Tietopohjan vahvistaminen Alueelliset ja sosioekonomiset erot. Syöpärekisteri tuotti vuonna 2022 uudet syöpätilastot ja -aineistot koulutusasteen mukaisissa ryhmissä. Koulutusastekohtaiset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat niin miehillä kuin naisilla suhteellisesti suurimmat keuhko- ja henkitorvisyövässä, jonka ilmaantuvuus perusasteen koulutustasolla oli yli kaksinkertaista korkea-asteen ilmaantuvuuteen verrattuna. Syöpätaakan alue-erot olivat yleisimpien syöpien osalta suurimmat naisten keuhkosyövässä. Koulutusryhmä- ja alue-eroista raportoitiin Syöpä 2020 -tilastojulkaisussa. Kunnittaisen syöpäaineiston avulla selvitettiin erillisessä tutkimuksessa aluevaihtelun muutoksia eturauhassyövässä. Ilmaantuvuudessa aluevaihtelu on ollut huomattavan suurta jo vuosikymmeniä, mutta eturauhassyövän aiheuttaman kuolleisuuden alue-erot ovat kaventuneet, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu enää tuoreimmalla vuosijaksolla. Eturauhassyöpäkuolleisuus oli kuitenkin keskimäärin pienempää kunnissa, joissa asui paljon korkeasti koulutettua väestöä. Viive ennen diagnoosia. Oireista potilaaksi -tutkimusprojekti tutki suolistosyöpäpotilaiden terveydenhuollon palveluiden käyttöä vuotta ennen diagnoosia. Se tuottaa tietoa syövän toteamiseen ja hoitoon pääsyyn liittyvästä palveluiden käytöstä, jaksottumisesta sekä viiveistä ennen diagnoosia ja mahdollista hoitoa. Tietopohjan laajentaminen. Syöpärekisterissä on käynnistetty toimia, joiden pohjalta jo olemassa olevasta tiedosta pyritään koostamaan ja löytämään tiedon käyttäjiä entistä enemmän palvelevia, rakenteisia muuttujia. Esimerkiksi tietolouhintojen toteutusta on käynnistetty levinneisyystietoa kuvaavan TNM-luokituksen poimimiseksi patologian tekstiraporteista. Syöpärekisterin kansainvälinen tutkimusyhteistyö Vuonna 2021 käynnistynyt yhteispohjoismainen, Pohjoismaisen syöpäunionin NCU:n rahoittama tutkimus maahanmuuttajanaisten syöpäilmaantuvuudesta, -kuolleisuudesta ja seulontaan osallistumisesta eteni suunnitelmien mukaan. Tutkimuksessa on keskitytty länsimaiden ulkopuolelta Pohjoismaihin muuttaneisiin naisiin, joita on verrattu suhteessa maiden naisväestöön. Tutkimustulokset raportoidaan neljässä eri julkaisussa, joista syöpäilmaantuvuutta ja -kuolleisuutta käsittelevät käsikirjoitukset on lähetetty lehteen arvioitavaksi (päävastuu rekisterillä) ja toiset kaksi ovat työn alla. Vuonna 2022 valmistui viimeisiä tutkimusartikkeleita aiempina vuosina käynnissä olleesta, EU:n Horisontti 2020 ohjelman rahoituksella toteutetusta EU-TOPIA -tutkimushankkeesta (Towards Improved Screening for Breast, Cervical and Colorectal Cancer in All of Europe), jossa Syöpärekisteri oli mukana. Vuonna 2022 hankkeesta julkaistiin simulaatiomallinnustutkimus suolistosyöpäseulonnan kustannusvaikuttavuudesta Suomessa (Heinävaara ym. 2022). Tutkimus pohjautuu vuonna 2019 käynnistyneen FIT-seulontapilotin ensimmäisen vuoden tietoihin sekä miehille ja naisille erikseen tehtyyn mallinnustietojen yhdistämiseen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin suolistosyövän seulontaohjelman kohdeikäryhmän ja FIT-seulontatestin kynnysarvojen valinnassa vuodelle 2022. Lisäksi hankkeessa tutkittiin eriarvoisuutta seulontatyyppisessä testauksessa tarkastelemalla kahta laajaa anonyymia eurooppalaista kyselyaineistoa (Bozher ym. 2022). Tutkimuksessa havaittiin, että kohdunkaulan, rinnan ja suolistosyövän seulontatyyppisessä testauksessa on huomattavaa eriarvoisuutta kotitalouden tulojen, koulutustason, työllisyystilanteen ja syntymämaan suhteen. Suomi on mukana Tanskan ja Ruotsin kanssa SALiCC-tutkimuskohortissa (Socioeconomic Consequences in Adult Life after Childhood Cancer), jossa seurataan lapsena syöpään sairastuneiden myöhempiä vaiheita sosioekonomisesta näkökulmasta. Vuonna 2022 hankkeessa julkaistiin mm. ammattiasemaa ja koulutusta käsittelevä artikkeli. Syksyllä 2022 käynnistyi kolmatta eurooppalaista syöpäseulontaraporttia valmisteleva CanScreen–ECIS-hanke. Sen tavoitteena on kehittää ja pilotoida uusi seulontadatan käsittely-ympäristö, joka voidaan integroida osaksi laajempaa ns. ECIS-kokonaisuutta (European Cancer Information System). Hanketta vetää IARC ja Syöpärekisteri osallistuu siinä useiden työpakettien toimintaan. Suomen vastuulla on capacity building -työpaketti. Syöpärekisterin koordinoimassa työperäisten altisteiden syöpäriskejä kartoittavassa yhteispohjoismaisessa NOCCA-hankkeessa (Nordic Occupational Cancer Study) julkaistiin yhteistyössä IARC:n kanssa tutkimus sosioekonomisen aseman yhteydestä keuhkosyövän riskiin Pohjoismaissa. Lisäksi julkaistiin vertaisarvioidut tutkimukset työssään elektromagneettiselle säteilylle altistuneiden syöpäriskeistä sekä nenä- ja nielusyövän ammattikohtaisista syöpäriskeistä. Kansainvälinen CONCORD-3 -tutkimus vertaili alle 25-vuotiaiden leukemiapotilaiden viiden vuoden suhteellisia elossaololukuja eri maissa. Kaikkien leukemiatyyppien yhdistetty elossaololuku oli Suomessa 87 prosenttia. Suomi kuului kahdeksan parhaan maan joukkoon, ja Euroopassa korkeammat elossaololuvut olivat vain Tanskassa ja Islannissa. Suomessa leukemioihin sairastuneiden lasten ja nuorten elossaololuvut kasvoivat huomattavasti 2000-luvulla. Syövän hoidon kustannukset. Syöpäsäätiöllä on ollut vuodesta 2018 lähtien kaikille avoin verkkopalvelu, josta löytyvät tiedot syövän hoidon vuosittaisista kustannuksista syöpätyypeittäin, maakunnittain ja kustannuslajeittain vuodesta 2014 alkaen. Päivityksistä ja ylläpidosta vastaa Nordic Healthcare Group. Vuonna 2021 toteutettiin projekti, jonka avulla sairaalahoidon kustannuksista pystyttiin eriyttämään lääkekustannukset. Lääketiedoilla ja vuoden 2020 kustannustiedoilla päivitetty verkkotyökalu julkistettiin vuoden 2022 alussa. Seulontapalvelut ja toteutus Elokuussa 2021 toteutunut Valtioneuvoston seulonta-asetuksen muutos käynnisti tammikuussa 2022 kansallisen, immunokemialliseen ulosteen veritestiin perustuvan suolistosyövän seulonnan ja laajensi kohdunkaulasyövän seulontaa 65-vuotiaisiin naisiin. Näin ollen Suomessa oli vuonna 2022 kolme kansallista seulontaohjelmaa: kohdunkaulasyövän seulonta 30–65-vuotiaille naisille, rintasyövän seulonta 50–69-vuotiaille naisille ja uutena käynnistynyt suolistosyövän seulonta kaikille 60–68-vuotiaille. Suolistosyövän seulontaohjelma laajenee asteittain 56–74-vuotiaisiin. Valtakunnallisen suolistosyövän seulonnan alkaminen kasvatti seulontalaboratorioiden määrää. Seulonnan pilottivaiheessa mukana ollut Fimlab Oy laajensi kumppaniyritys Nordlab Oy:n kanssa toimintaansa aiemmasta 12 kunnasta 210 kuntaan (55 % kohdeväestöstä). Uusina seulontalaboratorioina aloittivat Huslab Oy pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa (33 % kohdeväestöstä), Islab Oy Etelä- ja Pohjois-Savossa (8 % kohdeväestöstä) ja Synlab Oy Joensuun seudulla (4 % kohdeväestöstä). Fimlab- ja Synlab-kunnissa ulosteen veritestinä käytettiin pilotissa käytössä ollutta FOB Gold-testiä, Huslabin ja Islabin kunnissa uutta OC Sensor Plediaa. Seulontaohjelma käynnistettiin kansallisen ohjausryhmän nimeämän asiantuntijaryhmän laatiman protokollan ja testilistauksen mukaisena. Uuden kansallisen syöpäseulontaohjelman aloittaminen työllisti Joukkotarkastusrekisteriä merkittävästi. IT-järjestelmiä rakennettiin ja seulontaprosesseja hiottiin viikoittaisissa laboratoriopalavereissa. Kuntien neuvontaa ja ohjausta tehostettiin, ja yhteydenottoja oli viikoittain kymmeniä. Seulontahoitajille ja endoskopisteille suunnattuja verkkokoulutuspaketteja täydennettiin. Vuoden 2022 lopussa verkkokoulutuksen oli suorittanut 147 sairaanhoitajaa ja 122 erikoislääkäriä. Seulontahoitajille järjestettiin kuukausittain myös livekoulutuksia, joihin osallistui säännöllisesti 40-60 henkilöä. Seulontapatologeille suunnatun koulutuspaketin sisältöä valmisteltiin. Seulonnan protokollaa tarkennettiin mm. luopumalla toisesta muistutuksesta 1.1.2023 alkaen. Uudistetusta protokollasta lähetettiin tieto kaikkiin laboratorioihin. Kuntiin toimitettiin myös tieto seulontakolonoskopioiden tavoiteaikataulusta. Vuonna 2023 toteutuvaan sote-uudistukseen valmistauduttiin lähettämällä hyvinvointialueille kirje, jossa tähdennettiin niiden olevan jatkossa vastuussa syöpäseulontojen organisoinnista ja laboratorioiden ja seulontayksiköiden kanssa solmituista sopimuksista. Joulukuussa 2022 Euroopan unioni julkaisi päivitetyt syöpäseulontasuositukset. Niiden mukaan kohdunkaulasyövän seulonnassa tulisi siirtyä HPV-testaukseen ja valmistautua rokotettujen kohorttien seulontaan. Rintasyövän seulonnan kohdeväestöä tulisi laajentaa ja suolistosyövän seulonnan toteutusprotokollaan integroida seulontahistoria. Lisäksi suositeltiin eturauhassyövän ja keuhkosyövän pilotointia ja tutkimuksen kautta tapahtuvaa käyttöönottoa. Kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä julkaisi kannanoton EU-suositusten integroinnista Suomen seulontaympäristöön. Ohjausryhmä myös perusti eturauhas- ja keuhkosyövän seulonnoille asiantuntijaryhmät. Kohdunkaula-, rinta- ja suolistosyövän seulontojen asiantuntijaryhmät käynnistivät laatukäsikirjojen valmistelun. Kohdunkaulasyövän seulonnan asiantuntijaryhmä julkaisi päivitetyn seulontaprotokollan, joka toimitettiin kuntiin ja hyvinvointialueille. Joukkotarkastusrekisterin asiantuntijat (1+7) työskentelivät sekä ohjausryhmässä että kaikissa asiantuntijaryhmissä. Rekisteri osallistui myös suolistosyövän seulontapatologian kehittämistyöhön erillisessä patologiryhmässä. Asiantuntijatyö. Seulontajohtaja osallistui kansallisen syöpäseulontojen ohjausryhmään sen jäsenenä ja toimi suolistosyövän seulonnan asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Seulonnan kehittämispäälliköt osallistuivat kohdunkaula- ja suolistosyövän seulonnan asiantuntijaryhmien työhön niiden sihteereinä. Tutkimusjohtaja oli rinta- ja suolistosyövän seulonnan asiantuntijaryhmien jäsen. Seulontoihin liittyvä tutkimus. Kohdunkaulasyövän seulonnasta ja seulonnan ulkopuolelta kerättyyn testiaineistoon perustuva tutkimus totesi sekä seulonnassa että seulonnan ulkopuolella toteutetun papatestauksen olevan vaikuttavaa kolmen ja viiden vuoden välein tehtynä (Pankakoski ym. 2022). Vaikuttavinta testaaminen oli 35 ikävuodesta ylöspäin. Seulonnan ulkopuolinen testaaminen painottuu alle 30-vuotiaisiin, joilla seulonnan vaikuttavuus on kyseenalainen. HPV-testin yleistymisen seulontaohjelmassa on suurentanut seulonnan lähete- ja löydösmääriä papatestaukseen verrattuna (Hakkila ym. 2022). Pelkästään HPV-infektion pitkittyneisyyteen pohjautuvat jatkotutkimukset aiheuttavat kuitenkin ylidiagnostiikkaa. Vaihtoehtoisten, jälkikäteen muodostettujen HPV-seulonta-algoritmien vaikutusta kolposkopiakuormaan tutkittiin suhteessa papaseulontaan (Vahteristo ym. 2022). HPV-seulonta löysi paremmin lieviä ja keskivahvoja esiastemuutoksia, joista suuri osa paranee itsestään. HPV-seulonnan herkkyys ja tarkkuus olivat parhaiten tasapainossa silloin, kun HPV-positiivisia henkilöitä ilman solumuutoksia seurattiin pitkään. HPV-seulonnan algoritmin kehittämistä tutkitaan biologista materiaalia hyödyntävässä tutkimuksessa, jossa analysoidaan arkistoiduista näytteistä tarkemmat HPV-genotyypit. Vuonna 2022 tutkimukselle on saatu luvat ja yhteistyösopimus on allekirjoitettu Karoliinisen Instituutin, HUSin, THL:n ja Syöpäyhdistyksen välillä. Ensimmäiset näytteet lähetetään genotyypitettäväksi Karoliiniseen Instituuttiin keväällä 2023. Näistä tutkimustuloksista on kerrottu tarkemmin kohdunkaulasyövän vuosikatsauksessa Rintasyöpäseulonnasta on käynnissä yhteistyötutkimus Aalto-yliopiston kanssa. Tutkimuksessa arvioidaan seulonnan kohdeiän laajentamisen kustannusvaikuttavuutta nykyiseen seulontaan verrattuna. Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteritietoja mm. seulonnan vaikutuksesta syövän levinneisyyteen, rintasyövän ilmaantuvuudesta, syöpäpotilaiden eloonjäämisestä sekä seulonnan ja hoidon kustannuksista. Vuonna 2019 käynnistyi suolistosyövän seulontapilotti, jossa FIT-seulontatestin kynnysarvo oli määritelty miehille ja naisille erikseen. Vuonna 2020 seulontatestin kynnysarvoja laskettiin molemmilla sukupuolilla. Seulonnan toimivuutta ja kynnysarvon laskun vaikutusta tutkittiin kahden ensimmäisen vuoden tietojen avulla (Kuoppa ym. 2022). Suolistoseulonnan osallistumisaktiivisuus oli erinomainen molempina vuosina, naisilla korkeampi kuin miehillä. Kynnysarvon laskeminen lisäsi positiivisten testitulosten osuutta molemmilla sukupuolilla, mutta löydösosuuksien positiiviset ennusarvot säilyivät ennallaan. Ensimmäisen vuoden tuloksia on hyödynnetty myös kustannusvaikuttavuuden mallinnustutkimuksessa (ks. 6 k EU-TOPIA). Syöpärekisterissä on käynnissä myös tutkimus, jossa selvitetään seulonnan kehittämistä edelleen mm. riskin perusteella. Satunnaistettu väestöpohjainen eturauhassyövän seulontakoe PSA-testilllä. FinRSPC (Finnish Randomized Study of Screening for Prostate Cancer) kattaa noin 80 000 miehen seurannan 25 vuodelta. Tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää eturauhassyövän seulonnan vaikutusta eturauhassyöpäkuolleisuuteen sekä seulonnan kustannusvaikuttavuutta ja elämänlaatuvaikutuksia. Interventiovaiheen päätyttyä tutkimusväestöä seurataan nyt keräämällä tietoja eri rekistereistä. Vuonna 2022 tutkimuksessa arvioitiin eturauhassyövän riskiä miehillä, joiden PSA oli <3 ng/ml: PSA-arvoilla <1 oli erittäin alhainen 20 vuoden eturauhassyöpäilmaantuvuus, kun taas PSA-arvolla 2–2,99 aggressiivisen taudin ilmaantuvuus oli 4–5-kertainen. Lisäksi on selvitetty muiden sairauksien hoidossa käytettyjen lääkkeiden (epilepsialääkkeet ja Allopurinol) yhteyttä eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Tässä Tampereen yliopiston vetämässä hankkeessa on tekeillä seitsemän väitöskirjaa ja viisi muuta opinnäytetyötä. Yhteensä vuonna 2022 oli tekeillä yli 20 käsikirjoitusta. Vuonna 2022 valmistui Sanni Helandarin väitöskirja Aspects of Lifestyle and Symptoms in Colorectal Cancer Screening: A Population-Based Survey Study in Finland. Sen perusteella suolistosyövän seulonta ei aiheuttanut epäsuotuisia muutoksia elämäntavoissa. Kolme väitöskirjaa valmistuu kesän tai alkusyksyn 2023 aikana. Väitöskokonaisuuksien aihepiirejä ovat kohdunkaulasyövän seulonta Pohjoismaissa primaaritestin vaihtuessa (papa, HPV), seulonta-aktiviteettiin vaikuttavat tekijät sekä seulonnan ja sen ulkopuolisen kohdunkaulasyövän testauksen toimivuus ja vaikuttavuus eri ikäryhmissä.
