Siirry suoraan sisältöön

Matalan kynnyksen palveluja 

Sirkku Jyrkkiö

Sirkku Jyrkkiö

Sote-uudistusta on tehty tässä maassa monta vuotta. Koronavuoden kiireissä vähälle huomiolle on jäänyt se, että sote-lakipaketin uusin tuotantokausi on eduskunnan käsittelyssä. Ensi kesänä jännitetään, kestääkö laki eduskunnan suurennuslasilla tekemän tarkastelun ja pitääkö hallituksen rivit.

Jos lakipaketti saataisiin voimaan, järjestäisivät hyvinvointialueet kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut, Helsingin rooli kaupunkijärjestäjänä on poikkeus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on kallista, pelkästään terveydenhuoltoon Suomessa kuluu rahaa vuodessa yli 20 miljardia euroa, 3 800 euroa jokaista suomalaista kohden. Tarvitaan leveitä harteita rahoittamaan näin suuria menoja. Toimintaa pitää johtaa viisaasti niin että veroeuroille saadaan vastinetta ja potilaat tulevat hoidetuiksi.

Monet palvelut toimivat Suomessa ihan hyvin ja hallinnollista uudistusta on moneen kertaan ehditty myös kyseenalaistaa. Optimaalista parasta mahdollista ratkaisua näin monimutkaisessa asiassa ei varmaan ole olemassa. Riittää, jos olisi hyvä. Kerralla ei tule valmista, vaan palveluja pitää ajan mukana säätää ja korjata ja muutenkin ehostaa.

Syövän hoito perustuu oikea-aikaiseen ja täsmälliseen diagnostiikkaan, leikkaus- ja sädehoitoon ja lääkehoitoon ennaltaehkäisyä ja seulontaa unohtamatta. Uusien hoitojen käyttöönotto on välttämätöntä, mutta samaan aikaan kaikkea, uutta ja vanhaa, pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti ja ottamaan käyttöön ne hoidot, joista saadaan paras hyöty.
Sote-sanastosta löytyy uutena terminä matalan kynnyksen palvelut. Määritelmän mukaan matalan kynnyksen palvelun tarkoituksena voi olla esimerkiksi: ongelmien ennaltaehkäisy, osallisuuden vahvistaminen, perustason palveluihin ohjaaminen, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tavoittaminen tai palvelun tarjoaminen ilman etukäteen tehtyä ajanvarausta. Kuulostaa hyvältä.
Järjestötyöllä on tulevaisuudessakin iso rooli esimerkiksi vertaistuen ja kuntoutumisen järjestämisessä. Järjestöissä on kynnystä aina osattu pitää matalalla, kamanaa korkealla ja ovea sepposen selällään. Suomalaisten kovalla vaivalla rakentama hyvinvointiyhteiskunta on hieno juttu, terveydenhuollon palvelujen tulee kehittyä ajan mukana ja vastata ihmisten tarpeisiin oikea-aikaisesti ja mieluiten matalan kynnyksen periaatteella.