Suomen Syöpärekisteri ylläpitää laadukasta ja kattavaa syöpätiedon rekisteriä, keräten tietoa kaikkialta Suomesta ja kaikenikäisistä potilaista. Tietopohjan vahvistamiseksi on tehostettu ilmoitusaktiivisuutta ja kehitetty sähköisen tiedonsiirron ohjeistusta, samalla tavoitellen kattavasti rakenteista ja yhtenäistä tietoa kaikista ilmoitettavista syöpätaudeista. Syöpärekisteri julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita, osallistuu tutkimushankkeisiin ja tukee seulontaohjelmien kehittämistä. Tietopohjan vahvistaminen Tietotuotteet. Vuoden 2021 syöpätilastot julkaistiin huhtikuussa 2023 ja Syöpä 2021 -raportti kesäkuussa 2023. Tutka-kehitysohjelma tuotti raporttiin uutena sisältönä tietoa syövän takia menetetyistä elinvuosista. Suomessa menetetään yhteensä noin 193 000 elinvuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia. Eniten elinvuosia (34 400 vuotta) menetetään keuhkosyövän takia. Erilliset teematilastot (syöpien tietolaatikot, alueittaiset tilastot ja tilastot lasten syövistä) päivitettiin kesäkuussa tuoreimmilla tiedoilla. Suomen Syöpärekisterillä on tutkijoiden työn tueksi kahdesti vuodessa päivittyvä vuorovaikutteinen tilastotyökalu. Vuoden 2022 ennakkotilastot julkaistiin elokuussa 2023. Samalla syöpätilastoinnin aluejaottelussa siirryttiin käyttämään hyvinvointi- ja yhteistyöalueita sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden sijaan. Ennakkotilaston perusteella syöpäilmaantuvuus näyttäisi palanneen koronaa edeltävälle kasvu-uralle kahden trendistä poikenneen vuoden jälkeen. Kohdunkaula- ja rintasyöpäseulonnan tilastot vuodelta 2021 julkaistiin verkossa toukokuussa. Rintasyöpäseulonnan tilasto päivitettiin yhden seulojan puuttuvien tietojen osalta syyskuussa. Näiden seulontojen vuosikatsaukset julkaistiin heinä- ja marraskuussa. Katsausten rakenteet yhtenäistettiin ja ne julkaistiin suomeksi ja englanniksi. Niissä tarkasteltiin mm. seulonnan yleispiirteitä, tuloksia maanlaajuisesti ja väestöryhmittäin sekä seulottavan syövän havaitsemistapoja seulottaviin ikäryhmiin kuuluvilla (seulonnassa havaittu syöpä, välisyöpä, seulontaan osallistumattoman syöpä) ja näiden ulkopuolella. Syöpärekisterin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen (Tutka) kehittäminen. Syöpäjärjestöjen strategian toimeenpanoon liittyvässä kehitysohjelmaprojektissa laajennettiin tietopohjaa jatkamalla tekstinkaivelualgoritmin tuottamien tietojen sisällyttämistä tilastotuotantoon mm. eturauhassyövän Gleason-pistemäärillä. Kehittämistä jatkettiin syövän levinneisyyttä kuvaavan ns. TNM-tiedon tuotannon käynnistämiseksi. Lisäksi projektissa valmisteltiin uutta teematilastoa työikäisten syövistä ja selvitettiin syöpä- ja seulontatilastojen sovellusten uudistamista. Alueelliset ja sosioekonomiset erot. Syöpärekisteri tuotti vuonna 2023 uudet syöpätilastot ja -aineistot koulutusasteen mukaisissa ryhmissä. Koulutusryhmäkohtaisista ja alue-eroista raportoitiin Syöpä 2021 -tilastojulkaisussa: https://syoparekisteri.fi/raportit-ja-katsaukset/syopa-raportti/ Viive ennen diagnoosia. Oireista potilaaksi -tutkimusprojekti tutki suolistosyöpäpotilaiden terveydenhuollon palveluiden käyttöä vuotta ennen syöpädiagnoosia. Tutkimus tuottaa tietoa syövän toteamiseen ja hoitoon pääsyyn liittyvästä palveluiden käytöstä, tämän jaksottumisesta sekä viipeistä ennen diagnoosia ja mahdollista hoitoa. Syöpärekisterin kansainvälinen tutkimusyhteistyö Syöpärekisterin kansainvälinen tutkimusyhteistyö. Yhteispohjoismainen, Pohjoismaisen syöpäunioni NCU:n rahoittama tutkimus maahanmuuttajataustaisten naisten syöpäilmaantuvuudesta ja -kuolleisuudesta sekä seulontaan osallistumisesta päättyi vuonna 2023. Tutkimuksessa tarkasteltiin länsimaiden ulkopuolelta Pohjoismaihin muuttaneita naisia suhteessa maiden naisväestöön. Länsimaissa yleisten syöpien (rinta-, suolisto- ja keuhkosyöpä) ilmaantuvuus ja kuolleisuus olivat maahanmuuttajilla vähäisempää kuin muilla, kun taas infektioperäisten syöpien suhteen tilanne oli päinvastainen. Maassaoloajan kasvaessa maahanmuuttajataustaisten naisten syöpäriski läheni kantaväestön syöpäriskiä. Maahanmuuttajataustaiset naiset osallistuvat rintasyövän seulontaan muita heikommin. Tutkimustulokset on raportoitu kolmessa erillisessä julkaisussa. Syöpärekisteri jatkoi yhdessä muiden Pohjoismaiden syöpärekisterien kanssa COVID-19-pandemian vaikutusten selvittämistä syöpäpotilaiden ylikuolleisuuteen ja syöpäilmaantuvuuden kehitykseen akuutin pandemian jälkeen. Suomi on mukana Tanskan ja Ruotsin kanssa SALiCCS- (Socioeconomic Consequences in Adult Life after Childhood Cancer, https://www.cancer.dk/saliccs/) tutkimushankkeessa, jossa seurataan lapsena syöpään sairastuneiden myöhempiä vaiheita sosioekonomisesta näkökulmasta. Vuonna 2023 hankkeessa julkaistiin mm. tuloeroja käsittelevä artikkeli. Syksyllä 2022 käynnistynyt kolmatta eurooppalaista syöpäseulontaraporttia valmisteleva CanScreen–ECIS-hanke jatkui vuonna 2023. Sen tavoitteena on kehittää ja pilotoida uusi seulontadatan käsittely-ympäristö, joka voidaan integroida osaksi laajempaa ns. ECIS-kokonaisuutta (European Cancer Information System). Hanketta johtaa WHOn kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC ja Syöpärekisteri osallistuu siinä useisiin osakokonaisuuksiin. Suomen Syöpärekisterin vastuulla on osahanke Capacity building. Euroopan unioni käynnisti keväällä 2023 syöpäseulontojen toimeenpanoon keskittyvän Joint Action-hankkeen, jolle kohdennettiin 31 miljoonan euron rahoitus. Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto HaDEA valitsi koordinaattorimaaksi Latvian, joka kutsui Syöpärekisterin valmistelutöihin jo hankkeen alkuvaiheessa. Valmistelukausi kesti kesäkuusta lokakuun loppuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on Suomessa hankkeen toimivaltainen viranomainen (competent authority). Syöpärekisteri ja THL valmistelivat yhdessä suunnitelman, jonka mukaan edettiin. Kuukausien neuvottelujen jälkeen Syöpärekisteri sai vastattavakseen syöpäseulontojen monitorointiin keskittyvän osakokonaisuuden. Tämän lisäksi Syöpärekisteri johtaa pitkään tupakoineiden keuhkosyöpäseulontaan, sukupuolivähemmistöjen syöpäseulontaan, kohdunkaulasyövän kotitestaukseen sekä seulontojen metodologiaan ja organisointiin liittyviä projekteja (task). Syöpärekisteri on myös mukana HPV-rokotettujen seulontaa sekä suolisto- ja rintasyövän seulonnan teknologiaa ja riskiperusteista arviointia kehittävissä projekteissa. EUCanScreen-nimen saanut Joint Action käynnistyy kesällä 2024 ja sen toimikausi on nelivuotinen. Syöpärekisterin koordinoimassa työperäisten altisteiden syöpäriskejä kartoittavassa yhteispohjoismaisessa NOCCA-hankkeessa (Nordic Occupational Cancer Study) julkaistiin yhteistyössä IARC:n kanssa tutkimus poliisien syöpäriskistä Pohjoismaissa. Lisäksi julkaistiin vertaisarvioidut tutkimukset kuvataiteilijoiden syöpäriskistä sekä huulisyövän ammattikohtaisista syöpäriskeistä. Kansainvälinen syöpäpotilaiden eloonjäämislukuja vertaileva CONCORD-3-tutkimushanke jatkui tarkemmilla syöpätautikohtaisilla tutkimuksilla, joissa selvitettiin kudostyypin vaikutusta potilaiden ennusteeseen. Hanke julkaisi vertaisarvioidut tutkimukset ruokatorvisyöpien sekä lasten ja aikuisten aivokasvainten eloonjäämisluvuista. Seulontapalvelut ja toteutus Suomessa oli vuonna 2023 kolme kansallista seulontaohjelmaa: kohdunkaulasyövän seulonta 30–65-vuotiaille naisille, rintasyövän seulonta 50–69-vuotiaille naisille ja suolistosyövän seulonta kaikille 60–70-vuotiaille. Suolistosyövän seulontaohjelma laajenee asteittain 56–74-vuotiaisiin. Vuonna 2022 käynnistyneessä suolistosyövän seulontaohjelmassa toimi edelleen neljä seulontalaboratoriota, jotka kattavat koko kohdeväestön. Laboratorioiden kanssa järjestettiin useita tapaamisia tiedonkulun ja -siirron sujuvuuden varmistamiseksi. Suurimmille laboratorioille toimitettiin ennakkotilastoja osallistumisaktiivisuudesta ja alustavia raportteja seulonnan laatuindikaattoreista. Suolistosyövän seulonnassa toimiville hoitajille järjestettiin tapaamisia sekä ohjausta ja tukea raportointiin. Seulontapatologien koulutusportaali valmistui ja avattiin yhteistyössä suolistosyövän seulonnan patologiryhmän kliinikoiden kanssa. Syöpäseulontojen organisointi siirtyi 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa tiivistettiin ja tiedotteita toimitettiin mm. seulontatietojen toimitusaikatauluista, sukupuolensa korjanneiden seulonnasta (Valtioneuvoston asetusmuutos 622/2023) ja viipeistä suolistosyövän seulonnan jatkotutkimuksissa. Syöpärekisterin seulonta-asiantuntijat suunnittelivat ja kirjoittivat yhdessä kliinisten asiantuntijoiden kanssa kansallisille seulontaohjelmille ensimmäiset laatukäsikirjat. Ne julkaistaan vuonna 2024. Laatukäsikirjat kohdennetaan seulonnan organisoinnista vastaaville hyvinvointialueille ja seulontaa toteuttaville yksiköille ja laboratorioille ja ne sisältävät tietoa mm. seulottavista syövistä, seulontojen organisoinnista ja toteutuksesta sekä seulontoihin liitettävästä viestinnästä. Joulukuussa 2023 käynnistyi keuhkosyövän seulonnan asiantuntijaryhmä, jonka toiminta alkoi selvitystyöllä. Ryhmän puheenjohtaja on LT, dosentti Jussi Koivunen ja ryhmän yhtenä jäsenenä toimii Syöpärekisterin seulontajohtaja. Seulontajohtaja oli kansallisen syöpäseulontojen ohjausryhmän jäsen ja toimi suolistosyövän seulonnan asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Seulontoihin liittyvä tutkimus Kohdunkaulasyövän seulontatietojen ja seulonnan ulkopuolisen papatestiaineiston perusteella 50–64-vuotiaiden testaaminen ja normaali testitulos vähentävät merkittävästi kohdunkaulasyövän riskiä 65–79-vuotiailla (Kultalahti ym. 2023). Satunnaistetun tutkimuksen pitkäaikaisseurannan perusteella HPV-seulonta ei vähentänyt kohdunkaulasyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta papaseulontaan verrattuna (Vahteristo ym. 2023). Tämä ainutlaatuinen tutkimusaineisto sisältää seulontanäytteitä, joita hyödynnetään HPV-testin jatkotutkimusmenetelmän kehittämisessä. Vuoden 2023 aikana seulontanäytteiden joukosta tunnistettiin HPV-positiiviset näytteet, jotka lähetettiin Karoliiniseen instituuttiin laboratorioanalyyseihin. Rintasyöpäseulonnan kustannusvaikuttavuutta käsittelevä yhteistyötutkimus Aalto-yliopiston kanssa julkaistiin. Sen mukaan rintasyöpäseulonta kannattaa laajentaa ensi sijassa nuorempaan ikäluokkaan (46–49). Vaihtoehtoisesti ikäryhmää voidaan laajentaa sekä nuorempiin (46–49) että vanhempiin (70–74) naisiin (Shafik ym. 2023). Suolistosyövän luonnollisen kulun mallinnushankkeessa lehdessä arvioitavana ollut käsikirjoitus hyväksyttiin ehdollisesti julkaistavaksi. Kirjoittajat täydentävät käsikirjoitusta arvioijilta saadun palautteen perusteella. Riskipohjaisesta seulontatutkimuksesta valmistelussa ovat käsikirjoitukset negatiivisen kolonoskopian vaikutuksesta syöpäriskiin sekä kyselytietojen ja seulontahistorian hyödyntämisestä riskin arvioinnissa. Satunnaistettu väestöpohjainen eturauhassyövän seulontakoe PSA-testilllä FinRSPC (Finnish Randomized Study of Screening for Prostate Cancer) aineisto ja tutkimushanke siirtyi Tampereen yliopiston hallinnoitavaksi. Vuoden 2023 aikana valmistui kolme väitöskirjaa. Maija Jäntin väitöskirja käsitteli suolistosyövän seulontaan osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Maiju Pankakosken väitöstutkimuksessa arvioitiin seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella tapahtuvan testaamisen haittoja, kattavuutta ja vaikuttavuutta. Veli-Matti Partasen väitöstutkimuksen aiheena oli kohdunkaulasyövän seulontaohjelmien toiminta Pohjoismaissa siirryttäessä papatestiin perustuvasta seulonnasta HPV-testiin pohjautuvaan seulontaan. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on kuvattu kohdassa Tietopohjan vahvistaminen.
