Onko Suomi syövänhoidon mallimaa?

Mediassa väiteltiin kesähelteillä siitä, onko Suomi syövänhoidon mallimaa vai ei. Mitä ehtoja pitäisi täyttää, jotta Suomen voisi sanoa olevan syövänhoidossa esimerkiksi muille maille. Ensinnäkin hoitoon pääsyyn tulisi olla yhtä helppoa kaikille ja hoidon laatu kaikille yhtä hyvä. Toiseksi hoitotulosten pitäisi olla maailman kärkeä. Ja kolmanneksi syöpään sairastuneiden tulisi itse olla tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Suomessa on pian käytössä koko maan kattava seuranta keskimääräisistä odotusajoista lähetteen kirjoittamisesta ensimmäiseen lääkäritapaamiseen sairaalassa. Se on tärkeä erikoissairaanhoidon laadun mittari. Siksi keskimääräiset hoitoonpääsyajat yleisimmissä syövissä on tarkoitus raportoida sairaaloiden verkkosivuilla. Kun potilas pääsee erikoissairaanhoitoon, hoito toteutuu tehokkaasti ja laadukkaasti. Erot hoitoon pääsyssä liittyvät lähinnä ensimmäisiin lääkärikontakteihin oireiden ilmaannuttua. Terveyskeskukseen voi joutua jonottamaan viikkoja, työterveyshuoltoon tai yksityiselle lääkärille pääsee useimmiten jo saman päivänä. Näitä viipeitä tutkitaan Suomen Syöpärekisterin hankkeessa, mutta tuloksia ei ole vielä käytettävissä.

Vertailtaessa hoidon tuloksellisuutta eri maissa on tarkoituksenmukaisinta käyttää väestöpohjaista lähestymistapaa. Suomen Syöpärekisterissä on seurantatiedot kaikista Suomessa vuodesta 1953 lähtien todetuista syöpätapauksista. Monissa muissakin maissa on vastaavia väestöpohjaisia syöpärekistereitä. Kansainvälisissä syöpäpotilaiden eloonjäämisvertailuissa Suomi on ollut jo pitkään kärkimaiden joukossa. Suomen menestymisen taustalla on laadukkaan hoidon lisäksi todennäköisesti myös syövän toteaminen varhemmin kuin monissa muissa maissa. Hoitojen tuloksellisuudessa Suomea voidaan perustellusti pitää syövänhoidon mallimaana!

Tiedossani ei ole tutkimuksia potilaiden tyytyväisyydestä syövänhoitoon. Käsitykseni on, että ainakin suurin osa on paitsi kiitollisia myös tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Eroja on toki siinä, miten lääkäri tai hoitaja kohtaa potilaan. Syöpäsäätiö palkitsee joka toinen vuosi Vuoden syöpälääkärin ja Vuoden syöpähoitajan. Palkinnon avulla rohkaisemme terveydenhuollon ammattilaisia kehittymään ammatissaan ja kohtaamaan potilaan ammattimaisesti mutta inhimillisesti.

Jotkut ovat olleet tyytymättömiä siihen, että heille ei ole ollut tarjota jo muualla käytössä olevaa uutta hoitoa. Uusien innovatiivisten lääkkeiden tulisi olla Suomessa nopeammin käytössä potilaiden turvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Jos meillä tehtäisiin enemmän lääketutkimuksia, myös lääkkeiden käyttöönotto osaksi hoito-ohjelmia voisi tapahtua nopeammin. Sairaalalääkkeiden hankinta pitäisi myös tehdä valtakunnallisesti niin, että sama lääkevalikoima on käytössä koko maassa.

Suomi on hoidon tuloksissa maailman kärkeä, mutta matkaa mallimaaksi on vielä jäljellä.