Siirry suoraan sisältöön

Yhdistyksen työsuhteessa olevan henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 110, kun vuotta aiemmin se oli 113. Työsuhteista oli vakinaisia 84 ja määräaikaisia 26.

Henkilöstöstä oli naisia 87 ja miehiä 23. Keski-ikä oli 45,4 vuotta. Vuoden 2020 aikana solmittiin 19 uutta työsopimusta ja 15 työsopimusta päättyi.

Henkilöstöhallinto

Toimintavuotta määritteli pitkälti COVID-19-pandemia. Käytännössä koko henkilöstö siirrettiin 18.3.2020 etätöihin, joka jatkui toimintavuoden loppuun.

Johtoryhmä asetti keväällä valmiusryhmän, jonka tehtävänä on varmistaa mahdollisimman sujuva arki ja yhtenäiset käytännöt poikkeustilanteessa turvallisuudesta tinkimättä. Tavoitteena on olla mahdollisimman hereillä yleisestä tilanteesta ja sen vaikutuksesta työntekoon, toimintaan ja jaksamiseen. Valmiusryhmään kuuluvat pääsihteeri, talous- ja hallintojohtaja, viestintäjohtaja, it-päällikkö, hallinto- ja työsuojelupäällikkö sekä työsuojeluvaltuutettu. Ryhmä kokoontui keväällä viikottain ja syksyllä vähintään kahden viikon välein.

Toimintavuoden aikana tuettiin esihenkilöiden valmiuksia etäjohtamiseen sekä työntekijöiden valmiuksia itsensä johtamiseen etätyössä. Valmiudet etätyöskentelyyn vaihtelivat jonkin verran eri toiminnoissa ja hyviä käytäntöjä jaettiin eri tiimien ja esimiesten kesken.

Syksyllä osallistuttiin Great Place To Work -henkilöstötutkimukseen, jonka tulokset julkistettiin tammikuussa 2021. Tutkimukseen liittyvä Culture Corona Audit johtamiskäytäntöihin viimeisteltiin vuoden 2021 puolella. Tutkimuksen perusteella työntekijäkokemus oli kokonaisuutena huomattavasti parempi kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin.

HR-järjestelmän käyttöönottoa on jatkettu ja toiminnan prosesseja kehitetty. Toimintavuonna käynnistettiin Henkilöstöohjelman luominen -projekti, jossa tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat HR- ja esimiestyön käytänteet ja toimintamallit sekä rakentaa HR-kehityspolku vastaamaan uuden strategiakauden tarpeita. Ohjelma kattaa kaikki HR-toimintojen osa-alueet sekä työsuhteen elinkaaren vaiheet.

Keskustoimistossa noudatetaan sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta vuosille 2020–22 ja vuonna 2017 voimaan astunutta paikallista sopimusta.

Työterveys

Työterveyspalveluiden tuottamisesta vastasi edelleen Mehiläinen Forum. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon, yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluja ja tarvittaessa kaksi erikoislääkärikäyntiä työterveyslääkärin lähetteellä. Palveluihin lisättiin keväällä Huolikulma. Se on Mehiläisen digiklinikan kautta käytettävä palvelu, joka tarjoaa matalan kynnyksen keskustelutuen työntekijöille huoliin ja jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Syksyllä henkilöstölle tarjottiin edellisten vuosien tapaan mahdollisuus ottaa työnantajan kustantama influenssarokotus.

Henkilöstötilaisuudet

Vuoden aikana järjestettiin useita henkilöstöpalavereita. Ne järjestettiin Teams-kokouksina toimiston siirryttyä etätyöskentelyyn. Tilaisuuksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita sekä esiteltiin hallitusten ja valiokuntien päätökset ja valmiusryhmässä esille tulleet asiat. Lisäksi säännöllisesti joku toiminto esittäytyi.

Työhyvinvointi

Poikkeusolot vaikuttivat vuoden 2020 työhyvinvointiin ja tekivät sen arvioinnista normaalioloja haastavampaa. Valmiusryhmä teetti kolme työhyvinvointikyselyä huhti-, touko- ja elokuussa. Kahdessa ensimmäisessä kyselyssä keskityttiin lähinnä työn sujumiseen, ja kolmannessa nostettiin esille psykososiaaliset tekijät. Kolmannessa kyselyssä oli myös kaksi pelkästään esihenkilöille suunnattua kysymystä, jotka kartoittivat jaksamista ja osaamista etäesihenkilönä.

Valmiusryhmän arvioinnin ja kyselyiden tulosten perusteella tehtiin mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • työajan kirjaaminen muutettiin kevään osalta joustavammaksi,
  • halukkaille työntekijöille kuljetettiin työpisteeltä mm. näyttö ja työtuoli,
  • etätyöskentelyn vakuutusturvaa lisättiin ottamalla henkilöstölle vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja
  • toimistolla kävijöille kustannettiin maskit.

Henkilöstöllä oli myös etätyössä mahdollisuus käyttää viikoittain tunti työaikaa liikuntaan. Tämän tavoitteena on ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kasvattaa yleistä hyvinvointia ja tuoda virkeyttä työpäivään. Työssä jaksamista vahvistettiin edelleen myös liikunta- ja kulttuurituella. Jokaisella työntekijällä oli vuoden aikana oikeus 300 euron arvoiseen liikunta- ja kulttuuritukeen.

Sairauspäivien osuus kaikista työpäivistä oli 2,6 prosenttia.

Työsuojelu

Suomen Syöpäyhdistyksen työsuojelutoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana työsuojelupäällikkö Minna Heikkilä, työsuojeluvaltuutettu Aapeli Nevala sekä varavaltuutetut Tuulia Råmark ja Milla Lehtinen.

Luottamusmies ja -valtuutettu

Viestinnän asiantuntija Maarit Rautio jatkoi ERTOa edustavana luottamusmiehenä ja tilastotieteilijä Elli Hirvonen luottamusvaltuutettuna. Sekä työsuojelutoimikunta että johdon ja luottamusväen yhteistyöryhmä kokoontuivat joitakin kertoja.

Henkilöstökoulutus

Henkilöstön omaehtoista kouluttautumista kannustetaan. Työntekijät osallistuivat useille yksittäisille koulutus- ja seminaaripäiville etäyhteyksin, mikäli se oli mahdollista, sekä myös pidempiaikaiseen, työn ohelle suoritettavaan koulutukseen. Sisäisiä koulutuksia järjestettiin paitsi työhyvinvointiin, myös mm. syövän hoitoon, periytyvyyteen ja potilastukeen liittyen.