Poliittisia päätöksiä tarvitaan, jotta Suomi on nikotiiniton vuonna 2030 19.4.2023Marika Skyttä Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka kirjasi vuonna 2010 tupakkalain tavoitteeksi tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumisen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vuoteen 2030 mennessä aikuisväestöstä alle viisi prosenttia käyttäisi tupakka- ja nikotiinituotteita päivittäin. Päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt työikäisillä eli 20-64-vuotiailla miehillä (19 %) mutta lisääntynyt naisilla (12%). Yläkouluikäisten nuorten päivittäinen tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on myös vähentynyt. Viime vuosina lasku ei kuitenkaan ole ollut tasaista, ja pojilla se on pysähtynyt. Nuuskaaminen on yleistynyt erityisesti pojilla, mutta viime vuosina kasvu on hiukan taittunut. Huolestuttavinta on kuitenkin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten päivittäinen tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Pojista 29 % ja tytöistä 23 % käyttää jotakin tupakkatuotetta tai sähkösavuketta päivittäin. Luvut ovat sellaisia, että tavoite nikotiinittomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan määrätietoista politiikkaa. Tupakointi on merkittävin yksittäinen syövän riskitekijä Tupakka- ja nikotiinituotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä. Ne aiheuttavat käyttäjälleen vaikean riippuvuuden, ylläpitävät sitä ja sisältävät ihmisille ja luonnolle myrkyllisiä aineita. Tupakointi on merkittävin yksittäinen syövän riskitekijä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on myös yksi keskeisimmistä väestön terveyseroja aiheuttavista tekijöistä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä aiheutuu yhteiskunnalle suuria taloudellisia kustannuksia. Vuonna 2020 tupakoinnin aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset Suomessa olivat THL:n arvion mukaan keskimäärin noin 1,3 miljardia euroa. Tupakkaveron tuotto vuonna 2020 oli puolestaan yhteensä 1,058 miljardia euroa. Tupakkalain tavoitteen edistäminen on tehokas tapa kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Tupakkalain tavoitteena on ylläpitää väestön hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, parantaa terveyttä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännöllä voidaan rakentaa yhteiskuntaa, elinympäristöjä ja palveluita, jotka tukevat tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista. Seuraavalla hallituskaudella on tehtävä määrätietoista tupakka- ja nikotiinipolitiikkaa. Tarvittavia toimenpiteitä: Jatketaan tupakkalain tavoitteen mukaista veropolitiikkaa toteuttamalla puolivuosittaisia tupakkaveron korotuksia samaan tapaan kuin viime vuosina ja säilytetään nykyinen tupakkaveron rakenne. Tupakkalaissa tarkoitetut uudet tupakka- ja nikotiinituotteet otetaan huomioon tupakkaverotusta koskevassa lainsäädännössä ja veronkorotuksissa. Tupakkalakia muutetaan niin, että tupakkatuotteita, nikotiininesteitä ja nikotiinia sisältäviä tupakan vastikkeita ei saa myydä tai muutoin luovuttaa eikä välittää alle 20-vuotiaalle. Myös tuotteiden maahantuonti- ja hallussapitokieltoa koskeva ikäraja nostetaan 20 vuoteen. Nuuskan, purutupakan ja nenänuuskan matkustajatuonti kielletään. Tammikuussa luovutettu tupakka- ja nikotiinipoliittisen työryhmän raportti sisältää lisää tietoa näistä ja muista tarpeellisista muutoksista.
