Muutos edellyttää uudistumista

Sote-uudistus on liioittelematta viime vuosikymmenien merkittävin uudistus Suomessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle. Uudistuksella pyritään vähentämään väestöryhmien välisiä terveyseroja ja lisäämään palvelutuotannon tehokkuutta. Julkisten varojen säästäminen on yksi, mutta ei kuitenkaan ainoa, peruste uudistukselle. Jos uudistuksessa onnistutaan, se vähentää terveyseroja, parantaa palveluiden laatua ja lisää valinnanvapautta. Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämällä lausuntokierroksella moni lausunnonantaja oli kuitenkin hyvin epäileväinen tämän suhteen.

Mitä sote-uudistus merkitsee syövän diagnostiikan ja hoidon osalta? Muuttuuko syöpäpotilaiden asema? Koskeeko valinnanvapaus myös syövänhoitoa? Näihin kysymyksiin ei ole vielä yksiselitteistä vastausta. Vastaamista vaikeuttaa se, että valmistelussa on kaksi muutakin uudistusta, joilla on suuri merkitys syövänhoidon kannalta. Ensinnäkin pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt perustaa kansallisen syöpäkeskuksen. Sen tulisi käynnistyä vuoden 2019 alusta. Senkin yhtenä päämääränä on turvata kaikille asuinpaikasta riippumatta yhtä laadukas hoito. Toiseksi hallitus haluaa keskittää myös syövän hoitoa. Laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen hoidon tarjoaminen on tähän perusteena.

Kansallisen syöpäkeskuksen perustaminen vaikuttaa syöpäpotilaiden näkökulmasta pelkästään hyvältä asialta. Keskuksen tehtäväksi on tulossa erityisesti yhtenäisten hoitolinjausten laatiminen ja hoitoon liittyvän tutkimuksen lisääminen. Kansallisen syöpäkeskuksen toiminta rakentuu viiden alueellisen syöpäkeskuksen varaan. Nämä viisi alueellista keskusta toimivat yliopistosairaaloiden vaikutusalueilla. Niille tulee syövänhoidossa valtakunnallisia erityistehtäviä. Osaamisen keskittäminen on mahdollisuus parantaa hoidon laatua. Nämä ovat myönteisiä uutisia syöpäpotilaiden näkökulmasta.

Syöpäkirurgian keskittäminen on herättänyt ristiriitaisia tuntoja Syöpäjärjestöjen piirissä. Toisaalta ymmärrämme hyvin, että vankan tutkimustiedon perusteella leikkausten keskittäminen parantaa hoidon tuloksia. Toisaalta olemme huolissamme siitä, että syövän alkuvaiheen hoito voi olla jatkossa entistä kauempana potilaan kotipaikasta. Läheisten ja ystävien tuki ei silloin välttämättä pääse auttamaan niin hyvin kuin nyt. Syöpäjärjestöjen kanta on, että kirurginen ja muu hoito on toteutettava lähellä potilaan kotia, kunhan se voidaan toteuttaa laadukkaasti.

Hoitojen lisäksi uudistus vaikuttaa ehkä merkittävämminkin terveyden edistämiseen ja syövän ehkäisyyn. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa pääosin kuntien tehtävä. Mikäli kunnat onnistuvat ehkäisevässä työssä, maakunnan vastuulla oleva kuorma sairauksien hoidosta kevenee. Syöpäjärjestöjen strategiassa syövän ehkäisyllä on tärkeä rooli. Järjestömme on nyt mietittävä huolella, miten se vaikuttaa kunnissa terveyden edistämiseen ja maakunnissa syövän torjuntaan mahdollisimman hyvin.

Syöpäjärjestöjen toiminta uudistuu. Olemme päättäneet tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä Suomen Sydänliiton, Suomen Diabetesliiton, Aivoliiton, Hengitysliiton, Filhan ja Mielenterveysseuran kanssa sekä valtakunnallisesti että maakunnissa. Tämä on aivan uusi vaihe Syöpäjärjestöjen toiminnassa. Jo nyt useimmissa maakunnissa alueelliset syöpäyhdistykset ovat sopineet käytännön yhteistyöstä muiden kansanterveysjärjestöjen kanssa. Pystymme jatkossa yhdessä muiden järjestöjen kanssa vaikuttamaan paremmin siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnissa ja terveyden edistäminen kunnissa jatkossa järjestetään. Olemme merkittävä kumppani kunnille ja tärkeä kuulemistaho maakunnille.