Suomen Syöpärekisterin keskeinen tehtävä on pitää yllä THL:n lakisääteistä syöpätiedon rekisteriä. Rekisteritieto kerätään kaikkialta Suomesta ja kaikenikäisistä potilaista. Tietopohjan vahvistaminen – monitorointi ja tutkimus Syöpätietojen rekisteröinti Suomen Syöpärekisterin keskeinen tehtävä on pitää yllä THL:n lakisääteistä syöpätiedon rekisteriä. Rekisteritieto kerätään kaikkialta Suomesta ja kaikenikäisistä potilaista. Syöpärekisterissä arvioidaan tämän tiedon pohjalta Suomen syöpätaakkaa kattavasti. Laadukkaan ja kattavan tiedon avulla voidaan tuottaa luotettavat tilastot syöpätaakan arvioimiseksi Suomessa. Tiedon laadun ja kattavuuden tutkimus sekä kuvaaminen ovat osa tutkimustoimintaa. Vuoden 2022 aikana tiedon laadun varmistamiseksi kehitettiin edelleen saapuvien ilmoitusten automaattista tarkastamista ja ryhdyttiin tuottamaan raportteja tiedon toimittajille virheiden korjaamiseksi ja yhtenäisen kirjaamisen tukemiseksi. Syöpärekisteröinnin pohjana toimivat terveydenhuollon kentältä saatavat syöpäilmoitukset. Ns. kliinisten ilmoitusten osalta ilmoitusaktiivisuus on ollut heikoin, ja näiden saantia on pyritty lisäämään. Kliinisellä ilmoituksella kerrotaan kasvaimen perustiedot taudin toteamisvaiheessa. Erittäin keskeinen tieto olisi kasvaimen levinneisyys toteamishetkellä. Ns. patologian ilmoitusten osalta kehitystyötä on tehty erityisesti valmistautumalla uuden patologian löydösluokituksen, SNOMED CT:n, kansalliseen käyttöönottoon. Patologian ilmoituksella saadaan luotettavasti kasvaimen kudosopillinen diagnoosi. Uuden koodiston käyttöönottoon liittyen on tehty mittava kasvainkoodien liittäminen uuteen käsiteavaruuteen. Suomen Syöpärekisteri vastaa jatkossa tämän liitoksen ylläpidosta. Ensimmäinen suomalainen laboratorio siirtyi käyttämään uutta patologian löydösluokitusta marraskuussa 2022. Ilmoitusaktiivisuutta on vuoden 2022 aikana edistetty säännöllisillä kokouksilla tiedon toimittajien kanssa. Lisäksi on selkiytetty, yksinkertaistettu ja helpotettu sähköisen tiedonsiirron ohjeistusta. Tietojen tarkastuksessa syntyneitä raportteja on käyty läpi säännöllisissä kokouksissa, mistä saadulla tiedolla on voitu kohdistaa ilmoitusaktiivisuutta lisäävää viestintää esimerkiksi tietyn erikoisalan suuntaan. Syöpärekisteri tukee tietomalliensa ja ohjauksen kautta syöpätaudeista syntyvän tiedon koostumista kertakirjaamisen periaattein. Tavoitteena on kansallisesti rakenteisen ja yhteneväisen tiedon saaminen kattavasti kaikista syöpärekisteriin ilmoitettavista diagnooseista. Syöpärekisteri on tehnyt yhteistyötä vuoden 2022 aikana kaikkien yliopistosairaaloiden kanssa tiedonkeruun kehittämiseksi. Myös ensimmäinen keskussairaala on ryhtynyt edistämään syöpäilmoitusten sähköistä toimittamista SFTP-tiedostosiirtona. Syöpärekisteri teki tutkimuslupaan perustuen 42 yksilötasoisen tiedon luovutusta tutkijoille, joista 20 Findatan kautta. Taulukoitua tietoa luovutettiin 17 kertaa, joista 8 viranomaisille. Syöpärekisterin organisaatiouudistusta jatkettiin 2022, ja Syöpärekisterin tutkimusjohtajana vuonna 2022 aloitti dosentti Sirpa Heinävaara. Syöpätaakka ja tutkimus Syöpärekisteri julkaisi 57 vertaisarvioitua artikkelia vuonna 2022. Syöpätaakan ja syöpäseulontojen seurantaa kehitettiin Tutka-kehitysohjelmassa, jossa keskitytään parantamaan raportointia ja tiedon esittämisen tapoja asiakas- ja kohderyhmälähtöisesti (ks. myös 6c). Osaksi tietotuotantoa valmisteltiin Syöpärekisterissä kehitettyä tieteellisesti vertaisarvioitua tekstinkaivelun algoritmia, joka poimii patologien tekemistä eturauhassyöpätapausten lausunnoista ns. Gleason-pisteet. Algoritmia laajennettiin syövän levinneisyyttä kuvaavaa TNM-luokitusta koskevan tiedon tuottamiseen. Useita suomalaisia väestöterveystutkimuksia yhdistävä Syöpärekisterin ja THL:n yhteinen METCA-tutkimushanke tuottaa ainutlaatuista, ajantasaista tietoa syövän riskitekijöistä ja niiden vaikutuksesta suomalaisten syöpätaakkaan. Vuonna 2022 valmisteltiin METCA-aineiston päivittämistä uusilla osa-aineistoilla ja uusilla muuttujilla. METCA-hankkeessa oli meneillään kaksi tutkimusta riskitekijäkohtaisista syöpäilmaantuvuuden trendeistä. Suolistosyövän pareittaisiin riskitekijöihin keskittyvässä tutkimuksessa havaittiin ylipainon, tupakoinnin ja alkoholin käytön olevan merkittävimmät suolistosyövän riskitekijät. Syöpäriski oli suurin tupakoivilla ylipainoisilla miehillä ja ylipainoisilla alkoholia käyttävillä naisilla. Syöpärekisteri osallistui aktiivisesti vuonna 2022 COVID-19-pandemian vaikutusten selvittämiseen syöpäpotilailla yhdessä muiden Pohjoismaiden syöpärekisterien kanssa. Ensimmäinen tutkimusjulkaisu vertaili eroja Pohjoismaiden välillä syöpäilmoituksissa ja -raportoinnissa pandemian aikana. Suurin vaje uusien syöpätapausten määrässä vuonna 2020 havaittiin Ruotsissa, ja vaje oli tilastollisesti merkitsevä myös muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta. (ks. myös 5c) Suomen Akatemian huippuyksikköyhteistyönä jatkui laaja kohorttitutkimus muiden sairauksien ja syövän yhteydestä. Tämän lisäksi toteutettiin yhteistutkimus Tampereen yliopiston kanssa aivosyöpien perheittäisestä kasaantumisesta. Syöpien kasaantumisen sukupuolieroihin keskittyvässä tutkimuksessa ei löydetty eroa perheittäisessä kasaantumisessa naisten ja miesten välillä. Hematologisten syöpien kasautumista nuorena syöpään sairastuneiden syöpäpotilaiden perheenjäsenille selvittäneessä tutkimuksessa potilaiden lähisukulaisilla todettiin kohonnut riski Hodgkinin lymfoomaan ja akuuttiin myelooiseen leukemiaan. Syöpärekisteri käynnisti Työterveyslaitoksen kanssa tutkimuksen, jossa arvioidaan työssä syöpävaarallisille aineille altistuneiden syöpäriskiä. Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto. Syöpätaakan eriarvoisuutta tarkasteltiin venäläisillä maahanmuuttajilla, joka on suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa. Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla on huomattavasti korkeampaa kuin muussa Suomen naisväestössä (Lamminmäki ym. 2022). Maahanmuuttajat osallistuivat kohdunkaulasyövän seulontaan hieman heikommin kuin muut. Asumisjakson pituus Suomessa ja naisten maahanmuuttoikä eivät vaikuttaneet merkittävästi kohdunkaulan syövän riskiin eivätkä seulonta-aktiivisuuteen. Seulontatietojen rekisteröinti ja raportointi Kaikkiin seulontaohjelmiin kutsuttavien miesten ja naisten perustiedot (henkilötunnus, kotikunta) poimittiin Joukkotarkastusrekisteriin Digi- ja väestötietovirastosta pääosin neljässä erässä, ja tiedot toimitettiin seulontaa toteuttaviin laboratorioihin ja yksiköihin. Poimintojen perusteella kohdunkaulasyövän seulontaan kutsuttiin vuonna 2022 noin 300 000 ja rintasyövän seulontaan noin 350 000 naista. Uuteen suolistosyövän seulontaohjelmaan kutsuttiin yhteensä noin 340 000 miestä ja naista. Joensuun ympäristökuntien noin 13 000 kohdeväestöön kuuluvasta kutsuttiin 2 000 henkilöä. Joukkotarkastusrekisteri oli yhteydessä seulonnasta vastaavaan tahoon, ja loput 11 000 luvattiin kutsua seulontaan vuonna 2023. Toteutusta seurataan. Kutsupalvelua käyttäville kunnille poimittiin Digi- ja väestötietovirastosta perustietojen lisäksi nimi- ja osoitetiedot. Vuonna 2022 kutsupalvelun piirissä oli noin 70 % kohdunkaulasyövän seulonnan, 100 % rintasyövän seulonnan ja runsas 40 % suolistosyövän seulonnan kohdeväestöstä. Kaikki seulonnoista kertyvät tiedot kerättiin sähköisesti Joukkotarkastusrekisteriin. Tietomallin ja parametristojen kehitystyötä ja integrointia seulojien IT-järjestelmiin jatkettiin kaikkien toimijoiden kanssa. Tietomalliversio 1.2 julkaistiin ja toimitettiin seulojille syyskuussa 2022. Vuoden 2021 suolistosyövän seulontapilotin tiedot ja 80 % kohdunkaulasyövän seulontaohjelman tiedoista toimitettiin rekisteriin tietomallin mukaisessa xml-formaatissa. Rintasyövän seulonnan tiedot toimitettiin edelleen vanhassa formaatissa, mutta pilotointi tietomallin mukaisista toimituksista jatkui. Joukkotarkastusrekisterin sisäisiä laadunvarmistusprosesseja uudistettiin mm. linkittämällä niihin syöpärekisterin ja THL-hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Laadunvarmistusohjelma Skriinari otettiin käyttöön. Lisäksi käynnistettiin kehitysohjelma, jonka avulla parannetaan seulontatiedon raportointia hyvinvointialueille, seulontaa toteuttaville toimijoille ja muille alueellisille organisaatioille. Kysely palvelualustalle toivottavasta tietosisällöstä valmistui joulukuussa ja toimitetaan eteenpäin alkuvuonna 2023. Seulonnan ulkopuolisen nk. opportunistisen testauksen tietoja on kerätty tutkimusprojektien puitteissa Joukkotarkastusrekisteriin yhteensä noin yhdeksästä miljoonasta seulonnan ulkopuolisesta Papa- tai HPV-testistä ja noin 1,5 miljoonasta mammografia- ja ultraäänitutkimuksesta. Tietoja käytetään raportoinnissa ja tutkimuksessa, ja niiden avulla pyritään parantamaan syöpäseulontojen kustannusvaikuttavuutta. Jatkossa tiedot integroidaan kansallisiin rekistereihin (THL-laki 5§). Rintasyövän- ja kohdunkaulasyövän seulonnoista julkaistiin verkossa vuoden 2020 vuositilastot ja laajempaa ajanjaksoa kartoittavat katsaukset keväällä ja syksyllä 2022. Vuositilastojen mukaan rintasyövän seulontaan osallistuttiin aktiivisesti (80 %), kohdunkaulasyövän seulontaan heikommin (70 %). Kaikkiaan tilastoissa raportoitiin yhteensä noin 490 000 syöpäseulontoihin osallistuneen testi-, jatkotutkimus- ja löydöstiedot. Teemoitetuissa katsauksissa paneuduttiin mm. Covid-19-pandemian seulontavaikutuksiin ja seulontatoiminnan ja -tulosten alueellisiin ja väestöryhmien välisiin eroihin. Kohdunkaulasyövän seulonnan katsauksessa raportoitiin myös viimeisimpiä tutkimuksia, joissa mm. verrattiin HPV- ja Papa-testiin pohjautuvia seulontatuloksia sekä organisoidun ja ulkopuolisen kohdunkaulasyövän testaustoiminnan vaikuttavuutta (ks. 4b). Tutkijoille suunnattavan modernisoidun seulontatietosovelluksen ja siihen liittyvän verkkopohjaisen informaation suunnittelu jatkui Tutka-kehitysohjelmassa. Sovelluksen avulla seulonnan poikkileikkaus- ja aikasarjatietoja voi tarkastella ja muokata käyttäjän tekemien määrittelyjen mukaisesti. Seulontoihin liittyvä tutkimus Syöpärekisteri monitoroi maassamme toteutettavia syöpäseulontaohjelmia sekä arvioi ja tutkii ohjelmien kehittämistä ja erilaisten seulontamenetelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta. Seulontojen arviointitutkimusten avulla selvitetään seulontojen herkkyyttä, tarkkuutta, hyöty- ja haittavaikutuksia sekä seulonnan vaikutuksia terveydenhuollon resurssitarpeeseen. Vuonna 2022 seulontarekisteriin ja seulontaohjelman ulkopuolisiin palveluihin perustuvien tutkimusten tuloksia käytettiin laajasti väestön ja terveydenhuollon toimijoiden informointiin, syöpäseulontoja koskevan ohjeistuksen laadintaan sekä seulontapoliittiseen päätöksentekoon. Vuonna 2022 julkaistuja tutkimuksia käsitellään tarkemmin tämän vuosikertomuksen kohdassa 4b. Terveyden edistäminen Syöpäjärjestöjen terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin mahdollistamiseksi ja syövän ehkäisemiseksi. Syöpäjärjestöt tekee terveyden edistämistyötä monin eri tavoin. Se pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntapolitiikkaan, yleisiin asenteisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöihin sekä yksilöiden valintoihin. Kohderyhminä ovat lapset, nuoret ja aikuiset. Toimintaa kohdennetaan myös valituille erityisryhmille. Nuorten terveyden edistäminen Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen painopistealue on nuorten terveyttä edistävien elintapojen vahvistaminen. Nuorten terveyden edistämisen työtä on tehty 2000-luvun alusta saakka erityisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden ehkäisemiseksi ja niiden käytön lopettamisen tukemiseksi. Nykyisin työ keskittyy STEA-rahoitteiseen Fressis – nuorten nikotiinittomuuden ja terveellisten elintapojen edistäminen -hankkeeseen. Siinä ovat mukana tupakka- ja nikotiiniteemojen lisäksi kattavasti myös muut nuorten terveyden edistämisen teemat (ravinto, liikunta, arkirytmi, aurinko- ja seksuaaliterveys, alkoholi ja mielen hyvinvointi). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden nuorten terveyttä edistävää Hyvä Päivä -hanketta on toteutettu vuodesta 2016. Hanke toteutuu STEA-avustuksella. Nuorten ja nuorten aikuisten seksuaaliterveyttä edistettiin sosiaali- ja terveysministeriön tartuntatautien valvonnan määrärahasta rahoitetulla Kesäkumi-kampanjalla. Nuorten terveyden edistäminen ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentäminen Fressis-palvelukokonaisuus. Nuorten tietotaitoja ja motivaatiota terveellisten elintapojen toteuttamiseen edistettiin monipuolisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kautta. Nuorille suunnatut palvelut koostuvat Fressis.fi- ja Röökikroppa.fi-sivustoista, Kysy asiantuntijalta -palvelusta, Erovirasto-sovelluksesta, sosiaalisen median kanavista ja yhteistyöstä nuorten suosimien sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Fressis.fi:ssä oli vuonna 2022 lähes 444 000 ja Röökikroppa.fi:ssä lähes 36 000 käyttäjää. Kysy asiantuntijalta -palvelun suosio on suuri: vuonna 2022 vastattiin n. 800 nuorten lähettämään terveyteen ja elintapoihin liittyvään kysymykseen. Maksutonta tupakkatuotteiden käytön lopettamisessa auttavaa Erovirasto-sovellusta ladattiin vuoden 2022 aikana 2 465 kertaa. Lisäksi Erovirastosta julkaistiin ruotsinkielinen versio suomenkielisen rinnalle. Vuoden aikana toteutettiin yhteistöitä kolmen sosiaalisen median vaikuttajan kanssa eri hyvinvointiteemoista. Terveyttä edistävät yhteistyösisällöt keräsivät vaikuttajien kanavissa noin 150 000 katselua. Nuorten arjen toimintaympäristöjen nikotiinittomuutta edistettiin vahvistamalla ammattilaisten tietotaitoja ja motivaatiota nuorten nikotiinittomuuden tukemisessa sekä jalkauttamalla nikotiinittomuutta tukevia toimintamalleja. Toimintamallien jalkautus toteutettiin yhteistyössä seitsemän alueellisen syöpäyhdistyksen kanssa. Ammatillisen oppilaitoksen nikotiinittomuuden tukeminen. Nikotiiniton amis -toimintamallin jalkautusta jatkettiin Saimaan Syöpäyhdistyksen alueella ammattiopisto Sampossa ja Samiedussa sekä Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen alueella ammattiopisto Sedussa. Toimintamallia tukevia toimia jatkettiin Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen alueella ammattiopisto Riveriassa sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alueella Salon seudun ammattiopistossa. Oppilaitoksissa edistyttiin nikotiinittomuustavoitteissa ja koettiin, että toimintamallin käyttöönoton myötä henkilöstön motivaatio nikotiinittomuuden edistämiseen on vahvistunut ja oppilaitoksessa on omaksuttu keinoja tukea opiskelijoiden nikotiinittomuutta. Nuuskattomuuden tukeminen urheiluseuroissa. Nuuskaton urheilu -toimintamallin jalkautusta jatkettiin kuuden alueellisen syöpäyhdistyksen kanssa. Vuonna 2022 prosessit saatiin käyntiin kolmen urheiluseuran kanssa: Joensuussa Juniori-Josban kanssa ja Siilinjärvellä SiiPen kanssa. Pieksämäen Pisaba otti toimintamallin käyttöön itsenäisesti. Suomen Syöpäyhdistyksen osalta toimintamallin markkinoimista ja nuuskattomuudesta viestimistä edistettiin yhteistyössä Suomen Olympiakomitean ja Suomen Valmentajien kanssa. Nikotiiniton nuorisotyö. Nikotiiniton nuorisotyö -koulutus vahvistaa nuorisotyöntekijöiden motivaatiota, tietoja sekä keinoja tukea nuorten nikotiinittomuutta omassa toimintaympäristössään. Vuonna 2022 toteutettiin viisi koulutusta, joihin osallistui 68 henkilöä. Palautteen perusteella koulutus on vahvistanut motivaatiota käsitellä nikotiiniaiheita työssä sekä lisännyt osaamista nuorten nikotiinittomuuden tukemisessa. FressisEdu.fi sisältää monipuolisia materiaaleja ja työkaluja nuorten nikotiinittomuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja urheiluseuroissa sekä vanhemmille. FressisEdun pääkohderyhmä oli vuonna 2022 yläkoulun terveystiedon opettajat. FressisEdu.fin, sosiaalisen median ja uutiskirjeen kautta tavoitettiin yli 11 000 henkilöä. Palautteiden mukaan sivusto tarjoaa hyödyllistä tietoa sekä välineitä terveysaiheiden käsittelyyn työn tueksi. Terveystiedon opettajille ja opettajiksi opiskeleville järjestettiin kaksi koulutusta yhteistyössä EHYT ry:n kanssa. Koulutuksiin osallistui 42 henkilöä. Palautteen mukaan koulutus rohkaisi käsittelemään päihdekysymyksiä opetuksessa, ja koulutusten osallistujat aikovat hyödyntää koulutuksen tarjoamaa tietoa ja välineitä työssään. Tärkeä yhteistyökumppani vuonna 2022 oli Liito ry. Kesäkumi-kampanja toteutettiin jalkautuvan ja viestinnällisen työn yhdistelmänä yhteistyössä YleX:n, Suomen Punaisen Ristin ja Sotilaskotiliiton kanssa. Tavoitteena oli lisätä ja vahvistaa nuorten tietoja, taitoja, myönteistä asennetta sekä käyttäytymisaikomusta kondomin ja suuseksisuojan käyttöön ja seksitautitesteissä käymiseen. Suomen Syöpäyhdistykselle keskeistä oli myös lisätä nuorten tietoa HP-viruksesta. Palautteen mukaan vastaajista yli 75 % koki oppineensa lisää seksuaaliterveydestä (n=614). Avoimissa vastauksissa kohderyhmä nosti esille, että kampanja koettiin tärkeänä ja hyödyllisenä ja sen toivotaan jatkuvan myös tulevina vuosina. ”Positiivinen kampanja, jolla tärkeästä ja vakavasti otettavasta asiasta on tehty hauskalla tavalla opettavainen ja kiinnostava!” UV-säteilyltä suojautuminen. Suomen Syöpäyhdistys oli mukana yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa vuosittaisessa nuorille suunnatussa #suniho-kampanjassa, joka kannustaa nuoria auringolta suojautumiseen. Nuorten aikuisten terveellisten elintapojen edistäminen Hyvä Päivä -toiminnan tavoitteena on lisätä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden nuorten tietoja, taitoja ja pystyvyyttä terveellisiin elämäntapoihin liittyvässä elämänhallinnassa. Suomen Syöpäyhdistys kouluttaa vuosittain nuorten parissa toimivia ammattilaisia Hyvä Päivä -ryhmien ohjaajiksi ja näin lisää heidän tietojaan ja taitojaan terveyden edistämisestä. Hyvä Päivä -toimintaa on toteutettu vuodesta 2016 lähtien yhteistyössä erityisesti kuntien nuorisopalveluiden ja Ohjaamoiden kanssa. Vuonna 2022 Hyvä Päivä -ryhmiä toteutui Vantaalla, Vihdissä, Rovaniemellä, Kuhmossa, Joensuussa, Huittisissa, Keravalla, Laitilassa, Oulussa, Riihimäellä ja Kuopiossa. Yhteensä ryhmiä toteutui 17 ja niihin osallistui 110 nuorta. Ryhmät saivat niihin osallistuneilta nuorilta erinomaista palautetta, ja nuoret tekivät innokkaasti terveyttään ja hyvinvointiaan lisääviä kokeiluja omassa arjessaan osana ryhmäprosessia. Palautekyselyyn vastanneista nuorista 77 % ilmoitti kokeilujen siirtyneen osaksi omaa arkea. Vuoden 2022 aikana järjestettiin viisi Hyvä Päivä -ohjaajakoulutusta, joihin osallistui 66 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista eri puolilta Suomea. Hyvä Päivä -toimijoille pidettiin neljä nuorten terveyden edistämiseen liittyvää webinaaria ja kahdet etäaamukahvit. Webinaarien aiheina olivat nuorten motivointiin liittyvät teemat niin yleisesti kuin liikuntaan, mielen hyvinvointiin sekä yksinäisyyteen kohdistettuna. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 166 nuorten parissa toimivaa ammattilaista. Hyvä Päivä -hankkeen tarjoamat koulutukset ja muut tilaisuudet vahvistivat osallistujiensa tietoja ja taitoja terveyden edistämisessä sekä avasivat merkittävän foorumin osaamisen kehittymiselle ja kokemusten jakamiselle ryhmien ohjaamisessa. Toimintamallia kehitettiin tuottamalla Hyvä Päivä -ryhmässä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kokeiluja esittelevä video Pienin askelin parempaan sekä viemällä konseptia ammattioppilaitosympäristöön. Syövän ehkäisy ja terveyden edistäminen muissa ikäryhmissä Kohderyhmät. Syövän ehkäisy ja terveyden edistäminen muissa kohderyhmissä on kohdistunut niin terveeseen väestöön kuin syöpään sairastuneisiin. Yleistä terveyden edistämistyötä on toteutettu eri yhteistyötahojen, kuten jäsenyhdistysten, syöpäkeskusten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja eri järjestöjen, kanssa. Terveyden edistämisen strateginen kehittäminen. Vuonna 2022 aloitettiin Syöpäjärjestöjen yhteisen terveyden edistämisen työn kehittämisprojekti. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää ja selkeyttää Suomen Syöpäyhdistyksen ja jäsenyhdistysten yhteistä terveyden edistämisen työtä, lisätä sen vaikuttavuutta sekä parantaa työhön liittyvää roolitusta ja yhteistyörakenteita. Projektissa oli mukana kattava edustus niin Suomen Syöpäyhdistyksestä ja Syöpärekisteristä kuin jäsenyhdistyksistäkin. Projektin tuotoksina syntyivät nykytilan kuvaus, toimintasuunnitelma yhteiseen työhön vuosille 2023–2025 ja ehdotus yhteistyön rakenteesta. Projekti päättyy vuoden 2023 puolella. Syöpäpotilaiden liikkumisen edistäminen. Syöpään sairastuneiden liikkumisen tueksi tarjottiin kevät- ja syyskaudella ohjattuja etäliikuntamahdollisuuksia niin livetuokioina kuin tallenteinakin. Etäliikuntatuokiot toteutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, Läntisen Syöpäkeskuksen – Fican Westin, Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen, Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan ja Satakunnan Syöpäyhdistyksen yhteistyöllä. Syksyllä 2022 tehostettiin liikuntatuokioiden valtakunnallista markkinointia, ja näin etäliikunta tuotiin tarjolle koko Suomen alueelle. Palautteiden mukaan etäliikuntatuokiot on koettu liikkumiseen kannustaviksi, turvallisiksi tavoiksi liikkua, ja tuokioihin halutaan osallistua myös jatkossa (n=21). Ammattikorkeakouluyhteistyö. Ammattikorkeakoulujen hoitotyön opettajille järjestettiin Ajankohtaisia näkökulmia syöpää sairastavan hoitotyön opetukseen -koulutus yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksessa oli 36 osallistujaa eri puolilta Suomea. Tietoa terveellisistä elintavoista syövän ehkäisyn ja terveyden edistämisen näkökulmista tarjottiin Ilman syöpää ja Kaikki syövästä -sivustoilla ja Syöpäjärjestöjen sosiaalisen median kanavissa. Vuoden 2022 erityisteemoja olivat alkoholi, aurinkosuojautuminen sekä syöpään sairastuneiden liikunnan edistäminen. Järjestö- ja verkostoyhteistyö. Vuonna 2022 jatkettiin tiivistä yhteistyötä terveyden edistämisen eri aiheissa muiden järjestöjen kanssa. Syöpäjärjestöt teki yhteistyötä mm. Savuton Suomi ja Savuton Helsinki -verkostoissa sekä HUS:n Hyvä kierre -projektissa tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi.
