumatta. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on, ettei yksikään suomalainen kuolisi syöpään. Haluamme voittaa syövän. Tavoitteet on jaoteltu erikseen maakunta- ja eduskuntavaaleja koskeviksi (maakuntavaalitavoitteet punaisella ja eduskuntavaalitavoitteet sinisellä). Muutamat alatavoitteista on yhteisiä, jolloin niitä ei ole värikoodattu.

Hyvä elämä ilman syöpää

1. Terveys ja hyvinvointi päätöksenteon keskiöön

Poliittisilla päätöksillä ja niiden toimeenpanolla tulee pyrkiä lisäämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja vähentämään ihmisryhmien välistä eriarvoisuutta ja terveyseroja. Päätösten vaikutukset ihmisiin ja eri väestöryhmiin tulee arvioida etukäteen laaja-alaisesti. Kaikki päätökset vaikuttavat ihmisiin, on kyse sitten budjetista, maankäytöstä, koulutuksen laadusta tai sote-palvelujen sisällöstä.

Sote-uudistuksen myötä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei saa pudota hallintorajojen väliseen kuiluun vaan sekä kunnan että maakunnan tulee kantaa siitä vastuunsa. Kunnan, maakunnan ja järjestöjen tulee rakentaa saumaton yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

  • Tulee käynnistää riittävästi resursoitu kansanterveysohjelma ehkäisemään kansansairauksia, edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentämään ihmisryhmien välisiä terveyseroja.
  • Poliittisten päätösten vaikutukset ihmisiin ja eri ihmisryhmiin on arvioitava valmisteluvaiheessa ja arviot on tehtävä julkisiksi.
  • Lainsäädännön arviointineuvoston tehtäväksi tulee antaa myös päätösten ihmisvaikutusten arviointi.
  • Maakuntien ja kuntien tulee nimetä vastuutahot terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle ja rakentaa pysyvät yhteistyön ja koordinaation rakenteet.
  • Jokaiseen kuntaan ja maakuntaan tulee nimetä hyvinvointikoordinaattori.

#maakuntavaalit  #eduskuntavaalit

 

2. Tukea terveellisiin elintapoihin

Väestötasolla jopa yli 40 % syövistä olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla. Avainasemassa on tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen vähentäminen, lihavuuden ehkäisy, terveellinen ravinto sekä liikkumisen lisääminen. Poliittisten päätösten tulee olla sellaisia, että ihmisten on helppoa tehdä terveytensä kannalta järkeviä valintoja.

Päihteiden käyttö lisää merkittävästi ihmisten terveysriskejä. Poliittisin toimin tulee vähentää alkoholin ja tupakkatuotteiden kulutusta ja auttaa ihmisiä päihteiden käytön vähentämisessä. Tarvitaan tehokasta tupakkapolitiikkaa, jotta yhteinen tavoite nikotiinittomasta Suomesta vuonna 2030 on mahdollinen. Laadukas ja maksuton tupakkavieroitus tulee varmistaa jokaiselle tarvitsevalle.

  • Tarvitaan terveysperusteinen verouudistus. Alkoholia, tupakkaa ja epäterveellistä ruokaa, kuten korkeaenergistä ruokaa ja paljon prosessoitua lihaa, on verotettava nykyistä tiukemmin ja terveellisen ruuan, kuten kasvisten ja hedelmien, verotusta on kevennettävä. On otettava käyttöön sokerivero.
  • Verouudistusta tulee kompensoida eri tavoin mm. verohelpotuksin ja sosiaaliturvajärjestelmässä, jotta verotuksen progressiivisuus säilyy eivätkä veronkorotukset kohdistu suhteettoman paljon pienituloisille ihmisille.
  • Sairauksien ehkäisyn tulee olla keskeinen osa perusterveydenhuollon toimintaa. Palveluihin, myös osaksi sairausvastaanottoja, tulee sisäänrakentaa ehkäisevä toiminta ja lisäksi palveluvalikkoon tulee kaikkialla kuulua keskeisiä sairauksien ehkäisyyn liittyviä palveluja, kuten tupakkavieroitus, päihdepalvelut, ravitsemusneuvonta sekä kattava neuvolatoiminta.
  • Kaikkien sote-tuottajien tulee tarjota maksuttomasti tupakkavieroitusta ja tukea nikotiinittomaan elämään pyrkiviä. Tätä tarvitaan myös erikoissairaanhoidossa tukemaan savuttomien sairaaloiden toimivuutta.
  • Kaikissa maakunnissa on oltava toimivat päihde- ja mielenterveystyön palvelut. Päihdekuntoutukseen on päästävä matalalla kynnyksellä.
  • Nuuskan maahantuontirajoja on tiukennettava.
  • Tupakkatuotteiden pakkaukset on muutettava tuotemerkittömiksi.
  • Alkoholin saatavuutta ei tule lisätä. Alkoholilakia tulee tarvittaessa kiristää, mikäli alkoholin kulutus tai haitat lisääntyvät vuoden 2018 uudistuksen myötä.
  • Alkoholin mainontaa tulee tiukentaa. Mielikuvamainonnasta ja tuotesijoittelusta on luovuttava.

#maakuntavaalit   #eduskuntavaalit

3. Järjestöjen toimintamahdollisuuksien vahvistaminen

Järjestöt aina liikunta-, nuoriso- ja kulttuuriyhdistyksistä potilasjärjestöihin tekevät tärkeää työtä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, osallisuuden lisäämiseksi sekä sairastuneiden tukemiseksi. Järjestöjen rahoitus ja mahdollisuudet toimia muuttuvalla sote-kentällä on turvattava. Maakunnissa tulee panostaa osallisuuteen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja näin vahvistaa myös järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia. Järjestöjen asiantuntemusta tulee hyödyntää päätöksenteossa.

  • Kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle on rakennettava selkeät käytännöt, jotka tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä. Nämä tulee kirjata kunkin maakunnan palvelustrategiaan.
  • Järjestöjen rahoitus ja toimintamahdollisuudet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi tulee turvata. Järjestöillä on oltava mahdollisuus tuottaa palveluja sekä yleishyödyllisesti että kaupallisesti.
  • Järjestöjä tulee auttaa tuotteistamaan palvelujaan.
  • Kunnan ja maakunnan tulee rakentaa eri toimintoihin selkeitä palveluketjuja, joihin on sisällytetty järjestöjen tarjoamat palvelut. Näitä toimintoja voivat olla esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, terveellisten elintapojen lisääminen tai pitkäaikaissairaan kuntoutuminen. Selkeät ja läpinäkyvät palveluketjut lisäävät sekä ihmisten yhdenvertaisuutta että järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
  • Järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja tilaisuutta tulla kuulluiksi tulee vahvistaa perustamalla maakuntiin pysyviä yhteistyöelimiä, kuten järjestöneuvostoja.
  • Järjestöjen osallistumista päätöksenteon valmisteluun ja toimeenpanoon tulee vahvistaa.
  • Veikkauksen keskeinen rooli järjestöjen toiminnan mahdollistajana on turvattava.

#maakuntavaalit  #eduskuntavaalit

 

Hyvä elämä syövästä huolimatta

1. Ihmisten yhdenvertaisuus hoitoonpääsyssä ja hoidoissa

Syövän hoitoennusteeseen vaikuttaa merkittävästi, kuinka varhaisessa vaiheessa syöpä löydetään. Jokaisen tulee päästä matalalla kynnyksellä lääkärille, jatkotutkimuksiin ja syöpähoitoihin. Pääsy tutkimuksiin ja hoitoon ei saa olla kiinni iästä, asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta tai muusta taustasta. Hoitopolun aina syövän epäilystä syöpähoitojen kautta kuntoutukseen saakka on oltava yhtenäinen ja laadukas koko maassa. Lisäksi tarvitaan tehokkaat syöpäseulonnat, joihin ihmiset osallistuvat.

Yksikään syöpäpotilas ei saa jäädä ilman varhaista diagnoosia tai oikea-aikaista hoitoa siksi, että hänellä ei ole varaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Vastuuta terveydenhuollon kustannusten kasvusta ei saa siirtää potilaiden maksettavaksi. On kestämätöntä, että vähävaraisten tuloista suurempi osa kuluu terveydenhuollon menoihin kuin paremmin toimeentulevilla.

Ihmisillä tulee olla oikeus tarpeellisiin lääkkeisiin. Jotta saadaan neuvoteltua mahdollisimman edulliset lääkehinnat ja jotta sairaalat maksavat lääkkeistä saman verran eri puolilla Suomea, tarvitaan valtakunnallinen hankintamenettely.

  • Perusterveydenhuollon tulee olla laadukasta ja kaikkien saatavilla koko maassa. Yleislääkärille on päästävä kolmessa arkipäivässä.
  • Diagnostiikkaan, jatkohoitoon ohjaukseen sekä syövänhoitoon tulee laatia yhtenäiset hoitopolut. Maakunnan tulee varmistaa, että kaikki sote-tuottajat toimivat samoilla periaatteilla.
  • Perusterveydenhuoltoon tulee palkata syöpähoitajia tukemaan potilasta koko hoitopolulla syövänepäilystä kuntoutumiseen saakka.
  • Kielellisten oikeuksien tulee toteutua syövänhoidossa. Hoitosuunnitelman ja hoitoa koskevien päätösten tulee olla ymmärrettäviä potilaalle ja tämän läheisille.
  • Sosiaalityöntekijän palvelut tulee integroida syöpäpotilaan hoitopolun kaikkiin vaiheisiin tukemaan potilaiden yhdenvertaisuutta.
  • Tulee laatia sitovat aikarajat, mihin mennessä syöpäepäilystä on päästävä jatkotutkimuksiin ja syöpädiagnoosista hoitoon.
  • Suomen tulee laatia ja hyväksyä sitova kansallinen syöpäsuunnitelma ohjaamaan syövän ehkäisyä ja hoitoa.
  • STM:n maakuntiin kohdistaman ohjauksen ja seurannan on sisällettävä myös sosioekonomisen ja alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen, vaikuttava terveydenedistämistyö, syöpäseulontojen kattavuus ja laatu sekä syöpäpotilaiden yhtenäisten hoitopolkujen toteutuminen.
  • Kansalliseen seulontaohjelmaan on lisättävä suolistosyövän seulonta 60 – 74-vuotiaille.
  • Kohdunkaulan syövän seulonta on laajennettava koskemaan 65-vuotiaita (nyt 30-60) ja rintasyövän seulonta koskemaan 74-vuotiaita (nyt 50-69).
  • Maakuntien tulee järjestää syöpäseulonnat tehokkaasti ja varmistaa ihmisten osallistuminen niihin.
  • Maakunnan tulee säätää mahdollisimman matalat asiakasmaksut. Maakunnan tulee määritellä mahdollisimman monet terveydenhuollon palvelut maksuttomiksi.
  • Lääke- ja matkakorvausten omavastuuosuutta tulee alentaa.
  • Lääkkeiden hankinnassa tulee ottaa käyttöön valtakunnallinen hankintamenettely.
  • Uusien lääkkeiden ja hoitomenetelmien käyttöönotossa nykyään käytössä olevan HTA-menettelyn toimivuus tulee uudelleenarvioida.

#maakuntavaalit   #eduskuntavaalit

2. Syövänhoidon laadukkuus ja potilaiden osallisuus varmistettava

Suomalaisen syövänhoidon tulee olla maailman huipputasoa. Hoidoissa on aina pyrittävä vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen. Hoidon kehittämisessä on hyödynnettävä uusinta tutkimustietoa sekä potilailta järjestelmällisesti kerättyä palautetta. Hoidon laatua on seurattava ja hoitokäytäntöjä yhdenmukaistettava koko maassa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation tulee olla saumatonta kaikkialla.

Potilaiden osallisuutta omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon on vahvistettava. Hoidoissa on pyrittävä ihmislähtöisyyteen ja potilaan huomioimiseen kokonaisvaltaisesti. Ihmisten huolet ja epäilykset omasta terveydestään on otettava vakavasti ja heitä on kuultava ja tuettava. Potilaiden elämänlaadun tulee olla yksi keskeinen hoitoon vaikuttava tekijä. Hoitokäytäntöjä ja hoitopolkuja kehitettäessä on kuultava kokemustoimijoita ja potilasjärjestöjä potilaiden äänen vahvistamiseksi.

  • Maakunnan pitää varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation toteutuminen sote-tuottajasta riippumatta.
  • Maakunnista on alettava kerätä vertailukelpoista tietoa syövän diagnostiikasta ja syövänhoidon laadusta.
  • Lääkärien ja hoitohenkilökunnan peruskoulutuksen laatu on turvattava sote-uudistuksessa.
  • Henkilöstön ammattitaito ja mahdollisuus jatkuvaan kouluttautumiseen on varmistettava, jotta voidaan ylläpitää korkeaa osaamista ja potilasturvallisuutta.
  • Myös perusterveydenhuoltoon tarvitaan vahvaa osaamista syövästä. Syöpää epäilevien huolia tulee kuunnella ja esimerkiksi huolestuttavien ihomuutosten tarkastamiseen on varattava riittävät resurssit. Perusterveydenhuollossa tulee olla osaamista syövän seurantaan ja kyky tunnistaa syövän uusiutuminen ja leviäminen.
  • On varmistettava, että potilaalla on riittävä tieto omasta sairaudestaan, sen hoitovaihtoehdoista ja niiden mahdollisista seurauksista. Koko hoitopolun ajalle on kehitettävä käytäntöjä, jotka mahdollistavat sen, että potilas voi rauhassa keskustella syöpään perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ja saa tarvitsemaansa tietoa.
  • Potilaan siirtymän syöpähoidoista seurantavaiheeseen on oltava saumaton. Säännöllistä seurantaa on jatkettava niin pitkään kuin taudin luonteesta johtuen on tarpeellista.
  • Potilailta tulee kerätä näkemyksiä hoidosta ja elämänlaadusta ja tätä tietoa on hyödynnettävä sekä yksittäisen potilaan hoitopäätöksissä että hoitojen kehittämisessä.
  • Kokemustoimijat on otettava mukaan sote-kehitystyöhön.
  • Tulee perustaa potilasraateja vahvistamaan potilaiden äänen kuulumista hoitokäytäntöjen ja hoitopolkujen kehittämisessä.
  • Potilasjärjestöillä tulee olla selkeä rooli hoidon kehittämisessä sekä kokemustoimijoiden ja potilasraatien valinnassa ja tukemisessa.
  • Jokaisen tarvitsevan on saatava hyvää ja oikea-aikaista palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa. On turvattava potilaan läheisten tuki ja osallisuus saattohoidon aikana sekä mahdollisuus olla lähellä potilasta.
  • Palliatiivisen ja saattohoidon laatu on varmistettava kaikkialla tuottajasta riippumatta. Lisäksi erityisesti saattohoitoon keskittyneiden yksiköiden toimintamahdollisuuksia on vahvistettava.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset saattohoidosta ja palliatiivisesta hoidosta (muistio 2017:44) on toteutettava täysimääräisinä koko maassa.

#maakuntavaalit  #eduskuntavaalit

3. Monipuolista tukea syöpäpotilaille ja läheisille

Syöpä ei ole vain hoitoa vaativa vakava fyysinen sairaus vaan sillä on laajat vaikutukset sairastuneen elämänlaatuun, toimintakykyyn ja elämän eri osa-alueille, kuten sosiaalisiin suhteisiin ja työelämään. Varsinaisen syöpähoidon lisäksi syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat koko hoitoprosessin ajan psykososiaalista tukea. Viimeistään hoitojen päätyttyä tarvitaan kuntoutumisen tukea ja ohjausta oman terveyden, hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn edistämiseen.

  • Syöpäpotilaille ja sairastuneiden läheisille on tarjottava laadukasta psykososiaalista tukea hoitopolun kaikissa vaiheissa kunkin elämäntilanne huomioiden. Erityisesti tulee huomioida syöpäpotilaiden mahdollisten lasten ja omaishoitajina toimivien läheisten tukeminen.
  • Kuntoutumisen tuen tulee kuulua osaksi jokaisen potilaan hoitopolkua.
  • Kuntoutumisen ja psykososiaalisen tuen tarve on arvioitava yksilöllisesti ja jokaiselle potilaalle tulee laatia kuntoutumissuunnitelma moniammatillisesti ja potilasta itseään kuullen. Kuntoutumissuunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti hoitopolun aikana.
  • Kuntoutumissuunnitelman tulee olla sekä potilaan itsensä, kaikkien hoitavien tahojen että muiden kuntouttavien tahojen, kuten työterveyshuollon, saatavilla.
  • Kuntoutuksen laatu ja vaikuttavuus on turvattava koko maassa tuottajasta riippumatta.
  • Terveydenhuollon toimijoiden tulee tarjota potilaille ja läheisille tietoa myös eri järjestöjen tarjoamasta tuki- ja neuvontatoiminnasta sekä vertaistukitoiminnasta. Järjestöjen palveluilla tulee olla mahdollisimman saumaton rooli hoitopolulla.

#maakuntavaalit

4. Työelämä ja syöpä

Syöpä koskettaa suurta joukkoa työelämässä olevia, joko itse potilaina tai sairastuneen läheisinä. Samaan aikaan syövänhoito muuttuu yhä enemmän kotoa tapahtuvaksi: sairaalassa ei vietetä viikkoja vaan hoidossa käydään esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa. Moni syöpään sairastunut haluaa mahdollisuuksien mukaan jatkaa työelämässä. Toisaalta yhä useampi voittaa syövän ja palaa työelämään ehkä pitkänkin tauon jälkeen. Tukea kaivataan usein työssä jaksamisessa, työhön paluussa tai työnhaussa. Lisäksi sairastuneen läheiset tarvitsevat joustoja, jotta työelämä ja läheisen auttaminen on mahdollista yhdistää.

  • Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee toimia tiiviissä yhteistyössä toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen.
  • Hoitoprosessissa on pyrittävä tukemaan työkykyä ja työelämäosallisuutta. Palveluohjauksessa ja kuntoutumisen tukea arvioitaessa tulee erikseen huomioida työttömät ja työtä hakevat syöpään sairastuneet.
  • Sairauden aikainen toimeentulo on turvattava ja sosiaaliturvajärjestelmän mahdollistettava ajoittainen työssäkäynti.
  • Työvoimaviranomaisten tulee nykyistä paremmin kartoittaa työkyky ja kuntoutumisen tuen tarve antaessaan työvoimapoliittisia lausuntoja etuuksia maksaville tahoille. Kartoituksen yhteydessä syöpään sairastunut tulee tarvittaessa jatko-ohjata työkykyselvittelyyn tai työkykyä edistäviin terveydenhuollon palveluihin.
  • Työvoimaviranomaisten tulee huomioida palveluissaan mahdolliset sairastumisen myöhäisvaikutukset sekä kroonisesti sairaiden haasteet nykyistä paremmin.
  • Työpaikoille tarvitaan hyviä käytäntöjä ja joustoja, jotta syöpäpotilas voi tehdä töitä oman terveydentilansa sallimissa rajoissa ja jotta sairastuneen läheinen voi yhdistää työn ja tuen. Työelämän tulee mahdollistaa se, että läheinen voi olla mukana potilaan saattohoidossa.
  • Työelämää tulee kehittää mahdollistamaan nykyistä paremmin työskentely osatyökykyisenä.
  • Tarvitaan hyviä käytäntöjä ja tukea työpaikoille pitkältä sairaslomalta palanneen vastaanottamiseksi.

#maakuntavaalit  #eduskuntavaalit

5. Tutkimuksella ja kehittämistyöllä laadukkainta syövänhoitoa

Huippulaatuisen syövänhoidon varmistamiseksi tarvitaan jatkuvasti kehittyvää perustutkimusta, kliinistä tutkimusta sekä tutkimusta palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tutkimuksen ja hoidon tulee olla kiinteässä yhteydessä. Syöpätutkimuksen julkisen rahoituksen väheneminen on saatava pysähtymään. Tehdään Suomesta syövänhoidon ja syöpätutkimuksen mallimaa!

  • Tutkimuksen tulee kuulua jokaisen maakunnan tehtäviin.
  • Tutkimustuloksia on hyödynnettävä kattavasti hoitojen kehittämisessä ja julkisessa päätöksenteossa koskien esimerkiksi terveyden edistämistä.
  • Patient reported outcome measurements (PROM) -tutkimusta on vahvistettava tukemaan potilaiden äänen kuulumista hoitojen kehittämisessä.
  • Jokaisella potilaalla, joka voisi hyötyä osallistumisesta tutkimuksiin, tulee olla riittävät tiedot tutkimuksen hyödyistä ja haitoista sekä mahdollisuus suostua tutkimuspotilaaksi.
  • Syöpätutkimuksen julkista rahoitusta on lisättävä. Suomen Akatemian rahoitusta tulee kasvattaa.

#maakuntavaalit  #eduskuntavaalit

 

——————–

Hyväksytty Suomen Syöpäyhdistys ry:n ja Syöpäsäätiö sr:n hallitusten kokouksissa 15.5.2018.