Siirry suoraan sisältöön

Viestinnän tavoite on, että yhdistyksen tuottama tieto ja palvelut ovat mahdollisimman helposti käytettävissä ja tukevat kohderyhmiä erilaisissa elämäntilanteissa ja tiedontarpeissa.

Viestintäyksikkö vastaa yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä brändistä ja maineesta. Se myös toteuttaa keskustoimiston eri toimintojen viestintää yhteistyössä toimintojen asiantuntijoiden kanssa.

Viestinnän keinovalikoima sisälsi vuonna 2020 perinteisen tiedottamisen, vaikuttamisviestinnän, omat sosiaalisen median ja verkon tarjoamat kanavat, videot, Syöpä-lehden, uutiskirjeet ja jaettavat materiaalit sekä ostetun mediatilan monikanavaisine kampanjoineen.

Syöpäjärjestöjen yhtenäisen viestinnän tueksi viestintäosasto koosti brändikäsikirjan, joka korvasi vanhentuneet graafiset ohjeet. Lisäksi uudistettiin brändikuvat ja julkaistiin uusi ppt-esityspohja. Ulkoinen uutiskirje lähetettiin kuusi kertaa, sen tilanneita oli lähes tuhat henkilöä.

Sisällöntuotantoa terävöitettiin sisältöstrategiatyöllä, joka tarkensi viestinnän tavoitteita, teemoja ja äänensävyjä eri kanavilla. Lisäksi sosiaalisen median kanaville tehtiin erilliset kanavaprofiilit. Viestintäosasto aloitti yhteisen sisällönsuunnittelun varainhankintaosaston kanssa. Loppuvuonna aloitettiin myös viestinnän arvioinnin ja mittaamisen kehittäminen, joka jatkuu seuraavana vuonna.

Sisäiselle viestinnälle vuosi 2020 merkitsi isoa haastetta. Koko järjestö siirtyi etätöihin keväällä, ja sisäisen viestinnän eri kanavat otettiin aiempaa tehokkaammin käyttöön. Viestintäosasto oli edellisvuonna julkaissut uuden intran ja vastannut Teams-koulutuksista, mikä auttoi ratkaisevasti etätyövuoden onnistumista. Sisäisen viestinnän vahvistamiseksi viestintäosasto julkaisi sisäistä uutiskirjettä 10 kertaa.

Viestintäosaston vastuulla on kehittää henkilöstön viestintävalmiuksia. Vuonna 2020 järjestettiin kaksi koulutuspäivää digiviestijöille ympäri maata. Lisäksi järjestön digiviestijät pureutuivat ajankohtaisiin viestintähaasteisiin kuukausittaisissa Teams-tapaamisissa. Suomen Syöpärekisterin asiantuntijoille järjestettiin tiedeviestintäkoulutus, jossa kehitettiin tutkijoiden sosiaalisen median valmiuksia. Lisäksi koulutettiin 20 järjestön asiantuntijaa blogien kirjoittamiseen.

Saavutettavuus ja asiakasnäkökulma

Viestinnän painopiste oli saavutettavuuden kehittämisessä ja asiakasnäkökulman tunnistamisessa. Asiakkaiden mielipiteitä selvitettiin sivustojen kävijätutkimuksella sekä arvioimalla säännöllisesti sivustoilta tulevaa palautetta. Saavutettavuuden osalta viestintäosasto huolehti, että kaikki sen koordinoimat sivustot täyttivät saavutettavuusdirektiivin vaatimukset syksyyn mennessä. Lisäksi varmistettiin, että Syöpäjärjestöjen sivustopohjaa käyttävien jäsenyhdistyksen sivustoilla tehtiin tarvittavat saavutettavuuskorjaukset.

Asiakasnäkökulma nousi esiin myös Syöpäsäätiön rahoittamassa digitalisaatioprojektissa, joka oli viestintäosaston vastuulla. Projektin tavoite oli selvittää digitaalisuuden vaikutuksia ja mahdollisuuksia Syöpäjärjestöjen toiminnassa. Potilaiden ja läheisten tarpeita tutkittiin ja selvitettiin palvelumuotoilun keinoin, millaiset digitaaliset palvelut palvelisivat heitä parhaiten. Selvitys toteutettiin fokusryhmätestauksena, jossa joukko kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä testasi erilaisten digitaalisten palvelujen prototyyppejä. Selvityksen mukaan osa tutkituista palveluista vaatii tarkempaa arviointia, osa voitaisiin ottaa käyttöön heti. Selvitys nosti esille digitaalisen palveluprosessin oikea-aikaisuuden merkityksen. Potilaiden ja läheisten pitäisi löytää itselleen sopiva palvelu silloin, kun he sitä eniten tarvitsevat.

Asiakasnäkökulma huomioitiin myös Syöpä-lehdessä. Lehden lukijapaneeli arvioi lehden ulkoasua ja sisältöjä sekä ideoi lehteen uusia sisältöjä.

Mediaviestintä

Suomen Syöpäyhdistyksen mediaviestintä tarjoaa tietoa syövän hoidosta ja ennaltaehkäisystä, järjestön palveluista sekä Suomen Syöpärekisterien tilastoista ja tutkimuksesta. Lisäksi pyritään vaikuttamaan terveyttä koskevaan lainsäädäntöön.

Vuonna 2020 medianäkyvyys liittyi muun muassa syöpäennusteisiin ja -tutkimukseen, syöpäseulontoihin, nikotiinituotteisiin ja soteen. Koronapandemian vuoksi mediaa kiinnosti erityisesti koronatilanteen vaikutus syöpäseulontoihin ja syövän toteamiseen.

Viestintäyksikkö julkaisi 23 tiedotetta. Osa sisällöistä, jotka oli aiempina vuosina julkaistu tiedotteina, julkaistiin nyt verkkouutisina ja jaettiin sosiaalisen median kautta. Syöpäjärjestöjen näkyvyyttä mediassa seurataan jatkuvasti. Perinteisen median lisäksi analysoidaan entistä paremmin myös sosiaalista mediaa ja blogeja. Mediapalvelun kehittämiseksi tilattiin kvalitatiivinen toimittajatutkimus, jossa ryhmä toimittajia arvioi Syöpäjärjestöjen viestintää ja mediapalvelua.

Sosiaalinen media

Viestintäyksikkö vastaa kahdesta Facebook-sivusta sekä järjestön LinkedIn-sivusta. Syöpäjärjestöjen Facebook-sivulla oli vuoden 2020 lopussa 11 516 tykkääjää (vuonna 2019 määrä oli 10 464). Hyvä elämä ilman syöpää -sivulla oli 399 tykkääjää (2019 tykkääjiä 364). Loppuvuodesta perustettu LinkedIn-sivu keräsi parissa kuukaudessa 281 seuraajaa.

Syöpäjärjestöjen viestintä koordinoi kahta Twitter-tiliä. Syöpäjärjestöt-tilillä julkaistaan järjestön ajankohtaisia asioita ja tiedotteita. Tiliä seuraa 2 802 henkilöä (vuonna 2019 määrä oli 2 517). Suomen Syöpärekisterin tili keskittyy lähinnä rekisterin tiedeviestintään. Tiliä seuraa 532 henkilöä.
Syöpäjärjestöt Instagram-tilillä jaetaan mm. terveyden edistämiseen ja Syöpäjärjestöjen ajankohtaisiin asioihin liittyviä sisältöjä. Tilin seuraajia oli vuoden 2020 lopussa 1 700 (vuonna 2019 määrä oli 1 304). Järjestöllä on myös YouTube-kanava, jolla on 1 490 tilaajaa (2019 heitä oli 969).

Kampanjaviestintä

Syöpäjärjestöt kampanjoi syksyllä 2020 suolistosyöpäseulonnan osallistumisaktiivisuuden parantamiseksi Tampereella, Oulussa sekä Kaarina-Paimio-Sauvossa. Kuusikymppisille suunnattu ”Näin kävi Martille” -kampanja koostui videoista, printtimainonnasta ja kampanjasivusta. Ne kertoivat tarinan suolistosyöpään menehtyneestä 65-vuotiaasta Martista ja hänen läheisistään. Kampanja näkyi kolmen viikon ajan maksettuna mainontana paikallisissa sanomalehdissä, radiokanavilla ja televisiossa. Lisäksi kampanjapaikkakunnille kohdistettiin sosiaalisen median mainontaa. Paikallisia medioita kontaktoitiin seulontaan liittyvillä juttuideoilla, minkä johdosta esimerkiksi Kaleva-sanomalehti teki jutun aiheesta.

Martti-videot tavoittivat 34 153 ihmistä ja näyttökertoja niille kertyi 248 200. Kampanjasivulle ohjautui reilut 2 000 henkilöä. Sanomalehtimainosten arvioitiin tavoittaneen noin 370 000 lukijaa ja radiomainosten noin 172 000 kuulijaa. Kampanjan vaikutusta suolistosyöpäseulonnan osallistumisaktiivisuuteen arvioi Joukkotarkastusrekisteri vuonna 2021.

Verkkosivustot ja intranet

Syöpäjärjestöjen keskeiset ulkoiset verkkomediat ovat Kaikki syövästä-, Syöpäjärjestöt- ja Ilman syöpää -sivustot. Viestintäyksikkö vastaa sivustojen päivityksestä, analytiikasta, kehittämisestä ja markkinoinnista. Sivustojen keskeinen tavoite on tarjota ajantasaista tietoa syövän ehkäisystä, syöpätaudeista sekä järjestön palveluista. Verkon kovassa kilpailutilanteessa kaikkien Syöpäjärjestöjen sivustojen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota hakukoneoptimointiin, analytiikkaan, konversio-optimointiin sekä sosiaalisen median ja blogien käyttöön.

Keskeisimpänä kehityshankkeena oli saavutettavuuskorjausten teko. Vuoden aikana toteutettiin saavutettavuusauditointi Kaikki syövästä-, Syöpäjärjestöt- ja Ilman syöpää -sivustoilla. Auditoinnin perusteella sivustoilla tehtiin korjauksia kriittisimpiin saavutettavuuspuutteisiin. Sivustoille lisättiin myös lain vaatimat saavutettavuusselosteet.

Potilaille ja läheisille suunnatun Kaikki syövästä -sivuston tunnettuus ja kävijämäärät kasvoivat jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Sivusto on mukana Google järjestöille -ohjelmassa, joka tarjoaa yhdistykselle 10 000 dollarin kuukausittaisen mainosbudjetin Google-markkinointiin. Suomenkielisillä sivuilla oli kävijöitä lähes 2 275 000 ja kasvua edellisvuoteen noin 800 000. Ruotsinkielisillä sivuilla kävijöitä oli noin 246 000 (236 000 vuonna 2019) ja englanninkielisisillä noin 337 000 (333 000 vuonna 2019). Sivuston suosituin osio oli edelleen Syöpätaudit-kokonaisuus.

Syöpäjärjestöt-sivusto on suunnattu ensisijaisesti järjestöaktiiveille, vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille ja medialle. Suomenkielisellä sivustolla oli kävijöitä vuodessa noin 223 000 (vuonna 2019 kävijöitä oli 194 000). Ruotsinkielisillä ja englanninkielisillä sivuilla kävijöitä oli yhteensä noin 40 000.

Ilman syöpää -sivusto on suunnattu omasta terveydestään ja syövän ehkäisystä kiinnostuneille. Suomenkielisellä sivustolla vieraili vuoden aikana noin 190 000 eri kävijää (vuonna 2019 kävijämäärä oli 180 000).

Suomen Syöpärekisteri -sivuston kävijämäärä kasvoi hieman. Vuonna 2020 sivustolla kävi 67 080 kävijää, mikä on noin 4 000 kävijää enemmän kuin vuonna 2019. Englanninkielisellä versiolla kävijöitä on 5 500 ja ruotsinkielisellä 2 500. Sivuston suosituimpia sisältöjä ovat syöpä- ja seulontatilastot ja erityisesti sovellus, josta kävijä voi itse hakea erilaisia syöpätilastoja. Keväällä sivustolle tuotettiin aiempaa laajempi syöpätilastoraportti Syöpä 2018.

Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten sivustoilla tehtiin saavutettavuusselvityksiä ja sivustojen etusivuille tuotiin mahdollisuus lisätä videoita. Viestintäosasto koordinoi jäsenyhdistysten sivustoprojekteja ja konsultoi yhdistyksiä niiden sivustojen kehittämisessä.

Viestintäosasto vastaa Syöpäjärjestöjen yhteisen intranetin kehittämisestä ja henkilöstön kouluttamisesta. Edellisvuonna aloitettuja Teams-koulutuksia jatkettiin keskustoimistolla ja jäsenyhdistyksissä. Viestintäosasto selvitti intranetin ja Teamsin käyttöä koko järjestössä kolmella sisäisellä kyselyllä. Niistä kävi mm. ilmi, että intran ajankohtaisten uutisten tuotantoa täytyy aktivoida ja jäsenyhdistysten sitoutumista yhteisen intran ja valtakunnallisten Teams-ryhmien käyttöön on syytä tukea jatkossakin.

Syöpä-Cancer-lehti

Syöpäjärjestöjen aikakauslehti on viestinnän painetuista tuotteista tärkein. Vuonna 2020 Syöpä-Cancer -lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehden levikki on 96 500. Lehti postitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten jäsenille sekä lehden tilaajille. Syöpä-Cancer-lehden välissä ilmestyi ruotsinkielinen liite sen haluaville. Ruotsinkielistä liitettä postitettiin 4 932 kappaletta. Lehden ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana.

Syksyllä julkaistiin ruotsinkielinen digilehti Kaikki syövästä -sivuston ruotsinkielisessä kieliversiossa. Printtilehden sisällöntuotannossa pyrittiin siihen, että jokaisessa numerossa oli juttuja, joita täydensi videohaastattelu.