Siirry suoraan sisältöön

Korkeatasoinen syövänhoito edellyttää riittävästi osaavia terveydenhuollon ammattilaisia

Marika Skyttä

Marika Skyttä

Viime päivien uutisointi hoitajien lakosta on kohdistunut syöpäleikkausten ja -hoitojen peruuntumisiin. Lisäksi osapuolet ovat käyneet tiukkaa keskustelua, miten syöpäpotilaiden hoidot turvataan lakon aikana.

Syöpään sairastuneiden hoidon aloituksen viivästyminen, hoitojen siirtyminen tai peruuntuminen muusta syystä kuin potilaan terveydentilasta, aiheuttaa tarpeetonta huolta ja pelkoa sairastuneessa ja hänen läheisissään. Yksilötasolla hoidon viivästyminen uhkaa aina terveyttä ja voi huonontaa sairaudesta selviytymisen ennustetta.

Syöpäjärjestöt toivoo, että sopu työriitaan löytyy mahdollisimman pian

Vuonna 2019 Suomessa todettiin 35 327 uutta syöpää. Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2030 todetaan yhteensä noin 43 000 uutta syöpää. Syy uusien syöpätapausten määrän kasvuun on väestön ikääntyminen. Huomioitavaa on, että muutamien seuraavien vuosien syöpätaakkaan saattaa vaikuttaa Suomessakin edelleen vallitseva koronapandemia. Suomen Syöpärekisterin mukaan kahden viimeisen vuoden aikana uusia syöpiä on todettu tavallista vähemmän kuin ennen koronaa.

Syövän varhainen toteaminen, hoitojen nopea alkaminen ja sujuvat hoitoprosessit parantavat sairauden ennustetta, pidentävät elinajanodotetta ja vähentävät syövästä aiheutuvia oireita sekä potilaan huolia ja pelkoja. Viiveitä syövän diagnosoinnissa sekä hoidossa tulisi välttää syöpäpotilaan polun kaikissa vaiheissa myös kriisi- ja poikkeustilanteissa.

Me Syöpäjärjestöissä olemme kantaneet jo pidempään huolta terveydenhuollon kantokyvystä hoitaa tulevaisuudessa kasvavaa syöpätaakkaa

Sosiaali- ja terveyspalveluissa merkittävä ja välttämätön kuluerä on korkeasti koulutettu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Ilman terveydenhuollon ammattilaisia meillä ei ole laadukasta ja toimivaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, joka osaltaan luo terveyttä ja hyvinvointia.
Tällä hetkellä juuri sote-alalla on paha työvoimapula kaikissa ammattiryhmissä, erityisesti syövänhoidossa. Jotta Suomessa on tulevaisuudessakin osaavia ja työssään hyvinvoivia terveydenhuollon ammattilaisia toteuttamassa korkeatasoista syövänhoitoa, tarvitaan eduskunnan, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekijöiltä sekä työmarkkinaosapuolilta konkreettisia ratkaisuja, tekoja sekä yhteistyötä työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kyse on arvovalinnoista: mihin yhteiskunnassamme halutaan panostaa ja mistä säästää. Suomalaisen yhteiskunnan arvovalinnat ja ratkaisut olemme perustaneet hyvinvointivaltion malliin.

Huolestuttavaa on, millaiset vaikutukset koronapandemialla ja näillä mahdollisesti pidempään jatkuvilla ja eri ammattiryhmiin laajentuvilla palkka- ja työehtoneuvotteluilla on tulevaisuudessa syövän hoidon hoitotuloksiin sekä yksittäisen ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Jo tällä hetkellä syövän hoidon kustannukset kasvavat. Kaikkea syövän terveydelle, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille aiheuttamaa haittaa ei voi myöskään mitata rahassa.

Investoimalla terveyteen luomme parempaa huomista ja tulevaisuutta

Me Syöpäjärjestössä painotamme ajattelussamme terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapaa. Se on strateginen lähestymistapa, joka painottaa yhteiskunnan eri tasoilla ja sektoreilla tehtävien päätösten ja niiden toimeenpanon vaikutuksia terveyteen, terveyttä määrittäviin tekijöihin, terveysjärjestelmiin sekä terveyden ja sitä määrittävien tekijöiden jakautumiseen väestössä.

Varmistaaksemme, että sosiaali- ja terveyspalvelut pystyvät vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin syövän aiheuttamiin palvelutarpeisiin, on välttämätöntä löytää nyt yhdessä ratkaisuja ja tehdä kestäviä päätöksiä. Vahva ja toimiva sosiaali- ja terveysjärjestelmä sekä hyvinvoivat terveydenhuollon ammattilaiset ovat potilaiden ja koko yhteiskuntamme etu.

Henkilöstön työskentelyolosuhteita terveydenhuollossa on parannettava niin, että sote-alan pito- ja vetovoima paranee. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi valtakunnallisesti yhtenäisiä ja sujuvampia hoitoprosesseja ja palvelupolkuja, uudenlaista työn organisointia, parempaa palkkausta, työolosuhteiden parantamista, kollegiaalisuuden ja yhteistyön lisäämistä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota, jota soteuudistuksellakin tavoitellaan. Vain asettamalla yhteisiä tavoitteita ja tekemällä yhteistyötä on mahdollisuus saavuttaa tarvittavia ratkaisuja.

Kaikkien yhteisenä tahtotilana on varmasti varmistaa korkeatasoinen, laadukas, potilasturvallinen ja inhimillinen hoito myös tulevaisuudessa – hoito, jota jokainen meistä uskoo ja toivoo saavansa vakavan sairauden kohdatessa.

Lähteet:
Pitkäniemi J., Virtanen A. ja Tanskanen T. Heijastuuko koronaviruspandemia syöpätaakkaan?
Pitkäniemi J, Malila N, Tanskanen T, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä 2019. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 96. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2021.
Syöpäjärjestöjen yhteiskunnallinen linjapaperi (2021).