Siirry suoraan sisältöön

Tärkeimmät toimintaympäristömuutokset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisen viivästymiseen, Veikkaus Oy:n toimintaa koskeviin muutoksiin ja kansallisen syöpäkeskuksen käynnistymiseen. Näillä kaikilla on vaikutusta Syöpäjärjestöjen toimintaan.

Myös entistä suurempi huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko maapallolle ja globaalin talouden epävarmuustekijät on otettava huomioon toiminnassamme.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus erosi ennen eduskuntavaaleja, kun sen pitkään valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja siihen kytketty maakuntauudistus eivät saaneet eduskunnassa riittävästi tukea. Uudet – ensin Antti Rinteen ja sitten Sanna Marinin johtama – hallitukset ovat luvanneet viedä uudistusta eteenpäin joiltain osin muuttunein periaattein. Valinnanvapaus ei toteudu edellisen hallituksen tavoitteiden mukaisesti ja Uudellemaalle etsitään maakuntamallista poikkeavaa järjestämisvastuuta. Järjestöjen rooli palveluiden tuottajina ja palveluntuottajien kumppaneina uusissa rakenteissa on edelleen epäselvä.

Elokuussa 2019 käynnistyi laaja julkinen keskustelu Veikkaus Oy:n vastuusta rahapelihaittojen torjumisessa. Veikkaus Oy ja valtio omistajaohjaajana päättivät useista toimista, joilla rahapeliriippuvuutta ja sen aiheuttamia haittoja pyritään vähentämään. Näillä toimilla on merkittävä vaikutus Veikkaus Oy:n tulevien vuosien tuottoihin ja siten myös veikkausvoittovaroista valtionavustuksia saavien tahojen toimintaan.

Kansallinen syöpäkeskus (FICAN) käynnistyi virallisesti syksyllä 2019, kun kaikki sen toimintaan osallistuvat tahot allekirjoittivat perustamisasiakirjan. Syöpäjärjestöt ei ole allekirjoittajataho, mutta tekee sekä alueellisten syöpäkeskusten että kansallisen koordinaatiotahon kanssa tiivistä yhteistyötä. Syöpäjärjestöt on ollut alusta asti suunnittelussa mukana ja on tarjonnut omia palveluitaan tukemaan syöpäkeskuksen toimintaa. Nämä palvelut liittyvät toisaalta syöpäseulontoihin ja toisaalta potilaan ja tämän läheisten psykososiaalisen tuen toteuttamiseen. FICAN on merkittävin uudistus syövänhoidon järjestämisessä Suomessa pitkiin aikoihin.

Yhdistys toteutti vuoteen 2020 ulottuvaa strategiaansa sekä kärkihankkeiden että järjestön kehittämissuunnitelman avulla. Sekä kehittämissuunnitelman suositusten toimeenpano että kärkihankkeet etenivät suunnitellussa aikataulussa ja ne saatiin toteutettua lähes alkuperäisessä laajuudessaan jo vuoden 2019 aikana. Vuoden 2019 aikana pääpaino oli kuitenkin jo uuden strategian valmistelussa, joka hyväksyttiin valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa.

Syöpärekisterin ja joukkotarkastusrekisterin tietojärjestelmähankkeet etenivät suunnitellusti. Kliinisen syöpätiedon keräämisessä paperisista ilmoituksista luovuttiin ja niiden tilalle otettiin helppokäyttöinen sähköinen syöpäilmoitus, josta tehtiin myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Tämä oli kuitenkin vasta välivaihe, sillä tavoitteena on saada kliiniset syöpätiedot rakenteisessa muodossa suoraan erikoissairaanhoidon toimijoilta. Suomen Syöpärekisteri pystyi palvelemaan tutkijoita ja muita tiedontarvitsijoita entistä tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin. Tarvittavat tilastotiedot on saatavissa tiedonhakijan itsensä toimesta verkkosovelluksesta. Syöpärekisteri valmisteli yhteistyökumppaneidensa kanssa suolistosyövän seulonnan käynnistämisen.

Yhdistyksen keskustoimistossa toteutettiin useita toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisääviä toimia. Vuoden 2019 järjestettiin laaja projektipäällikkökoulutus ja luotiin järjestön projekteille selkeä malli ja ohjeistus. Keväällä toteutettiin EFQM-arviointi toiminnan laadun kehittämis-kohteiden tunnistamiseksi ja kesällä toteutettiin LähiTapiolan tukemana toiminnan riskien kartoitus ja arviointi. Keskustoimiston johtamisjärjestelmää uudistettiin muodostamalla yksi konsernitason johtoryhmä ja kolme johtotiimiä (Suomen Syöpäyhdistys, Syöpäsäätiö ja Suomen Syöpärekisteri).

Syöpäjärjestöt osallistui sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tarttumattomat sairaudet -verkoston säännölliseen yhteistyöhön, jolla edistetään Maailman terveysjärjestö WHO:n tarttumattomien sairauksien ohjelman toteuttamista Suomessa. Järjestöyhteistyön yhtenä tuloksena käynnistynyt Yksi elämä -hanke jatkui toista vuotta ja Syöpäjärjestöt osallistui erityisesti kansalliseen vaikuttamistyöhön ja maakunnalliseen järjestöyhteistyöhön.

Toimintavuodelle asetetut tavoitteet toteutuivat ja järjestön sisäinen yhteistyö ja yhtenäisyys vahvistuivat entisestään uuden strategian valmistelun myötä. Hyvä toiminnallinen ja taloudellinen tulos antaa vahvan perustan jatkotyölle ja uuden strategiakauden valmistelulle.