Siirry suoraan sisältöön

Läheisten antama hoiva on arvokasta

Sirkku Jyrkkiö

Sirkku Jyrkkiö

Vakava sairaus on yleensä yllätysvieras. Se asettuu asumaan kutsumatta, uuteen on sopeutuminen ilman etukäteissuunnittelua. Sairaus tuo mukanaan vaivoja, muuttaa ajankäyttöä, aiheuttaa huolta ja rahan menoa.

Sairastuminen vaatii paitsi potilaan myös läheisen sopeutumista uuteen arkeen. Kaikilla perheenjäsenillä, ystävillä ja työkavereilla on huolensa potilaan selviytymisestä. Mitä läheisemmästä ihmisestä on kyse, sitä suurempia muutokset ja tunnereaktiot ovat.

Huoli ja murhe kanavoituvat hyvässä tapauksessa huolenpitoon. Soitellaan, käydään kaupassa, laitetaan ruokaa, autetaan siivouksessa, lähdetään mukaan sairaalakäynneille. Mietitään yhdessä, miten tästä eteenpäin.

Suomalaistutkimuksen mukaan läheiset antavat omaistyöpanostaan keskimäärin 10 tuntia viikossa syöpäpotilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Jos läheisten tukea ei ole, potilas joutuu turvautumaan kattavammin yhteiskunnan apuun.

Läheisten työpanos on yhteiskunnallisesti merkittävää. Toivoisinpa, että Suomessa läheisten tekemän hoivatyön merkitys tunnustetaan ja hoivatyötä tuettaisiin laajemmin myös taloudellisesti.

Läheisissä ihmissuhteissa tunneskaala on laaja. Vaikea sairaus voi lähentää tai joskus myös etäännyttää ihmiset toisistaan. Jos ihmissuhteessa on ollut taakkoja entuudestaan, voi käydä niinkin, että vaikean sairauden myötä voimia ihmissuhteen ylläpitoon ei enää riitä.

Joskus sairastaminen tuo mukanaan vihan tunteita. Viha on tuhoisaa, jos sen antaa vapaasti hyökätä läheisten ihmissuhteiden herkkään verkostoon.

Vihasta voi olla myös hyötyä. Se auttaa tunnistamaan ongelman, viitoittaa tietä ongelmien ratkaisemista kohti. Silloin viha jopa edistää selviytymistä.

Luottohenkilöiden kanssa voi tarkastella raskaita taakkoja yhdessä ja miettiä ulospääsyä vaikeasta tilanteesta. Keskustelukaveri antaa uusia näkökulmia, neuvojakaan ei välttämättä aina tarvita. Kuunteleminen auttaa, viisaus on yleensä ihmisessä itsessään.

Huolista vapaata rauhaa tarvitaan. Kauniista päivästä, hyvästä televisio-ohjelmasta tai vaikka lemmikin läheisyydestä on lupa nauttia ja tuntea iloa. Hoivatyön tekijä ja hoivan kohde, molemmat ansaitsevat arvostusta, tunnustusta siitä, että olemme toisillemme tärkeitä.