Vuosi 2023 oli eduskuntavaalien ja hallitusohjelmaneuvottelujen vuosi, mikä loi raamit yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Myös hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen oli koko vuotta leimannut asia. Syöpäjärjestöt on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttaminen. Jatkoimme vuonna 2022 aloitettua aktiivista vaikuttamistyötä eduskuntavaalitavoitteidemme edistämiseksi. Ennen eduskuntavaaleja tapasimme vuonna 2022 tavattujen päättäjien lisäksi neljä päättäjää ja heti vaalien jälkeen neljä lisää. Lähetimme kaikille kansanedustajaehdokkaille henkilökohtaisen viestin, jossa korostimme kansallisen syöpästrategian tärkeyttä. Toisen viestin kaikille ehdokkaille lähetimme yhdessä EHYT ry:n kanssa ja sen aiheena oli alkoholipolitiikka. Ennen vaaleja lähetettiin vielä kaikki vaalitavoitteemme niille istuville kansanedustajille, jotka olivat vaaleissa ehdolla. Jatkoimme vuonna 2022 aloitettua vaaliblogisarjaa, jossa käsittelimme asiantuntijablogien avulla eri vaalitavoitteitamme. Ennen vaaleja sekä hallitusneuvottelujen aikana julkaisimme sosiaalisen median kanavilla vaaliaiheisia postauksia. Toimitimme valmista somemateriaalia myös jäsenyhdistysten käyttöön. Hallitustunnusteluvaiheessa laadimme vastausehdotukset hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin ja lähetimme ne kaikille puolueille hyödynnettäviksi. Kun neuvottelut alkoivat, olimme yhteydessä kaikkiin meidän tavoitteidemme kannalta relevantteihin hallitusneuvottelijoihin. Toimitimme onnittelukortit kaikille valituille kansanedustajille. Vaaliaiheinen yhteistyö. Jatkoimme osana Tarttumattomien sairauksien järjestöverkoston vaalivaikuttamista. Verkosto järjesti nettivaalipaneelin ajankohtaisista terveysteemoista. Lisäksi verkosto mm. pyynnöstä toimitti materiaalia ja keskusteli varapuhemies Rinteen kanssa sairauksien ehkäisystä. Vaalien jälkeen verkosto kampanjoi mm. terveysperusteisen verotuksen sekä kansallisen tarttumattomien sairauksien ohjelman puolesta. Alkoholipoliittista vaikuttamista tehtiin EHYT ry:n kanssa ja mm. laadittiin huhtikuun lopussa julkaistu yhteinen vetoomus, jonka allekirjoitti yli 60 järjestöä. Kliinisestä tutkimuksesta tehtiin yhteinen ulostulo Lääkäriseura Duodecimin, Lääkäriliiton ja Lääketeollisuus ry:n kanssa. Hallitusohjelmasta nousevat vaikuttamistarpeet. Vaalien jälkeen jatkoimme aktiivista vaikuttamista tavoitteidemme edistämiseksi, koska hallitusohjelma oli kannaltamme ristiriitainen. Tapasimme sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen, muiden hallituspuolueiden sote-vastuussa olevat erityisavustajat sekä viisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsentä. Tapaamisissa keskusteltiin erityisesti kansallisesta syöpästrategiasta, päihdepolitiikasta sekä sote-palveluista. Eduskuntayhteistyö. Eduskunnan syöpäverkosto käynnisti tämän vaalikauden toimintansa lokakuussa 2023. Verkoston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. Verkosto järjesti toisen kokouksensa marraskuussa ja keskusteli kansallisesta syöpästrategiasta. Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto päätti, että tarttumattomien sairauksien eduskuntaverkostoa ei käynnistetä uudella eduskuntakaudella. FICAN-yhteistyö. Kansallisen syöpäkeskuksen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ennen vaaleja ja niiden jälkeen syöpästrategian edistämiseksi. Lokakuussa toimitimme pyynnöstä STM:lle yhteisen taustamuistion siitä, miksi syöpästrategian valmistelu olisi tärkeä aloittaa. Perinteiset FICAN-yhteistyöpäivät järjestettiin toukokuussa ja niiden aiheina olivat syövänhoidon kustannukset sekä terveydenhuollon ja Syöpäjärjestöjen toimivat yhteistyökäytännöt. Hyvinvointialuevaikuttaminen. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä seurasimme yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Valtakunnallista vaikuttamistoimintaa tehtiin kahdesta teemasta. Keväällä kaikkia hyvinvointialueita lähestyttiin viestillä, jossa pyydettiin kehittämään rintaproteeseihin liittyviä käytäntöjä. Aiheesta tehtiin myös useita mielipidekirjoituksia eri medioihin. Syksyllä selvitettiin suolistosyövän seulonnan jatkotutkimusviipeitä ja pyydettiin hyvinvointialueita varmistamaan, että tutkimukset toteutuvat ajoissa. Lääkepoliittinen vaikuttamistyö. Suunnittelimme Lääkäripäiville uusien syöpälääkkeiden merkitystä, hintaa ja sääntelyä käsittelevän kurssin, joka hyväksyttiin tammikuun 2024 Lääkäripäivien ohjelmaan. Osallistuimme ECL:n Access to medicines -työryhmän työhön ja seurasimme EFPN:n (European Fair Pricing Network) työtä. Tupakka- ja nikotiinipoliittinen vaikuttamistyö. Nikotiinipussit vapautuivat Suomen markkinoille keväällä Fimean muutettua linjaustaan. Lähetimme yhdessä EHYT ry:n ja Tarttumattomien sairauksien järjestöverkoston kanssa päivittäistavarakaupan toimijoille kirjeen, jossa vetosimme, etteivät ne ottaisi nikotiinipusseja myyntiin lasten ja nuorten suojelemiseksi. Pidimme asiaa keskeisesti esillä vaikuttajatapaamisissamme sekä erilaisissa ulostuloissa. Toimitimme aiheesta useita lausuntoja niin sosiaali- ja terveysministeriöön, valtiovarainministeriöön kuin valtiovarainvaliokunnan verojaostollekin. Lisäksi Syöpäjärjestöjen asiantuntijat kirjoittivat vuoden aikana useita blogeja ja tuottivat taustamateriaaleja päätöksentekijöille ja muille keskeisille sidosryhmille tupakka- ja nikotiinipoliittisen vaikuttamistyön tueksi. Osallistuimme myös ECL:n tupakkatyöryhmän työhön. Palliatiiviseen ja saattohoitoon liittyvä vaikuttamistyö. Käynnistimme yhteistä vaikuttamistoimintaa yhdessä Suomen palliatiivisen lääketieteen ja hoidon yhdistysten kanssa. Teimme aiheesta kaksi yhteistä tiedotetta ja tapasimme yhdessä peruspalveluministeri Juuson erityisavustajan ja keskustelimme hoidon kehittämistarpeista ja hallitusohjelman toteuttamisesta. Kuntoutusvaikuttaminen. Järjestimme alkuvuodesta Avokuntoutusverkoston työryhmän kanssa koulutuksen. Joulukuussa teimme yhdessä vertaiskehittämistyöryhmän kanssa ehdotuksen yhtenevistä termeistä, joilla järjestöt toteuttavat etäkeinoin annettavaa tukea ja ohjausta. Yhteiskunnallisen linjapaperin päivitystyö. Syöpäjärjestöjen yhteiskunnallista linjapaperia alettiin suunnitellusti päivittää kaksi vuotta sen hyväksymisen jälkeen eli syksyllä 2023. Päivittämistyöryhmän työn tueksi kerättiin työntekijöiltä ja jäsenyhdistyksiltä tietoa linjapaperin päivitystarpeista sekä keskusteltiin aiheesta hallitusten kokouksessa ja toiminnanjohtajien kanssa. Työryhmä työskenteli aktiivisesti syksyn ajan. Päivitetty linjapaperi hyväksytään keväällä 2024. Muu vaikuttamistoiminta. Eurovaaleihin valmistautuminen aloitettiin syksyllä 2023. Tarttumattomien sairauksien järjestöverkostolle valmisteltiin yhteiset vaalitavoitteet, joiden työstössä olimme aktiivisesti mukana. Duodecimin ylläpitämiin Lääkärin ja hoitotyön tietokantoihin päivitettiin kolme laatimamme asiantuntijatekstiä syksyn aikana. Vuonna 2022 toteutetun laajan kuntoutusteemaisen kyselyn tuloksista järjestettiin maaliskuussa webinaari yhdessä Sydänliiton, Diabetesliiton ja Kuntoutussäätiön kanssa. Lausunnot ja kuulemiset. Vuoden 2023 aikana annettiin yhteensä 12 lausuntoa. Lausunto virvoitusjuomaverosta (valtiovarainvaliokunnan verojaostolle) Lausunto järjestöjen varainhankinnan avustamisesta ja tukemisesta valtionavustustoiminnassa (valtiovarainministeriölle) Lausunto lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta (eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle) Lausunto seulonta-asetuksen muuttamisesta (sosiaali- ja terveysministeriölle) Lausunto tupakkalain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysministeriölle) Lausunto alkoholiveron muuttamisesta (valtiovarainministeriölle) Lausunto tupakkaveron muuttamisesta (valtiovarainministeriölle) Lausunto tupakkaveron muuttamisesta (valtiovarainvaliokunnan verojaostolle) Lausunto terveydenhuollon asiakasmaksuista (sosiaali- ja terveysministeriölle) Lausunto tupakkalain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysministeriölle) Lausunto alkoholilain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysministeriölle) Lausunto terveydenhuollon toimivuudesta (tarkastusvaliokunnalle) Olimme kuultavana valtiovarainvaliokunnan verojaostossa virvoitusjuomaveroon liittyen sekä sosiaali- ja terveysministeriössä seulonta-asetukseen liittyen. Yhteiset johtamiskäytännöt Toimintavuoden aikana on kehitetty erityisesti johtoryhmätyöskentelyä. Esihenkilötehtävissä työskentelevät muodostavat laajennetun johtoryhmän, jossa on käsitelty erityisesti toimintasuunnitelmaa ja talon yhteisiä hankkeita. Yksiköiden omat palaverit on sovittu kunkin yksikön luonteelle sopivalla tavalla. Yksikköjen välistä yhteistyötä tehdään hankkeissa ja erillisissä työryhmissä. Syöpäjärjestöissä työskenneltiin ns. monipaikkaisen työskentelyn periaatteella. Yksiköt ovat sopineet päivistä, jolloin työskennellään toimistolla. Keskeinen osa Syöpäjärjestöjen toimintaa ovat keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen yhteiset toiminnanjohtajafoorumit, joissa käsitellään yhteisiä strategisia ja ajankohtaisia asioita. Syöpäjärjestöissä on käytössä Proppu-projektimalli, jota on muokattu alkuperäisen vesiputousmallin ja siihen liitettyjen ketterien menetelmien myötä hybridimalliksi. Mallin keskeisiä periaatteita ovat läpinäkyvyys ja jatkuva kehittäminen. Projektivastaava perehdyttää uusia projektipäälliköitä projektimallin, työkalujen ja dokumenttipohjien käytössä. Projektitoimisto (Projektien ohjausryhmä) hyväksyy projektisuunnitteluun liittyvät dokumentit varmistaakseen, että tavoitteet ovat realistisia esim. määrittelyn ja mittaamisen osalta sekä riskien huomioimisen osalta. Ohjausryhmä kehittää mallia projekteista saadun palautteen pohjalta. Projektisalkku on työväline, josta löytyy tiedot kaikista tehdyistä ja tekeillä olevista projekteista sekä niiden kulloisestakin vaiheesta. Kehitysohjelmat ja vuonna 2022 alkaneet projektit Syöpäjärjestöjen strategian ytimen muodostavat viisi kehitysohjelmaa, joiden nimet ovat: Toimimme ihmisten kanssa ihmisten hyväksi Teemme asioita, joilla on suuri vaikuttavuus Edistämme tavoitteitamme jokaisessa kohtaamisessa Kehitämme järjestön sisäistä yhteistyötä ja työnjakoa Vahvistamme syövän ehkäisyä, diagnostiikka ja hoitoa parantamalla tutkimusta ja syöpäasiantuntemusta. Vuonna 2022 hyväksyttiin kolmen projektin projektisuunnitelma ja vuonna 2023 hyväksyttiin yksi projektisuunnitelma, kaikki jatkavat vuonna 2024. Syöpärekisterin Tutka-projekti on suunniteltu toteuttavan viiden vuoden aikana, projekti jatkaa työtään jokaiselle vuodelle määritellyn suunnitelman mukaan. Arvioinnin ja mittareiden kehittäminen. Tavoitteena on kehittää Syöpäjärjestöille yhteiset arviointikäytännöt ja mittarit tukihenkilötoimintaan, jotta pystymme paremmin osoittamaan toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Projekti vahvistaa yhteistyötä järjestön sisällä ja vähentää työmäärää, kun otamme käyttöön yhtenäisen arvioinnin ja mittaamisen mallin. Projekti kohdentuu erityisesti tukihenkilötoiminnan arvioinnin kehittämiseen. Projektin tuotosten kehittäminen aloitettiin Kuntoutussäätiön työpajoilla, joiden pohjalta on määritelty projektin päätuotokset. Psykososiaalisen tuen ja palveluiden brändäys ja markkinointi. Projektin tarkoituksena on parantaa Syöpäjärjestöjen psykososiaalisen tuen (ammattilaisten tarjoama tuki) palvelujen tunnettuutta rakentamalla uusi palvelubrändi. Yhteistyökumppaniksi projektiin valittiin mainostoimisto TBWA, jonka kanssa suunniteltiin viestinnän strateginen kivijalka ja työstetään brändinimeä. Jäsenyyden kehittäminen ja jäsenhankinnan vahvistaminen. Projektin tavoitteena on saada yhdistysten jäsenmäärän lasku pysähtymään ja edelleen vahvistaa yhdistysten jäsenpohjaa. Osana projektia Taloustutkimus Oy toteutti koko Syöpäjärjestöjen kattavan jäsenkyselyn. Sen avulla haluttiin lisätä ymmärrystä jäsenistöstämme sekä motivaatiotekijöistä tulla jäseneksi ja pysyä jäsenenä Syöpäjärjestöissä. Selvitysvaiheen jälkeen seuraavalla toimintakaudella projektissa hyödynnetään taustatyön tuloksia ja kehitetään jäsenhankintaa sekä jäsenhuoltoa yhdistyksissä. Tutka eli Syöpärekisterin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kehittäminen. Projektin tavoitteena on kehittää tietopalveluiden sisältöjä ja käytettävyyttä vastaamaan monipuolisemmin tutkijoiden ja syöpäpotilaita kohtaavien terveydenhuollon asiantuntijoiden tarpeisiin syöpätutkimuksen ja syövän ehkäisytyön vahvistamiseksi. Palveluina tuotetaan uutta tilastollista analytiikkaa ja tiedon esittämismuotoja eri kohderyhmille. SYRE tietoturvalliseen ympäristöön. Projektin tarkoituksena on saada SYREn tietotuotantoprosessit ja sen omistamat/käsittelemät tietovarannot kullekin toiminnolle tarkoituksenmukaiseen tietoturvalliseen ympäristöön, joka minimoi tietoturvaan liittyvät riskit arkaluotoisen datankäsittely kaikissa vaiheissa. Toimintakykyymme edellytyksenä on asiakkaidemme ja suuren yleisön luottamus Syöpäjärjestöille annettujen tietojen käsittelyyn tietoturvallisesti. Lisäksi tietoturvallisuus kehittää järjestön sisäistä yhteistyötä ja luottamusta luomalla turvallisia ja kestäviä käytänteitä tiedonhallintaan. Järjestötoiminta ja Syöpäsäätiön tuki jäsenyhdistyksille Järjestötoiminnassa on keskitytty Syöpäjärjestöjen sisäisen yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten yhteistyössä tärkeää on löytää ne aihealueet ja toiminnot, joissa yhteistyön tekeminen vahvistaa toimintaamme. Järjestötoiminnan kehittäminen kytkeytyy vahvasti strategiakauden 2021–25 kehittämisohjelmien projekteihin, jotka on kuvattu omassa luvussaan. Syöpäyhdistysten jäsenmäärän väheneminen kokonaisuudessaan ollut yksi kehityssuunta, johon on haluttu yhdessä kiinnittää huomiota. Vuonna 2023 käynnistettiin kehitysohjelman projekti ”Jäsenyyden kehittäminen ja jäsenhankinnan vahvistaminen”, jonka tavoitteena on pysäyttää jäsenmäärän lasku. Vuoden 2023 lopussa Syöpäyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 99 758. Järjestövaliokunta ja toiminnanjohtajakokous. Järjestövaliokunnalla ja säännöllisesti pidettävillä toiminnanjohtajakokouksilla on keskeinen rooli Syöpäjärjestöjen kehittämisessä ja sen seurannassa. Tärkeimmät järjestötyötä koskevat asiat käsitellään molemmissa kokoonpanoissa. Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen asettama järjestövaliokunta tukee hallitusta sen päätöksenteossa. Sen tehtävänä on seurata kehitysohjelman toteutumista ja tehdä sen pohjalta aloitteita. Kukin jäsenyhdistys saa vuorollaan edustajansa järjestövaliokuntaan, jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2023 hallituksen jäsen Annikki Thodén. Järjestövaliokunta kokoontui vuoden aika neljä kertaa ja käsitteli muun muassa Suomen Syöpäyhdistyksen vaikuttamistoimintaa, syövän hoidon tilannetta hyvinvointialueilla sekä kehitysohjelman projektien etenemistä. Toiminnanjohtajakokous on järjestön keskeisten toimihenkilöiden vuorovaikutuksen, koordinaation ja yhteistyön foorumi. Toiminnanjohtajakokouksia järjestettiin toimintavuoden aikana kuusi, minkä lisäksi toiminnanjohtajien etätapaamisia järjestettiin säännöllisesti noin kahden viikon välein. Kokousten ja tapaamisten puheenjohtajina toimivat Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Lindfors ja Rintasyöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Niemi. Toiminnanjohtajakokouksilla ja -tapaamisilla on tärkeä rooli toiminnan kehittämisessä sekä yhteistoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ne myös luovat puitteet toiminnanjohtajien vertaistuelliselle keskustelulle. Järjestön ruotsinkielistä toimintaa käsiteltiin kahdessa erillisessä toiminnanjohtajakokouksessa. Pohjanmaan Syöpäyhdistys vastasi ruotsinkielisen toiminnan valtakunnallisesta koordinaatiosta. Järjestöpäivät ja osaamisen kehittäminen. Syöpäjärjestöjen järjestöpäivät kokoavat vuosittain yhteen yhdistysten luottamushenkilöitä ja henkilöstöä tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan järjestölle tärkeistä ajankohtaisista aiheista. Suomen Syöpäyhdistys järjesti järjestöpäivät Helsingissä 5.–6.5. Järjestöpäivillä kuultiin puheenvuoroja muun muassa järjestöjen toiminnan nykytilasta ja tulevaisuudesta, julkisen sektorin ja järjestöjen kumppanuudesta, EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta ja kansallisesta syöpästrategiasta. Työpajoissa keskusteltiin yhdistysten jäsenpohjan vahvistamisesta, tulevaisuuden vapaaehtoistehtävistä ja viestinnän teemoista. Järjestöpäivien lisäksi toimintavuoden aikana järjestettiin pienempiä koulutuksellisia tilaisuuksia luottamushenkilöiden sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja jakamiseksi. Jäsenyhdistysten luottamushenkilöille pidettiin koulutustilaisuus sisäisestä valvonnasta yhdistyksissä. Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten toimistotyöntekijöille järjestettiin yksi koulutuspäivä sekä kuukausittain koulutuksellisia tapaamisia kokemusten vaihtamiseksi ja työn tukemiseksi. Syöpätyön tuki. Syöpäsäätiön vuosittain myöntämä tuki Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestöille on jo vakiintunut toimintapa toteuttaa käytännön neuvontatoimintaa sekä potilaan ja läheisen tukemista. Syöpätyön tuki kohdentuu pääasiassa neuvontahoitajien palkkaamiseen. Syöpäsäätiö avustaa toimintaa vuosittain yli 700 000 eurolla. Syöpätyön tukeen kanavoidaan rahoitusta Roosa-rahastosta sekä säätiön käyttörahastosta. Jäsenyhdistykset hakevat avustusta vuosittain ja raportoivat samalla edellisen vuoden avustuksen käytöstä. Säätiön yksi tavoite on mahdollistaa tasavertaiset neuvonta- ja tukipalvelut eri puolella Suomea. Syöpätyön tuki on kohdistunut erityisesti jäsenyhdistysten perustoimintaan, jolla on tärkeä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten palvelujen täydentäjänä. Syöpätyön tuki kohdentuu mm. psykososiaaliseen tukeen, neuvontaan ja tiedottamiseen, joita julkinen sektori pystyy harvoin tarjoamaan yhtä kokonaisvaltaisesti. Tuen tuloksellisuutta mitataan vuosittaisella raportoinnilla, mm. tapahtumien tai potilaskohtaamisten määrällä. Palvelujen laatua arvioidaan asiakaskyselyillä. Avustustoiminta raportoidaan osana jäsenjärjestön vuosikertomusta ja tilinpäätöstä. Vuoden 2023 alussa saatiin päätökseen syöpätyön tuen arviointi- ja kehittämishanke, jossa selvitettiin yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa myönnetyn rahoituksen käyttöä, tarpeita, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää syöpätyön tukea entistä enemmän palvelemaan paikallisia tarpeita. Prosessiin osallistui laaja joukko alue- ja potilasjärjestöjen henkilöstöä. Yhteinen tilastointi. Syöpäjärjestöjen yhteistä tilastointia kehitettiin yhteismitallisen tiedonkeruun mahdollistamiseksi. Henkilöstö Tavoitteet. Syöpäjärjestöjen tavoite työnantajana on, että henkilöstö kokee iloa työstään, on sitoutunut ja motivoitunut sekä saa riittävästi ja oikea-aikaista tukea työhönsä ja osaamisensa kehittämiseen. Panostamme henkilöstön kehittämiseen ja olemme koulutusmyönteinen työyhteisö. Meille on tärkeää, että ihmiset viihtyvät meillä ja suosittelevat meitä työnantajana. Toimintavuoden aikana alkoi 30 uutta työsuhdetta (mukana myös kesätyöntekijät) ja päättyi 16 työsuhdetta. Vuoden 2023 aikana teimme noin 95 henkilötyövuotta ja henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 110 työntekijää. Uudet toimitilat -tilaprojekti Vuoden 2023 aikana kartoitettiin uusia toimitiloja, joihin muuttaminen ajoittuu huhtikuuhun 2024. Viiden kärkiehdokkaan joukosta toimivin ja kustannuksiltaan edullisin ratkaisu löytyi Lääkäriliiton omistamasta kiinteistöstä, osoitteesta Mäkelänkatu 2. Toimiston sisustussuunnittelu käynnistettiin syksyllä ja siihen valikoitui tarjousten perusteella yhteistyökumppaniksi Franz Design. Henkilöstö pääsi tutustumaan tuleviin tiloihin ja osallistumaan työpajojen kautta myös niiden suunnitteluun. Työhyvinvointi Vuoden 2022 lopun työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin toimintavuoden aikana useissa eri yhteyksissä. Henkilöstön esitykset kerättiin tiimikohtaisissa tapaamisissa ja niitä käytiin läpi sekä johtoryhmässä että esihenkilöiden kesken laajennetussa johtoryhmässä. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaluonnos esiteltiin henkilöstön edustajille ja he antoivat vielä perusteelliset kommentit luonnokseen. Työhyvinvointisuunnitelman toteutusta jatketaan vuoden 2024 aikana. Henkilöstöä ja esihenkilöitä ohjeistettiin vuoden aikana sähköisten järjestelmien käytänteissä ja järjestelmiä sekä erityisesti niiden sovittamista yhteen hiottiin toimintavuoden aikana. Tietohallinto, tietosuoja ja tietoturva Tietohallinnon tavoitteena on toiminnan tehostaminen sekä ICT-infrastruktuurin toimintavarmuuden ja palveluiden turvaaminen. Tätä edistettiin aloittamalla suunnittelu nykyisen konesalitilan siirtämisestä ja palvelinlaitteiston ja virtualisointialustan uudistamisesta. Salattua sähköpostia parannettiin vastaamaan monipuolisemmin eri toimintojen tarpeita hankkimalla näitä toimintoja tehokkaammin tukeva palvelu. Tiketöintiprosessia parannettiin siirtämällä se pilvipalveluun ja kehittämällä siihen liittyviä sisäisiä toimintatapoja. Lisäksi tietohallinto toteutti lain vaatiman ilmoituskanavan käyttöönoton. Jäsenyhdistysten yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä Järkkäri. Jäsenyhdistysten yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän, Järkkärin, kehittäminen jatkui. Järjestelmän tilastointia parannettiin, jäsenlaskutuksen prosesseja ja teknistä alustaa päivitettiin ja uusia ominaisuuksia otettiin käyttöön. Keskusjärjestön tietohallinnolla on ollut keskeinen rooli tässä kehitys- ja käyttöönottohankkeessa. Se on ollut päävastuussa prosessien uudistamisesta ja järjestelmän kehitys- ja käyttöönotto-organisoinnista. Syöpärekisterin tietojärjestelmäprojektissa jatkettiin laadunvarmistussovellus Skriinarin kehitystä loppukäyttäjien palautteen ja toiveiden pohjalta. Uusi scrAll-projekti käynnistyi. Projektin tarkoituksena on tehostaa syöpäseulontojen tilastointia ja tutkimusta. Lisäksi on edelleen osallistuttu Suomessa käyttöönotettavan patologian alan SNOMED CT -löydösluokituksen toteutustyöhön ja varauduttu sen käyttöönottoon syöpärekisterissä. Syöpärekisterissä aloitettiin 2023 selvitystyö tietoturvallisen työskentely-ympäristön rakentamisesta tai hankkimisesta ulkopuolisena palveluna. Tarkoituksena on turvata itsenäinen tutkimustoiminta kohtuullisin kustannuksin. Tietosuoja ja tietoturva. Syöpäyhdistystä koskevat valtionhallinnon viranomaisten tietoturvallisuusvaatimukset (laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) ja VAHTI-ohjeet). Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yleistä tietosuoja-asetusta (679/2016) ja tietosuojalakia (1050/2018) sekä Syöpäyhdistyksen toiminnoissa sovellettavia tietosuojaa koskevia erityissäännöksiä. Lainsäädännön muutosten valmistelua seurataan aktiivisesti. Syöpäyhdistys ja sen työntekijät vastaavat yhdessä tietoturvallisesta työskentelystä. Yhdistyksessä tietosuojasta ja -turvasta huolehtivat tietosuojavastaava, tietoturvapäällikkö, teknistä tietoturvaa konsultoiva henkilö sekä tietosuoja- ja tietoturva-asioita käsittelevä tietoturvaryhmä. Tietosuojavastaava ja tietoturvapäällikkö perehdyttivät 26 uutta työntekijää tietosuoja- ja tietoturva-asioihin päivitetyin materiaalein. Henkilöstölle valmisteltiin ja esiteltiin yleisohje Suomen Syöpäyhdistyksen tiedostojen tallennuskäytänteistä. Työssään TikTokia käyttäville laadittiin tietoturvaohje. Tietosuoja-asetuksen asettamia velvoitteita toteutettiin myös jatkamalla rekisteröityjen informoimista oikeuksistaan ja henkilötietojensa käsittelystä henkilörekistereissä sekä tekemällä selosteita henkilötietojen käsittelystä. Ilmoituskanavaa varten tehtiin asianmukaiset tietoturva- ja tietosuojavalmistelut sisältäen myös tietosuojan vaikutustenarvioinnin. Syöpäyhdistyksen ulkopuolisille toimijoille ulkoistetuista henkilötietojen käsittelytoimista solmittiin tietosuojasopimuksia. Jäsenyhdistyksiä neuvottiin tietosuoja-asioissa. Syöpärekisterin kuudes tietotilinpäätös julkistettiin. Valmistauduttiin muuttoon uusiin toimitiloihin ja tietolupaviranomaisen määräyksen mukaiseen tietoturvalliseen käyttöympäristöön. Tekninen tietoturva. Tietohallinto aloitti suunnittelun siirtymisestä katakri-auditoituun konesalitilaan. Lisäksi olemassa oleviin tietoturvauhkiin vastattiin tekemällä järjestelmiin muutoksia. Talous ja hallinto Taloudessa keskityttiin vuonna 2022 käyttöön otetun talousohjausjärjestelmän prosessien vakiinnuttamiseen. Järkkäri-toiminnanohjausjärjestelmään lisättiin toiminto vähävaraisten syöpäpotilaiden avustusten käsittelyä varten osana talousohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektia. Varainhankinnan asiakkuudenhallintajärjestelmää kehitettiin edelleen. Sisäistä työnjakoa varainhankinnan ja taloustiimin välillä selkeytettiin siirtämällä yrityslaskutus taloustiimin vastuulle. Toiminnan ja työnjaon kehittäminen. Järjestettiin talousohjausjärjestelmään liittyviä koulutuksia sekä henkilöstölle että taloustiimille. Taloustiimin sisäistä työnjakoa on kartoitettu, tarkennettu ja selkeytetty. Rahoituskehitys. Syöpäjärjestöjen rahoitus on osittain kytköksissä valtiontalouden kehitykseen. Valtionavustusten ennakoidaan pienenevän erityisesti STEA-rahoitteisissa toiminnoissa Syöpäjärjestöissä. THL:n valtionavustus rekisterien toimintaan saatiin nostettua pysyvästi yli miljoonan euron tasoon. Lisärahoitus kohdentuu joukkotarkastus- ja seulontatoimintoihin ja niiden kehittämiseen sekä laatutyöhön. STEA-avustusten taso vaikuttaa vuoteen 2026 saakka vakaalta. Toimintojen menot pysyivät suunnitelluissa rahoitusraameissa. Talouden strategista ohjausta sekä rahoituksen suunnittelua ja seurantaa päivitetään pitkän tähtäyksen rahoitussuunnitelman avulla. Varainhankinta Syöpäsäätiö 75 vuotta: Vuoteen 2023 osui useampi juhlavuosi. Syöpäsäätiö täytti 75 vuotta, Roosa nauha -keräys 20 vuotta ja Syöpäsäätiön juhlatoimikunta 25 vuotta. Tasavuosien juhlinta nivottiin toimintaan vuosikellon toimintojen kautta koko vuoden ajaksi. Juhlavuoden kunniaksi luotiin Syöpäsäätiölle sekä Roosa nauhalle juhlavuoden logo, jota käytettiin kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Syöpäsäätiön juhlavuosi huipentui ”Syöpäsäätiön 75 vuotta – Niin arvokas on elämä” -kutsuvierastilaisuuteen, jossa julkistettiin Syöpäsäätiön juhlavuoden historiikki ja julkistettiin syöpätutkimuksen apurahat (yhteensä 7,5 miljoonaa euroa). Kutsuvierastilaisuus sai positiivista palautetta niin kutsuvierailta, tutkijoilta kuin Syöpäsäätiön ja Syöpäjärjestöjen henkilökunnaltakin. Tavoitteet ja tulokset: Vuonna 2023 Syöpäsäätiön tavoitteena oli saada lahjoituksina ja yrityssopimusten tuottona 14 miljoonaa euroa, josta testamenttilahjoituksia arvioitiin olevan 4 miljoonaa euroa. Varainhankinnan painopisteinä olivat edellisen vuoden tapaan kuukausilahjoittaminen, Roosa nauha -keräys sekä testamenttilahjoittaminen. Vuoden 2023 erityiseksi painopisteeksi valittiin yritysvarainhankinta ja sen vahvistaminen markkinoinnin keinoin ja resursseja vahvistamalla. Syöpäsäätiön varainhankinnan tuottoja kertyi yhteensä 18 miljoonaa euroa, joista testamenttituottoja oli 5 miljoonaa euroa. Hallinto- ja rahankeräyskulut olivat suunnitellulla tasolla yhteensä 24 prosenttia (vuonna 2022 11 prosenttia). Vuonna 2022 poikkeuksellisen alhainen prosentti muodostui suurten testamenttilahjoitusten ansiosta. Positiivinen tulos vahvistaa edelleen säätiön roolia merkittävänä syöpätutkimuksen rahoittajana sekä syöpään sairastuneiden tukipalveluiden ja syöpätyön turvaajana Suomen Syöpäyhdistyksen kautta. Lahjoitukset. Syöpäsäätiöllä oli vuoden lopussa yhteensä 38 500 kuukausilahjoittajaa. Keskeisimpinä keinoina uusien kuukausilahjoittajien rekrytoimiseksi olivat vuosittainen Roosa Tanssii tähtien kanssa -ohjelma sekä vahva verkko- ja telemarkkinointi. Talon sisäinen teletiimi jatkoi työtään ulkopuolisen telemarkkinointiyrityksen rinnalla. Lahjoittajapalvelu palveli uusia ja nykyisiä lahjoittajia ammattitaidolla huolehtien maksujen oikeellisuudesta ja oikea-aikaisuudesta. Edellisten lisäksi laadittiin 4 vetoomusta yksityisille lahjoittajille sekä palveltiin mm. Muistolahja-, Merkkipäivä- ja Päivätyökeräys-lahjoittajia. Syöpäsäätiön brändin vahvistaminen ja markkinointi. Syöpäsäätiö on jo kolmatta vuotta ylläpitänyt kampanjointia myös varsinaisten keräysaikojen ulkopuolella. Brändin vahvistaminen ja tunnettuuden kasvattaminen sekä luotettavuuden lisääminen on otettu huomioon Syöpäsäätiön eri toimintojen vuosikellossa. Varainhankintakampanjoiden ulkopuolella tehdään säännöllistä markkinointiviestintää lahjoittajille, sosiaalisen median seuraajille sekä valituissa medioissa siten, että Syöpäsäätiö kertoo toiminnastaan ja siitä, miksi säätiö on perustettu ja on edelleen olemassa. Roosa nauha keräyksen nk. kiitoskuukausi on tärkeä etappi yksityisille ja yrityslahjoittajille sekä lukuisille muille sidosryhmille. Keväisin Syöpäsäätiö tekee aktiivisen markkinointiviestinnän nk. Ikivihreän kampanjan, jossa sisällöt ja kampanjan kasvot ovat vakiintuneita ja tavoitteena on vahvistaa tunnettuutta ja brändiä. Nämä vuosittaiset vakiintuneet kampanjat keskittyvät yksinomaan kiittämiseen ja työn tuloksista kertomiseen. Syöpäsäätiön viestintä. Syöpäsäätiön brändiä vahvistettiin myös suunnitelmallisen ja tavoitteellisen lahjoittajaviestinnän avulla. Vuonna 2023 keskityttiin lahjoittajaviestinnän ydinviesteihin kvartaaliteemoittain, keräyksiä tukevaan kampanjaviestintään ja laajan medianäkyvyyden saavuttamiseen. Lisäksi tuotettiin monipuolisia sisältöjä säätiön 75-vuotisjuhlavuoden, Roosa nauha -keräyksen 20-vuotismerkkivuoden sekä joulukeräyksen viestintään. Loppuvuodesta julkistettiin säätiön myöntämät apurahat ja säätiön tunnustuspalkinnot sekä valmisteltiin viestintää Roosa nauha -tutkimusprofessorien nimityksestä. Syöpäsäätiön juhlatoimikunta täytti 25 vuotta ja sen työtä tuettiin viestinnällä. Mediatyössä hyödynnettiin myös Syöpäjärjestöjen asiantuntijoiden osaamista. Säätiön viestinnässä on edelleen tavoitteena ylläpitää ja vahvistaa Syöpäsäätiön roolia mieluisimpana hyväntekeväisyyskohteena ja yhteistyökumppanina myös tulevina vuosina. Vuonna 2023 Syöpäsäätiö julkaisi 16 mediatiedotetta ja järjesti kaksi lehdistötilaisuutta: Roosa nauha -lanseeraustilaisuuden ja Roosa Tanssii tähtien kanssa -pressin yhteistyössä MTV:n kanssa. Syöpäsäätiölle mediaosumia kertyi 255, laskennallinen tavoittavuus näissä oli yhteensä 266 miljoonaa (edellisenä vuonna 210 miljoonaa). Roosa nauha -keräyksen teemana olivat lasten syövät. Lasten syöpien asiantuntijaryhmä antoi kampanjalle teemallista tukea ja kampanjan näkyvyys parani ansaitussa mediassa 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lasten syöpiin liittyviä artikkeleita julkaistiin yhteensä 195 kappaletta. Roosa nauha mainittiin yhteensä 268 artikkelissa syksyllä 2023. Eniten artikkeleita ilmestyi medioissa MTVUutiset.fi, Ilta-Sanomat ja Iltalehti. Lahjoittajaviestintä. Lahjoittajaviestintää tehtiin säännöllisesti uutiskirjeillä, kiitosesitteellä, neljä kertaa vuodessa toteutetulla vetoomuksella ja säätiön some-kanavien päivittäisviestinnällä. Syöpätutkijoiden haastatteluja ja verkkoartikkeleita julkaistiin vuoden aikana miesten yleisimpiin syöpiin ja lasten syöpiin liittyen. Syöpäsäätiön vastuullisuudesta julkaistiin säätiön verkkosivuilla kattava kuvaus. Syöpäsäätiön verkkosivujen kävijämäärä oli vuonna 2023 yhteensä 148 000. Roosa nauha -verkkosivuilla oli vuoden aikana 122 000 kävijää. Tutkimusapurahaviestintä. Tutkimusapurahoista ja niiden hakemisesta viestitään Syöpäsäätiön verkkosivuilla, joiden kautta voi myös hakea apurahaa. Tutkijoita sitoutetaan edelleen kertomaan työnsä tuloksista haastatteluin ja verkkoartikkelein. Niistä kerrotaan myös Tutkimusmatkalla-konseptin materiaaleissa säätiön lahjoittajaviestinnässä. Verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa kehitetään edelleen analytiikkapohjaista toimintaa ja suunnitelmallisuutta seuraajien sitouttamiseksi ja lisäämiseksi. Syöpäsäätiön historiikki. Syöpäsäätiön 75-vuotishistoriikin laati dosentti Allan Tiitta ja projektiin osallistui laajasti Syöpäsäätiön nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Historiikissa esiteltiin työn tuloksia ja tarkasteltiin myös viime vuosien toimintaa esittelemällä Syöpäsäätiön varainhankinnan vastuullisuuteen liittyviä teemoja. Syöpäsäätiön historiaan voi tutustua painetun historiikkikirjan lisäksi Syöpäsäätiön verkkosivuilla, joilta julkaisu löytyy kokonaisuudessaan. Roosa nauha. Vuonna 2032 Roosa nauha -keräys täytti 20 vuotta. Juhlavuoden rintanauhan ja rannekkeen suunnittelivat Apulanta-yhtyeen jäsenet Toni Wirtanen ja Sipe Santapukki. Keräyksen kattoteema oli slogan Yhtenä rintamana rakkaudesta elämään. Roosa nauha -keräyksen tuotoilla tuetaan jo neljättä vuotta kaikkien syöpien tutkimusta. Tutkimusteemaksi valikoituivat lasten syövät. Keräys alkoi Musiikkitalossa järjestetyllä yli 100 hengen lanseeraustilaisuudella, jonka juonsi Maria Guzenina. Keräys toteutettiin lokakuussa ja se päättyi Roosa Tanssii tähtien kanssa -livelähetykseen. Ohjelman aikana lahjoitettiin 1,6 miljoonaa euroa ja 3 700 lupautui kuukausilahjoittajaksi. Ennen livelähetystä Roosa nauha järjesti juhlavuoden kunniaksi kutsuvierastilaisuuden eli etkot, johon osallistui noin 300 henkeä vuosien varrella mukana olleita julkisuuden henkilöitä, tutkijoita ja vapaaehtoisia. Roosa nauhan jälkimarkkinointi käynnistyi heti marraskuun alussa ja sitä tehtiin aina joulukeräykseen saakka. Roosa nauhan tulosjulkistus on 6. helmikuuta, josta alkaa Roosa nauhan kiitoskuukausi. Yritysvarainhankinnan ollessa painopisteenä kampanjassa nostettiin esille yrityskumppaneita markkinoinnin keinoin. Kampanjan tavoite oli kerätä 4 miljoonaa euroa kotimaiselle tutkimukselle, mutta Roosa nauha -keräyksen tulos oli ennätykselliset 5,3 miljoonaa euroa. Joulukeräys. Vuoden viimeisellä keräyksellä – joulukeräyksellä – kerättiin varoja syöpätutkimukseen. Joulukeräyksen visuaalinen ilme toisti Syöpäsäätiön brändivärejä ja kampanjan kasvoina olivat Ilanderin perhe, läheisensä syövälle menettänyt Annastiina Heikkilä ja syöpätutkija Minna Koskenvuo. Joulukeräyksen tuotto jakaantuu yritys- ja yksityislahjoituksiin ja vuonna 2023 saavutimme uuden ennätyksen joulukeräyksen tuloksella. Koulutukset ja kurssit. Varainhankinta on erittäin kilpailtu ala ja ammattitaidon ylläpitoon panostetaan myös Syöpäsäätiössä. Vuoden aikana varainhankinnan tiimi osallistui maksuttomiin ja maksullisiin koulutuksiin sekä varainhankinnan kursseihin ja tapaamisiin kotimaassa ja ulkomailla. Yksi vuoden koulutusteemoista oli tekoälyn käyttö varainhankinnassa. Ulkomaisista koulutuksista merkittävin on vuosittain järjestettävä IFC-seminaari Hollannissa. Syöpäsäätiön juhlatoimikunta. Juhlatoimikunta vietti 25-vuotista juhlavuottaan puheenjohtaja Erja Häkkisen johdolla. Juhlatoimikunnan jäsenet ovat vahvasti verkottuneita ja edustavat laajasti eri aloja ja taustoja. Juhlatoimikunta järjesti lokakuussa Elämän ja toivon juhlakonsertin Juha ja Ilkka Vainion musiikin merkeissä suomalaisen syöpätutkimuksen hyväksi. Konsertti järjestettiin vapaaehtoisvoimin Johanneksen kirkossa ja konsertti oli lähes loppuunmyyty. Juhlatoimikunta myönsi Syöpäsäätiön 75 -vuotisjuhlassa 24 000 euron arvoisen apurahan FT Jarmo Ritarille. Juhlatoimikunta on kerännyt vuosikymmenten aikana varoja tutkimukselle 2.7 miljoonaa euroa. Kunniapuheenjohtaja ja juhlatoimikunnan perustaja kauppaneuvos Satu Tiivola menehtyi marraskuussa 99-vuotiaana. Laajasti pidetty ja suurta arvostusta nauttinut Tiivola jää elämään Syöpäsäätiön pitkäaikaisena syöpätutkimuksen tukijana ja juhlatoimikunnan menestyksen siivittäjänä. Viestintä Suomen Syöpäyhdistyksen viestinnän tavoitteena on tuottaa tietoa ja kertoa palveluista niin, että ne ovat mahdollisimman helposti löydettävissä. Viestintäsisältöjen tavoitteena on tukea Syöpäjärjestöjen kohderyhmiä erilaisissa elämäntilanteissa ja tiedontarpeissa. Viestintäyksikkönä vastaamme yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä brändistä ja maineesta. Toteutamme keskustoimiston eri toimintojen – terveyspalvelujen, terveyden edistämisen ja Suomen Syöpärekisterin – viestintää yhteistyössä toimintojen asiantuntijoiden kanssa. Tunnettuuden ja brändin vahvistaminen. Aloitimme psykososiaalisen tuen palvelubrändin suunnittelun syksyllä 2023. Projekti on osa laajempaa järjestön strategian kehitysohjelmaa. Tavoitteena on yhtenäistää järjestön psykososiaalisia palveluja ja parantaa niihin ohjautumista uuden palvelubrändin avulla. Syksyn aikana suunnittelimme yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa viestinnän strategisen kivijalan ja aloitimme brändinimen työstämisen. Järjestön asiantuntijoille suunnattu Tähtiasiantuntija-valmennus alkoi keväällä 2023. Tavoitteemme on rakentaa Syöpäjärjestöistä vahvasti viestivä organisaatio, jonka vankan perustan muodostavat asiantuntijoiden omat vuorovaikutus-, viestintä- ja verkostotaidot. Vuoden aikana pidimme kaksi valmennusjaksoa ja niihin osallistui seitsemän henkilöä. Pyrimme vahvistamaan järjestön tunnettuutta myös 11 kertaa vuodessa ilmestyneellä ulkoisella uutiskirjeellä. Sen tilasi lähes tuhat henkilöä. Asiakasymmärryksen syventäminen. Jatkoimme järjestelmällistä asiakasymmärryksen syventämistä ja viestinnän kohderyhmien entistä tarkempaa kuuntelua. Syövän ehkäisyyn liittyvän viestinnän näkökulmasta meitä kiinnosti, kuinka vanhemmat suojaavat lapsensa auringolta. Selvitimme asiaa Taloustutkimuksen kyselyllä, johon vastasi 587 henkilöä. Kävi ilmi, että pieniä lapsia suojataan auringolta paremmin kuin kouluikäisiä. Alle 12-vuotiaista lapsista 42 prosenttia oli joskus polttanut ihonsa auringossa, alakouluikäisistä noin puolet. Selvitimme uuden Kaikki syövästä -sivuston käytettävyyttä testauksella, johon osallistui kymmenen sivuston kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä. Halusimme mm. tietää, miten he löytävät järjestömme tarjoamat psykososiaalisen tuen palvelut. Sivusto sai yleisarvosanaksi 8,3. Testauksessa kävi ilmi, että neuvontapalvelun ja vertaistuen löydettävyydessä oli joitakin haasteita. Tämän perusteella sivustolle tehdään muutoksia vuonna 2024. Syöpäjärjestöt-sivuston ja jäsenyhdistysten sivustojen uudistamisessa otimme konseptointivaiheessa mukaan haastatteluihin neljä jäsenyhdistyksen toiminnanjohtajaa ja neljä jäsenyhdistysten jäsentä. Heidän näkemyksensä vaikuttivat keskeisesti sivustokonseptin rakentumiseen. Kohderyhmien edustajat pääsivät osallistumaan myös järjestömme psykososiaalisen tuen palvelubrändin suunnitteluprosessiin, jossa haastateltiin neljää psykososiaalisen tuen ammattilaista ja kolmea potentiaalista asiakasta. Haastatteluilla saimme syvempää ymmärrystä siitä, millaisia mielikuvia ja toiveita keskeisillä sidosryhmillä on Syöpäjärjestöjen palveluista. Otamme asiakasnäkökulman huomioon myös Syöpä-lehdessä. Lukijoista koostuva paneeli arvioi neljä kertaa vuodessa lehden sisältöjä ja ulkoasua sekä ideoi lehteen uusia sisältöjä. Paneelissa on mukana 35 henkilöä. Kampanjaviestintä. Nostimme Maailman syöpäpäivänä helmikuussa järjestön sosiaalisen median kanavissa esille kysymyksen sairastuneiden taloudellisen yhdenvertaisuuden kehittämisestä. Euroopan syöpäviikolla toukokuussa otimme sosiaalisen median kampanjan teemaksi alkoholin merkityksen syövän riskitekijänä. Ryhdyimme valmistelemaan kohdunkaulasyövän seulontaan liittyvää isompaa viestintä- ja markkinointikampanjaa syksyllä 2023 yhdessä terveysosaston ja Syöpärekisterin asiantuntijoiden kanssa. Kampanjamateriaalit valmistuivat loppuvuodesta ja itse kampanja alkaa 2024. Verkkosivustot. Tärkeimmät ulkoiset verkkomediamme ovat Kaikki syövästä-, Syöpäjärjestöt-, Ilman syöpää- ja Suomen Syöpärekisteri -sivustot. Viestintäyksikkö vastaa niiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Verkkoviestinnän vuoden 2023 keskeisin kehityshanke oli Kaikki syövästä -sivuston tekninen ja sisällöllinen uudistaminen. Uusi sivusto julkaistiin syyskuussa. Lisäksi Syöpäjärjestöt-sivustolle suunniteltiin uusi konsepti, joka valmistui loppuvuodesta. Kaikki syövästä -sivuston suomenkielisillä sivuilla oli käyttäjiä noin 816 530 (vuonna 2022 876 000). Ruotsinkielisillä sivuilla käyttäjiä oli noin 94 515 ja englanninkielisillä noin 6 027. Edellisvuonna ruotsinkielisillä sivuilla oli noin 54 000 käyttäjää ja englanninkielisiä sivuilla 7 000. Sivuston suosituin osio oli edelleen Syöpätaudit-kokonaisuus. Sivusto on mukana Google järjestöille -ohjelmassa, joka tarjoaa meille 10 000 dollarin kuukausittaisen mainosbudjetin Google-markkinointiin. Syöpäjärjestöt-sivuston suomenkielisillä sivuilla oli käyttäjiä vuodessa noin 100 006 (vuonna 2022 käyttäjiä oli 75 000). Ruotsinkielisillä ja englanninkielisillä sivuilla käyttäjiä oli yhteensä noin 21 000. Ilman syöpää -sivuston suomenkielisellä sivustolla vieraili vuoden aikana noin 79 320 käyttäjää (vuonna 2022 käyttäjämäärä oli 75 000). Ruotsinkielisellä sivustolla käyttäjiä oli 2023 noin 12 600 ja englanninkielisellä sivustolla 1 489. Suomen Syöpärekisteri -sivustolla oli vuonna 2023 noin 31 000 käyttäjää (64 000 vuonna 2022). Englanninkielisellä versiolla käyttäjiä oli noin 3 192 ja ruotsinkielisellä noin 1 560. Sivuston suosituimpia sisältöjä ovat syöpäseulonnoista kertovat tietosivut, syöpä- ja seulontatilastot sekä sovellus, josta kävijä voi itse hakea erilaisia syöpätilastoja. Sosiaalinen media. Vastaamme kahdesta Facebook-kanavasta sekä järjestön LinkedIn-kanavasta. Syöpäjärjestöt-nimisellä Facebook-sivulla oli 12 922 seuraajaa (vuonna 2022 määrä oli 12 806). LinkedIn-kanavalla seuraajia oli 1 157 (vuonna 2022 seuraajia oli 875). LinkedIn-viestintä painottuu järjestö- ja työnantajabrändin teemoihin. Facebook-kanavalla julkaisemme sisältöjä, jotka tukevat syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään sekä kaikkia omasta terveydestään kiinnostuneita. Koordinoimme kahta X-tiliä. Syöpäjärjestöt-tilillä julkaisemme järjestön ajankohtaisia asioita ja tiedotteita. Tiliä seuraa 3 116 henkilöä (vuonna 2022 määrä oli 3 106). Suomen Syöpärekisterin tili keskittyy lähinnä Syöpärekisterin tiedeviestintään. Tiliä seuraa 721 henkilöä (vuonna 2022 määrä oli 662). Syöpäjärjestöt Instagram-kanavalla jaamme muun muassa terveyden edistämiseen ja Syöpäjärjestöjen ajankohtaisiin asioihin liittyviä sisältöjä. Instagram-kanavan seuraajia oli vuoden 2023 lopussa 2 340 (vuonna 2022 määrä oli 2 152). Järjestöllä on myös YouTube-kanava, jolla on 1 890 tilaajaa (vuonna 2022 heitä oli 1 775). Mediaviestintä. Vuonna 2023 medianäkyvyyttä toivat mm. syöpätilastoihin, syöpäseulontoihin ja syövän riskitekijöihin liittyvät tiedotteet. Julkaisimme 24 tiedotetta ja teimme verkkouutisia, jotka jaoimme sosiaalisen median kautta. Syöpäjärjestöjen medianäkyvyys kasvoi vuonna 2023 noin 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Syöpäjärjestöt-kokonaisuus näkyi mediassa 953 kertaa, kun edellisvuonna mediaosumia oli 857. Syöpäjärjestöjen asiantuntijat esiintyivät mediassa 222 ja Suomen Syöpärekisterin 374 kertaa. Syöpä-Cancer-lehti. Syöpäjärjestöjen aikakauslehti on viestinnän tärkein painotuote. Vuonna 2023 Syöpä-Cancer -lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehden levikki on lähes 89 000. Lehti postitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten jäsenille sekä lehden tilaajille. Syöpä-Cancer-lehden välissä ilmestyi erikseen tilattava ruotsinkielinen liite, jota postitettiin noin 5 300 kappaletta. Lehden ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Lehdellä on suomen- ja ruotsinkielinen digilehti Kaikki syövästä -sivustolla. Jäsenyhdistysten viestinnän tukeminen. Teimme jäsenyhdistysten käyttöön viestintäpohjia mm. Maailman syöpäpäivän ja Euroopan syöpäviikon viestintään. Järjestön yhtenäistä viestintää tuki myös valtakunnallinen viestintäverkosto, joka kokoontui kuukausittain Teamsissa. Järjestimme verkostolle kaksi koulutuspäivää.Niiden teemoja olivat mm. Syöpäjärjestöjen brändi, uutiskirjeiden sisällöllinen kehittäminen ja järjestön yhteisen kuvapankin hyödyntäminen. Sisäinen viestintä. Vastaamme Syöpäjärjestöjen yhteisen intranetin kehittämisestä ja henkilöstön kouluttamisesta. Järjestimme kaksi sisäistä koulutusta Teamsin uusista ominaisuuksista, päivitimme Teams-kanavien ohjeistusta ja selvitimme sisäisen viestinnän tuloksellisuutta kahdella kyselyllä. Kyselyiden mukaan keskustoimiston henkilöstö pitää Teamsia parhaana sisäisenä tiedonsaantikanavana. Henkilöstö toivoo, että Teamsin ja intran välistä työnjakoa kirkastetaan edelleen ja että järjestön sisäistä viestintäkulttuuria kehitetään aktiivisemmaksi ja avoimemmaksi. Syöpäsäätiön 75-vuotishistoriikki. Vastasimme Syöpäsäätiön historiikkiprojektista yhteistyössä teoksen kirjoittaneen dosentti Allan Tiitan kanssa. Viestinnän vastuulla olivat mm. teoksen visuaalisuus, valokuvat sekä taitto- ja painoyhteydet. Ansiomitalit ja palkinnot Syöpäjärjestöillä on käytössään useita tapoja osoittaa kunnioitusta syöväntorjunnassa, syövänhoidossa ja Syöpäjärjestöjen toiminnassa ansioituneille henkilöille. Syöväntorjunnan ansiomitaleja on kolmessa kategoriassa (kultainen, hopeinen ja pronssinen) ja niitä jaetaan jäsenyhdistysten ja keskustoimiston ehdotuksesta vuosittain. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema ansiomitalilautakunta käsittelee saamansa perustellut ehdotukset huhtikuussa ja tekee esityksen ansiomitalin saajista valtuuskunnan kevätkokoukseen. Ansiomitalien saajien lista vuonna 2023 on vuosikertomuksen loppuosassa. Syöpäsäätiön Vuoden syöpälääkärin ja vuoden syöpähoitajan palkinnot jaetaan vuosittain. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vuoden syöpälääkärin palkinnon sai urologi, ylilääkäri Peter Boström Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja Vuoden syöpähoitajan palkinnon syöpäsairaanhoitaja Sirpa Janttonen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Syöpäsäätiön Professori Sakari Mustakallion tunnustuspalkinnon ja väitöskirjapalkinnon saajista päättää Professori Sakari Mustakallion palkintolautakunta. Palkinnot jaettiin ensimmäisen kerran Syöpäsäätiön 75-vuotisjuhlavuonna 2023. Tunnustuspalkinto myönnetään joka kolmas vuosi erityisen ansioituneelle tutkijalle, jonka tutkimustoiminta on vaikuttanut merkittävästi syövän diagnostiikkaan tai hoitokäytäntöihin. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinnon sai professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta. Väitöskirjapalkinnon tarkoituksena on palkita syöpätutkimuksen alalta väitellyt tutkija, jonka väitöskirjatutkimus on merkittävästi lisännyt ymmärrystä syövän diagnostiikasta tai hoidosta. Palkinto voidaan jakaa joka toinen vuosi ja sen suuruus on 10 000 euroa. Palkinnon sai LT Olli Dufva Helsingin yliopistosta. Syöpäsäätiön Niilo Voipion palkinto on perustettu 1986. Tunnustus kannustaa ja palkitsee tutkijoita, jotka ovat erityisesti ansioituneet syöpätauteihin kohdistuvassa tieteellisessä tutkimustyössä ja tutkimuksen soveltamisessa käytäntöön. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Se on edellisen kerran jaettu vuonna 2020. Niilo Voipio toimi Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteerinä 1949–1986. Niilo Voipion palkinnon sai professori Arto Mannermaa Itä-Suomen yliopistosta. Kansainvälinen toiminta NCU. Vuonna 2023 päättyi Suomen syöpäyhdistyksen kolmivuotinen Nordic Cancer Unionin (NCU) puheenjohtajuuskausi. Kauden viimeisenä vuotena järjestettiin kaksi johtokunnan kokousta Helsingissä ja yksi virtuaalinen kokous. Suomen puheenjohtajuuskauden 2021–2023 aikana rahoitettiin useita strategisia tutkimushankkeita ja jaettiin vuosittain 750 000–900 000 euron arvosta rahoitusta yhteispohjoismaisiin, tutkijalähtöisiin syöpätutkimushankkeisiin. Kauden aikana korotettiin NCU:n tutkimusrahoituksen tasoa ja kehitettiin työryhmän ehdotusten avulla tutkimusrahoituksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. ECL. Euroopan syöpäunioni ECL (Association of European Cancer Leagues) on kansallisten syöpäjärjestöjen yhteistyöjärjestö, jolla on 30 jäsenjärjestöä 25 Euroopan maasta. Brysselissä toimistoaan pitävä ECL toimii lobbarina Euroopan komission ja Euroopan parlamentin suhteen erityisesti syöväntorjunnassa. ECL pyrkii yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa turvaamaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen hoidon yhdenvertaisesti koko Euroopassa. ECL:llä on aktiivinen rooli myös syöpätietouden lisääjänä. ECL:n 43. vuosikokous oli suunniteltu pidettäväksi Tel Avivissa, mutta Gazan sodan vuoksi se järjestettiin verkkotilaisuutena. Pääsihteerimme valittiin ECL hallitukseen vuosille 2024–26. IARC (WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus Lyonissa). IARC:n kanssa tehdään aktiivista tieteellistä ja syöväntorjuntaan liittyvää yhteistyötä. Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Sirpa Heinävaara oli vuonna 2023 IARC:n tieteellisessä neuvostossa Suomen edustajana. UICC. Syöpäjärjestöt on jäsenenä Kansainvälisessä syöpäunionissa UICC:ssä (Union for International Cancer Control) ja tukee syöväntorjuntaa ei-teollistuneissa maissa esimerkiksi ICRETT-rahaston (International cancer technology transfer fellowships) välityksellä. UICC järjesti lokakuussa World Cancer Leaders Summitin Long Beachilla, Yhdysvalloissa. Pääsihteerimme osallistui kokoukseen. FCA. Maailmanlaajuinen WHO:n Framework Convention on Tobacco Control (FCTC) -sopimuksen toteuttaminen on kansainvälinen tupakkatuotteiden käytön rajoittamiseen tähtäävä kansainvälinen sopimusjärjestelmä. Yhdistys tukee FCTC-sopimuksen toimeenpanoa Framework Convention Alliance (FCA) -koalition jäsenyyden kautta. ICISG. International Cancer Information Service Group (ICISG) on verkosto, joka kokoaa yhteen eri maiden ja organisaatioiden syöpäneuvontapalveluita kehittämään toimintaansa. Verkosto ylläpitää verkkosivuja www.icisg.org ja tuottaa uutiskirjeitä. ICISG on perustettu 1996, ja siinä on noin 70 jäsenyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys on verkoston jäsen. Bumper EU4Health -hanke. Vuonna 2022 alkanut kaksivuotinen Euroopan syöpäunionin (ECL) koordinoima EU rahoitteinen Bumper-hanke jatkui 2023. Syöpäjärjestöt on yksi hankkeen toimijoista. Hankkeessa kehitetään EU-kansalaisille syövän ehkäisyyn mobiilisovellusta, joka edistää Euroopan syövän ehkäisyn suositusten tunnettuutta ja niiden käytäntöön viemistä. Hanke on kaksivuotinen. Syöpäjärjestöt on mukana suunnittelemassa ja pilotoimassa mobiilisovellusta ja levittämässä sitä Suomeen. CAPOC (Common Action for the Prevention of Overweight and obesity among Children) -projekti. Suomen Syöpäyhdistys liittyi mukaan pohjoismaisten syöpäyhdistysten yhteisprojektiin, jonka tavoitteena ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta lapsilla vaikuttamalla Pohjoismaissa terveyttä edistävien ympäristöjen kehittämiseen. Projektissa valmistellaan pohjoismaiset politiikkasuositukset ja toteutetaan yhteispohjoismainen kansalaiskysely näiden jalkauttamisen tueksi. Projekti valmistuu vuonna 2024. DigiCanTrain. Vuonna 2023 alkoi Turun ammattikorkeakoulun koordinoima EU-rahoitteinen DigiCanTrain-hanke (2023–2026), jossa suunnitellaan ja toteutetaan verkkopohjainen koulutus syöpää sairastavien parissa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutuksen avulla tuetaan tehokkaampien yksilökeskeisempien terveydenhuollon palvelujen toteutumista, digitaalisten syövän hoidon palvelujen ja nykyaikaisen terveysteknologian käyttöä. Hankkeessa suunnitellaan, pilotoidaan ja arvioidaan valmennus- ja koulutusohjelma kouluttajille, kliinisessä työssä ja ei-kliinisessä työssä oleville terveydenhuollon ammattilaisille. Vuonna 2023 osallistuimme koulutusohjelman moduulien sisällön suunnitteluun ja valmisteluun. ECHoS. Suomen Syöpäyhdistys on mukana keväällä 2023 käynnistyneessä EU rahoitteisessa ECHoS –hankkeessa, joka toteutetaan 57 organisaation ja 28 Euroopan maan yhteishankkeena. ECHoS luo perustan kansallisten syöpäkeskusten (National Cancer Mission Hubs, NCMH) eurooppalaisen verkoston rakentamiselle. Päätavoitteena on syöpään laajasti linkittyvien sidosryhmien verkosto, joka pyrkii edistämään Cancer Missionin ja European Beating Cancer Planin (EBCP) linjausten mukaisia tavoitteita kaikissa jäsenvaltioissa ja yhteistyömaissa. Vuonna 2023 Syöpäyhdistys käynnisti yhteistyön FICANin (HUS) kanssa osakokonaisuuden WP3 (Eri sidosryhmien tunnistaminen, sitouttaminen ja yhteistyö) tavoitteiden edistämisessä.
