Kuntoutus kuntoon ensi vaalikaudella

Syöpäjärjestöt, Diabetesliitto, Sydänliitto ja Kuntoutussäätiö toteuttivat keväällä 2022 kyselyn, jolla kartoitettiin syövän, diabeteksen ja sydänsairauksien vaikutuksia sairastuneiden elämään ja arkeen sekä sairastuneiden mahdollisia tuentarpeita ja toteutunutta kuntoutusta. Liki tuhannesta vastaajasta 37 % sairasti syöpää mutta yleistä oli, että ihmiset sairastivat useaa sairautta yhtä aikaa.

Syöpään sairastuneilla on moninaisia tuentarpeita

Syöpään sairastuneiden työ- ja toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen vaikuttavat syöpäsairauden lisäksi monet muuta perussairaudet sekä sairauden tai hoitojen aiheuttamat oireet. Selvityksen mukaan syöpään sairastuneilla oli useita sairauteen liittyviä ongelmia, joita esiintyi vähintään kuukausittain. Yleisimpiä olivat:

• sairauteen liittyvät fyysiset oireet, jotka vaikeuttivat arkea (56 %)
• univaikeudet (51 %)
• sairauteen tai hoitoihin liittyvät kivut (45 %)
• sairauteen liittyvät pelot (41 %)
• sairauteen liittyvä ahdistus tai masennus (40 %)
• muistin, keskittymisen tai muun kognitiivisen toiminnan vaikeus (36 %)
• työkyvyttömyys (32 %)
• sekä taloudelliset vaikeudet (29 %).

Potilaiden tuen tarpeet olivat moninaisia. Vastaajat kaipasivat mm. tukea sairauden omahoitoon, vertaistukea, kuntoutusta toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen, tietoa sairauden hoidosta sekä tukea mielenterveyden haasteisiin. Eniten tukea olisi tarvittu heti diagnoosin saamisen jälkeen mutta myös sairauden seurannan, hoitojen ja tutkimusten aikana tuen tarve oli merkittävää.

Tuen riittävyyden osalta vastaajat jakautuvat lähes puoliksi. 14 % vastaajista ei ollut saanut lainkaan tukea ja 32 % oli saanut vain melko vähän tukea. 35 % oli saanut tukea jokseenkin riittävästi ja 18 % koki saaneensa riittävästi tukea.

Valtaosa selvityksen vastaajista koki, että kuntoutuksen saaminen on vaikeaa ja että kuntoutus ei ollut kiinteä osa heidän sairautensa hoitoa. Kuntoutusta ei oltu saanut oikea-aikaisesti suhteessa tarpeeseen. Vastaajista 85 %:lle ei ollut tehty kuntoutussuunnitelmaa. Selvitykseen vastanneiden kuntoutuspalvelujen käyttö oli kokonaisuudessaan vähäistä.

Seuraavalla hallituskaudella on panostettava kuntoutuksen ja tuen saatavuuteen

Vuonna 2020 Suomessa todettiin yhteensä 34 760 uutta syöpää. Syövän sairastuneita on jo yli 300 000. Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2035 todetaan uusia syöpiä 46 500 ja sairastuneitakin on 430 000. Syöpätapausten määrän kasvun taustalla on väestön ikääntyminen.
Toivon, että tulevalla hallituskaudella panostetaan kuntoutukseen sekä psykososiaaliseen tukeen. Puuttumalla oikea-aikaisesti tekijöihin, jotka heikentävät syöpään sairastuneiden työ- ja toimintakykyä, voitaisiin ehkäistä ongelmien kroonistumista sekä vähentää niiden korjaamiseen tai hoitoon liittyviä kustannuksia. Hyvinvointialueiden tulisi huolella pohtia ja kehittää palvelu- ja hoitopolkuja, joissa systemaattisesti arvioidaan sairastuneiden työ- ja toimintakykyä ja elämänlaatua. Meiltä puuttuu syöpään liittyvät laaturekisterit, joista saisimme tietoa, miten syöpään sairastuneet pärjäävät hoitojen aikana tai niiden päätyttyä.

Syöpään sairastuneiden työ- ja toimintakyvyn arviointi ja niiden kuntoutus tulisi nähdä kiinteänä osa syöpäpotilaan hoitopolkua. Kuntoutuksen ja tuen tulisi perustua terveydenhuollon parhaiden ammattilaisen yhteiseen moniammatilliseen arvioon sairastuneen tilanteesta, työ- ja toimintakyvystä, tuen tarpeista sekä keinoista, joilla sairastunutta voitaisiin parhaiten tukea ja hänen tarpeisiinsa vastata. Eihän syöpäkään lähdetä vain summassa hoitamaan. Suomen parhaat syöpälääkärit yhdessä arvioivat ja suunnittelevat, mikä olisi paras yksilöllinen hoitokeino syöpää sairastavalle potilaalle. Hoito suunnitellaan huolellisesti, ja hoidon tehoa ja vaikutuksia seurataan. Miksi sairastuneen työ- ja toimintakykyä ei arvioida eikä siihen kohdistuneita yksilöllisiä toimia suunnitella ja arvioida?

Myös syöpään sairastuneiden osallisuutta ja toimijuutta on vahvistettava työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Keinot, joilla syöpään sairastuneen työ- ja toimintakykyä voitaisiin parantaa, ovat voimauttavat ja motivoivat neuvonta- ja ohjausmenetelmät sekä kuntouttavat interventiot (esim. liikuntainterventiot) osana hoitoa. Myös matalan kynnyksen terapiat, kuten lyhytterapia, voisivat olla yksi keino. Terapialla ja terapeuttisilla menetelmillä voidaan vahvistaa sairastuneen omaa toimijuutta, motivaatiota, voimavaroja sekä keinoja oppia elämään sairauden kanssa omassa arjessa ja toimimaan arjessa tavalla, joka parantaa työ- ja toimintakykyä.

Tulevaan hallitusohjelmaan on kirjattava kuntoutuksen ja terapiapalveluiden saatavuuden parantamista ja kehittämistä koskevia tavoitteita. Niitä on myös lähdettävä määrätietoisesti ja moniammatillisesti kehittämään, jotta syöpään sairastuneet saisivat oikea-aikaisesti kuntoutusta ja tukea työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun ylläpitämiseen ja edistämiseen. Kaikkia sairauksia ei voi parantaa ja vaivoja poistaa, mutta niitä voidaan helpottaa ja niiden kanssa voidaan oppia elämään kuntoutuksen ja tuen avulla. Kukapa meistä ei haluaisi elää mahdollisimman hyvää elämää ja olla työ- ja toimintakykyinen sairauksista tai rajoitteista huolimatta.

Selvityksen tuloksista pääset kuulemaan lisää webinaarissa 30.3.2023. Lisätietoa webinaarista ja ilmoittautumisohjeet löydät verkkosivuiltamme.

Syöpäjärjestön vaalitavoitteisiin voit tutustua tarkemmin täällä.

Kirjoitus on osa blogien sarjaa, jossa pureudutaan Syöpäjärjestöjen eduskuntavaalitavoitteisiin.