Vuosi 2023 vaikutti toimintaympäristöön monin tavoin. Ukrainan sota jatkui edelleen, ja Suomessa vaihtui hallituspohja eduskuntavaalien seurauksena. Esittämämme kansallinen syöpästrategia ei noussut uuden hallituksen ohjelmaan. Jatkoimme määrätietoisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kansallisen syöpästrategian puolesta ja loppuvuodesta eduskunta myönsi sosiaali- ja terveysministeriölle 80 000 euroa strategian suunnittelun käynnistämiseksi vuonna 2024. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa ja ensimmäinen toimintavuosi nosti esille niiden talousongelmat. Terveydenhuollon henkilöstöstä oli monin paikoin pulaa erityisesti perusterveydenhuollossa. Olemme seuranneet erityisesti jäsenyhdistysten raporttien perusteella sitä, miten syövän hoito ja toisaalta järjestöjen oma toiminta jatkuvat uudessa toimintaympäristössä. Inflaatio nosti kustannuksia. Muutokset vaikuttivat kolmannen sektorin toimintaan ja varainhankintaan. Valtuuskunta, hallitukset ja valiokunnat kokoontuivat pääosin hybridikokouksissa. Muut kokoukset järjestettiin etäyhteyksin. Perinteiset järjestöpäivät pidettiin Helsingissä hotelli VALO:ssa toukokuussa. Pohjoismaisen Syöpäunionin (NCU) puheenjohtajuuskausi päättyi ja seuraavat kolme vuotta sen puheenjohtajamaana toimii Norja. Syöpäjärjestöjen nykyisten toimitilojen vuokrasopimuksen päättyessä keväällä 2024 aloitettiin alkuvuodesta projekti tilatarpeiden määrittelemiseksi ja uusien toimitilojen löytämiseksi. Muutamme Helsingissä Lääkäritalon (Mäkelänkatu 2) neljänteen kerrokseen maaliskuun 2024 lopulla. Valmistelimme EU-rahoitteisia monikansallisia syöväntorjuntahankkeita tarttumattomiin tauteihin ja syöpäseulontoihin liittyen. Vuonna 2023 Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana aloitti sairaalaneuvos, FT Rauno Ihalainen. Syöpäjärjestöjen rahoitus rakentuu valtionavustuksista (STEA ja THL), jäsenmaksutuloista (jäsenyhdistykset) ja omasta varainhankinnasta. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustuksen (STM) määrärahaehdotuksen valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön osana toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Avustuspäätöksen tekee avustusasioista päättävä ministeri. Oma ammattimainen varainhankinta mahdollistaa vakaan rahoituspohjan. Säätiön rahoittajan rooli Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten tukijana on entistä tärkeämpi. Syöpäsäätiön brändi ja säätiön maine ovat pääomaa, joita sekä varjellaan että vahvistetaan pitkäjänteisesti. Syöpäsäätiön varainhankinta on vakiintunut kolmeen kivijalkaan: Roosa nauha -keräykseen, säännöllisesti lahjoittaviin ja testamenttilahjoituksiin. Roosa nauha -keräys tuotti vuonna 2023 5,3 miljoonaa euroa, joka on kaikkien aikojen ennätys. Myös kuukausilahjoituksissa tehtiin uusi ennätys. Testamentteihin liittyviä yhteydenottoja saatiin runsaasti ja luottamus Syöpäsäätiön työtä kohtaan on edelleen vakaata. Syövän ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja sairastuneiden kuntoutus vaativat edistyäkseen vahvaa tutkimusta. Syöpäsäätiö on tärkein yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Vuonna 2023 säätiö jakoi tutkimus- ja matka-apurahoja yli 7,5 miljoonalla eurolla. Syöpäjärjestöjen henkilöjäsenet kuuluvat alueellisiin yhdistyksiin ja valtakunnallisiin potilasjärjestöihin. Jäsenyhdistysten varainhankintaa kehitetään keskusjärjestön tuella ja jäsenhankintaa toteutetaan yhteisin tavoittein ja toimin. Syövän hoidon kustannuksia seurataan vuosittain, ja viimeisimmän tiedon mukaan Suomessa käytetään 1,4 miljardia euroa syövän hoitoon. Syöpärekisterin julkaisemista tilastoista löytyy ajantasaista tietoa syövän yleisyydestä kaikkialta Suomesta. Syöpäjärjestöt toimii ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi. Se antaa meidän vapaaehtoistemme, luottamushenkilöidemme, työntekijöidemme ja lahjoittajiemme panokselle vahvan perustan.
