Vuosi 2020 poikkesi Syöpäjärjestöissä, Suomessa ja koko maapallolla merkittävästi kaikista aiemmista vuosista COVID-19-pandemian vuoksi. Kaikki muuttui. Luottamuselinten kokoukset pidettiin etäyhteyksin vuoden ensimmäistä kokousta lukuun ottamatta. Valtuuskunnan kokoukset pidettiin sähköpostikokouksena ja etäyhteyksin poikkeuslain antamin valtuuksin. Keskustoimisto ja jäsenyhdistysten toimistot siirtyivät etätöihin maaliskuun puolen välin jälkeen ja tilanne oli tämä myös vuoden päättyessä. Syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut muuttuivat kasvokkaisista pääosin etäyhteyksin toteutetuiksi. Kotimaan ja ulkomaan matkat jäivät tekemättä. Koulutukset ja muut tapahtumat siirtyivät verkkoon. Toiminta kuitenkin jatkui ja opimme toimimaan uusissa olosuhteissa. Pandemian torjunta aiheutti suuria muutoksia terveydenhuollon toimintaan. Perusterveydenhuollon käynnit vähenivät merkittävästi, ja keväällä erikoissairaanhoidossa resursseja siirrettiin COVID-19-potilaiden vuodeosasto- ja tehohoitoon. Suuri määrä eri alojen hoitohenkilökuntaa koulutettiin hoitamaan COVID-19-potilaita. Ei-kiireellisiä leikkauksia siirrettiin myöhemmäksi, mutta syöpäpotilaiden hoidossa viivästykset olivat ilmeisesti lyhytkestoisia. Suurimmat muutokset syöväntorjunnassa liittynevät ensivaiheen syöpäepäilyjen viivästymiseen. Suomen Syöpärekisterin mukaan maalis-kesäkuussa patologisin tutkimuksin vahvistettuja syöpädiagnooseja tehtiin 12 prosenttia vähemmän kuin aiempien vuosien tietojen perusteella oli odotettavissa. Syöpäseulonnoissa oli aivan alkuvaiheessa keskeytyksiä, mutta tilanne saatiin hallintaan loppuvuoden aikana, ja vuoden 2020 tekemistä jatkettiin tarvittaessa vuoden 2021 puolelle. Myös uusintakutsuja lähetettiin poisjääneille aiempaa useammin. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa olemme yhdessä muiden järjestöjen kanssa vaikuttamassa siihen, että järjestöjen tarjoamat palvelut otetaan osaksi palveluiden kokonaisuutta. Yksi elämä -järjestöyhteistyössä olemme vaikuttaneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla koskevaan lainsäädäntöön ja suunnitelmiin. Vaikuttamistyötä ja sen keskeisiä kohteita on kuvattu tarkemmin kohdassa Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Viime vuosien yhtenä tärkeimpänä vaikuttamistyön tuloksena voidaan pitää päätöstä suolistosyövän seulonnan sisällyttämisestä kansalliseen seulontaohjelmaan. Tällä hetkellä seulonta on käynnissä vapaaehtoisesti mukaan lähteneissä kunnissa, mutta vuoden 2022 aikana seulonta alkaa koko maassa. Vuoden aikana kävi selväksi, että Veikkaus Oy:n tuotot vähenevät vielä aiemmin ennakoitua enemmän. Tähän ovat syynä rahapelien pelaamista koskevien rajoitusten lisääntyminen, peliautomaattien väheneminen ja COVID-19-pandemiasta johtuvat rajoitukset ja muut muutokset rahapelaamisessa. Syöpäjärjestöt pitää rahapelihaittojen torjumiseen tähtääviä rajoituksia ja muita toimia välttämättöminä. Hallitus päätti kompensoida Veikkaus Oy:n tuottojen pienenemisen vaikutukset edunsaajajärjestöjen avustuksiin vuonna 2021 budjetti- ja säästövaroin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen osalta vuodelle 2021 myönnettyjen avustusten taso pieneni kuitenkin jo noin viidesosalla. Sama leikkaus kohdistui myös Syöpäjärjestöjen avustuksiin. Kansallinen syöpäkeskus FICAN on lähtenyt nihkeästi liikkeelle. Alueelliset syöpäkeskukset toimivat hyvin, vaikka ne eivät saaneetkaan vuonna 2020 niille luvattuja valtionavustuksia. FICANin kansallisen koordinaatiokeskuksen toiminta ei ollut vuoden 2020 loppuun mennessä käynnistynyt. Syynä lienevät osin COVID-19-pandemian aiheuttamat priorisoinnit. Kiinnostuksen puute käynnistää valtakunnallinen koordinaatio herättää kuitenkin huolta Syöpäjärjestöissä ja alueellisissa syöpäkeskuksissa. Syöpäjärjestöt tekee alueellisten syöpäkeskusten kanssa tiivistä yhteistyötä. Syöpäjärjestöt on suunnittelussa mukana ja on tarjonnut omia palveluitaan tukemaan syöpäkeskuksen toimintaa. Nämä palvelut liittyvät toisaalta syöpäseulontoihin ja toisaalta potilaan ja tämän läheisten psykososiaalisen tuen toteuttamiseen. Syöpäjärjestöt osallistui sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tarttumattomat sairaudet -verkoston säännölliseen yhteistyöhön, jolla edistetään Maailman terveysjärjestö WHO:n tarttumattomien sairauksien ohjelman toteuttamista Suomessa. Järjestöyhteistyön yhtenä tuloksena käynnistynyt Yksi elämä -hanke jatkui kolmatta vuotta. Syöpäjärjestöjen yhteiskuntasuhteiden päällikkö johti sen vaikuttamistyötä ja jäsenyhdistykset osallistuivat aktiivisesti maakunnalliseen järjestöyhteistyöhön. Poikkeusvuosi pakotti miettimään, mikä on olennaista ja mikä ei, mikä on väliaikaista ja mikä pysyvää. Säästimme matkakuluissa merkittävästi, ja matkustaminen tulee vähenemään myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja globaalin talouden epävarmuustekijät on otettava huomioon toiminnassamme. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet toteutuivat poikkeusoloista huolimatta, ja järjestön sisäinen yhteistyö ja yhtenäisyys vahvistuivat entisestään tiivistyneen yhteistyön ja strategian toimeenpanon suunnittelun myötä. Järjestömme oppi pandemian aikana paljon uusia taitoja, joita pystymme hyödyntämään jatkossakin. Hyvä toiminnallinen ja taloudellinen tulos antaa vahvan perustan uudelle strategiakaudelle.
