Siirry suoraan sisältöön

Syöpäepäilyt pitää tutkia viivytyksettä koronankin aikana

Sakari Karjalainen

Sakari Karjalainen

Kirjoitin vuoden ensimmäisessä Syöpä-lehdessä tarttuvista ja tarttumattomista taudeista. Siinä vaiheessa koronavirus oli aiheuttanut Kiinassa 2 400 sairastumistapausta ja 80 oli kuollut virustaudin seurauksena. Suomessa tai Euroopassakaan ei silloin vielä ollut tartuntoja. Totesin, että ”viruksen aiheuttamiin tauteihin paras ja usein käytännössä ainoa ”lääke” on niiden ehkäisy.” Lisäksi viittasin Kiinan toimiin ja totesin, että ”siksi vakavien tarttuvien tautien torjunnassa kovatkin keinot on otettu käyttöön.” En silti ymmärtänyt tilanteen vakavuutta.

Maaliskuussa Suomen hallitus päätti esittää eduskunnalle valmiuslain tiettyjen pykälien ottamista käyttöön Covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Tilanteen vakavuus antoi hallitukselle syyn ja opposition tuki mahdollisuuden puuttua voimakkaasti kansalaisten vapauksiin.

Suomen hallitus teki oikeita ratkaisuja tartuntojen vähentämiseksi. Terveydenhuolto pystyi vastaamaan hoitotarpeeseen ja taloutemme näyttäisi selvinneen kohtuullisen hyvin. Suuri merkitys onnistumisessa oli kansalaisten ja työnantajien omalla halulla toimia vastuullisesti. Suomi siirtyi laajasti etätöihin, mikä vähensi ihmisten kohtaamisia joukkoliikenteessä, lounasravintoloissa ja työpaikoilla. Suomen Syöpäyhdistyksen henkilöstö on ollut maaliskuun puolesta välistä lähtien etätöissä ja on edelleen.

Erikoissairaanhoidossa valmisteltiin keväällä nopeasti iso muutos. Sairaalahoitoa vaativien Covid-19-tapausten hoidon varmistamiseksi muuta henkilöstöä koulutettiin tehohoidon tehtäviin ja vuodesijoja siirrettiin muilta toimialoilta erityisille koronaosastoille. Seurasimme sairaanhoitopiireistä kerättyjen tietojen avulla viikoittain tilannetta Suomessa ja vertasimme sitä muihin maihin. Syövänhoitoon tilanne vaikutti ilmeisesti vähän, mutta seurantakäytännöt muuttuivat. Kuntoutus pysähtyi hetkeksi kokonaan. Syöpäjärjestöjen tuki- ja neuvontapalvelut siirtyivät palvelemaan etäyhteyksin.

Syövänhoidon kannalta suurimmat vaikutukset liittyvät syövän toteamiseen.

Syövänhoidon kannalta suurimmat vaikutukset liittyvät syövän toteamiseen. Syöpäseulonnat keskeytettiin osittain ja niitä siirrettiin eteenpäin. Merkittävimmät vaikutukset ovat todennäköisesti sillä, että oireilevat ovat siirtäneet lääkärin vastaanotolle hakeutumista koronatartunnan pelossa tai välttääkseen kuormittamasta terveydenhuoltoa. Sitä emme tiedä, onko viivettä myös jatkotutkimuksiin lähettämisessä. Aina viive ei ole kohtalokas, mutta perussääntö on, että syöpäepäilyt pitää tutkia viivytyksettä. Syöpäkeskukset ja Suomen Syöpärekisteri ovat käynnistäneet omat tutkimushankkeensa Covid-19-pandemian vaikutuksista syövän hoidon saatavuuteen ja sen tuloksiin.

Syksy tuli ja tilanne on edelleen kaikkea muuta kuin normaali. Tartuntojen määrä on maailmassa suurempi kuin kertaakaan ennen ja Suomessakin tartuntojen määrä on lähtenyt lievään nousuun. Enää ei turvauduttane valmiuslakiin, mutta uusia suosituksiin pohjautuvia rajoituksia ja menettelyitä on otettu käyttöön. Vain vastuullisesti toimimalla ja suosituksia noudattamalla taltutamme epidemian.