Vuonna 2022 apurahojen kokonaissumma oli noin 7,35 miljoonaa euroa. Tällä summalla rahoitettiin 93 tutkijaa. Apurahat Apurahat syöpätutkimukseen. Vuonna 2022 apurahojen kokonaissumma oli noin 7,35 miljoonaa euroa. Tällä summalla rahoitettiin 93 tutkijaa. Syöpäsäätiöllä oli vuonna 2022 vain yksi apurahajako: syksyllä jaettiin yksi suurapuraha ja muut tutkimusryhmille tarkoitetut apurahat sekä väitöskirja-apurahat. Kevään matka-apurahojen hakua ei avattu, sillä pandemian ja matkustusrajoitusten vuoksi suuri osa vuonna 2020 myönnetyistä matka-apurahoista oli edelleen käyttämättä ja näiden käyttöaikaa on jatkettu vuoden 2022 loppuun. Apurahojen hakuperiaatteet ja myöntökriteerit ovat vuosittain tarkastelun kohteena, ja Syöpäsäätiön asiantuntijat kokoontuivat jälleen toukokuussa arvioimaan kehittämistarpeita. Vuonna 2022 periaatteet ja kriteerit säilyivät keskeisiltä osiltaan entisellään. Apurahapäätökset perustuvat edelleen säätiön arviointitoimikuntien tekemiin asiantuntija-arviointeihin ja apurahalautakunnan esitykseen. Psykososiaaliseen syöpätutkimukseen ei enää varattu erillistä rahoitusta. Tämän syöpätutkimuksen alueen kehittämistoimien suunnittelu aloitettiin syksyllä 2022. Muu tieteen tuki Syöpärekisterin ja Joukkotarkastusrekisterin tuki. Syöpärekisteri ja sen yhteydessä toimiva Joukkotarkastusrekisteri saavat säädösten määrittelemien perustoimintojen ylläpitämiseen rahoituksen THL:n kautta valtionavustuksena. Valtioneuvoston THL:n rahoitukseen kohdistamat määrärahaleikkaukset ovat vaikuttaneet myös rekisterien saamaan avustukseen. Syöpäsäätiö on tukenut rekistereitä vuosittain 1 150 000 eurolla. Lisäksi Syöpäsäätiö rahoittaa Syöpärekisteriin sijoitetun epidemiologisen tutkijan toimen (kulut yhteensä 60 000 euroa). Se on tarkoitettu väitöskirjaa valmistelevalle tutkijalle. Suomen Syöpäinstituutin säätiö perustettiin aikanaan opetusministeriön ja Syöpäjärjestöjen yhteisymmärryksessä tarkoituksena vähentää suomalaisten syöpätutkijoiden siirtymistä pysyvästi ulkomaille. Ministeriö ja Syöpäsäätiö tukivat alun perin Suomen Syöpäinstituutin säätiötä samansuuruisilla avustuksilla. Vuoden 2013 jälkeen ministeriö ei ole myöntänyt säätiölle lainkaan valtionavustusta. Toisaalta K. Albin Johanssonin säätiö on 2000-luvulla tullut uudeksi merkittäväksi rahoittajaksi Syöpäsäätiön rinnalle. Syöpäsäätiön ja Syöpäinstituutin säätiön välillä on ollut työnjako: Syöpäinstituutin säätiö ylläpitää tutkijantoimia ja Syöpäsäätiö tukee muulla tavoin syöpätutkimusta. Syöpäsäätiö varautui tukemaan Suomen Syöpäinstituutin tutkijantoimia myös vuonna 2023 ja jatkoi yhteistyösopimuksen valmistelua. Tällä sopimuksella määritellään tutkijantoimien rahoittamisen ja kriteerien periaatteet tuleviksi vuosiksi. Pohjoismaiden syöpäunionin (NCU) syöpätutkimusrahastoon osoitettiin 193 965 euroa yhteispohjoismaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Muu tuki. Syöpäsäätiö myönsi dosentti Allan Tiitalle vuoden apurahan Syöpäsäätiön 75-vuotishistoriaan liittyvään tutkimukseen ja julkaisun kirjoittamiseen. Suomen Syöpärekisteri kansallisena tietovarantona ja tietopalveluiden tuottajana Syöpätapausten koostaminen. Syöpärekisteri ylläpitää THL:n lukuun kansallista rekisteritietoa koko Suomen syövistä ja syöpäseulonnoista. Kaikista uusista syöpätapauksista tuotettiin vuonna 2022 syöpärekisterissä tapauskooste, johon koottiin keskeiset tiedot syövän toteamisvaiheesta (toteamisaika, sijaintipaikka, kudosopillinen diagnoosi, levinneisyys ja toteamistapa). Tapauskoosteita tehdään sekä automaattisesti että rekisteröintiin koulutettujen henkilöiden voimin. Vuoden 2022 aikana käsiteltiin erityisesti vuosien 2021–2022 syöpätietoja. Tiedon käsittelyä pystyttiin vuoden 2022 aikana nopeuttamaan niin, että vuoden 2022 ennakkotilasto voidaan julkaista jo huhtikuussa 2023. Vuonna 2022 Syöpärekisteri pystyi tarjoamaan tutkimukseen tarkastettua ja koostettua tietoa tilastovuoden 2020 loppuun asti sekä ennakkotilastot vuodelta 2021. Pitkiä aikasarjoja ja ennusteita syöpätaakan kehittymisestä tuotettiin vuosittaiseen tapaan rekisterin pitkän historiallisen tiedon avulla. Vuoden 2022 aikana kliinisiä syöpäilmoituksia saatiin yhteensä 28 390, joista paperisena 1 048, verkkopalvelun kautta noin 8 000 ja tietojärjestelmäpoimintoina noin 18 300. Määrä ei ole merkitsevästi muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna, ilmoitusmäärä on hiukan laskenut. Paperisten syöpäilmoitusten määrä on vähentynyt lähes kolmanneksella, joka on tavoitteiden mukainen kehityssuunta. Saatujen ilmoitusten määrä vaihtelee kuukauden mukaan, koska tietojärjestelmäpoimintoina tuotettavat ilmoitustoimitukset on pyritty automatisoimaan toteutuvaksi kvartaaleittain. Kuviossa 6 on esitetty tietokantaan tallennetut ilmoitukset lähteittäin. Kliinisten ilmoitusten ohella hoitoilmoituksia saatiin vuoden 2022 aikana noin 9 100, joista verkkopalvelun kautta 7 330 ja tietojärjestelmäpoimintoina 1 790. Kaikki patologian ilmoitukset saatiin sähköisinä tiedonsiirtoina, yhteensä 288 780 erillistä diagnoosia. Määrän kasvu selittyy muun muassa tietopoimintojen laajentumisella. Syöpärekisterissä käsiteltäviä, pääasiassa vuoden 2021 kuolinilmoituksia saatiin Tilastokeskuksesta yhteensä 17 564. Näistä syöpä oli potilaan tilastollinen peruskuolinsyy 13 555 tapauksessa. Kuvio 6. Kliinisten syöpäilmoitusten määrät tietolähteittäin 2022 Syöpärekisterissä päivitettiin automaattista syöpätapausten koostamista kehittämällä uusia esiasteautomaatteja erityisesti suolistoseulonnan tietotarpeisiin. Syöpärekisteriin tulleista tiedoista automaatti pystyy käsittelemään noin puolet. Automaattisen käsittelyn tavoitteena on vähentää manuaalisen syöpien rekisteröinnin työmäärää ja tehdä työstä mahdollisimman johdonmukaista sekä ajantasaista. Tapauskoostetta luotaessa otetaan huomioon kaikki potilaalle tulleet syöpäilmoitukset. Automaattinen käsittely perustuu vain rakenteisena annettuihin tietoihin. Tämän vuoksi laadukas, rakenteinen tieto on erityisen tärkeää todenmukaisen rekisteröinnin turvaamiseksi. Automaatin koostamille rekisteröinneille tehtiin vuoden 2022 aikana systemaattinen laatutarkastus satunnaisotannalla. Tiedon oikeellisuus ja laatu todettiin erinomaisiksi, mutta esimerkiksi levinneisyystieto jää usein puuttumaan, koska sitä ei ole toimitettu rakenteisena tietona syöpärekisteriin. Tapausten koostamisessa tarvitaan myös koulutettujen ammattilaisten osaamista. Automaattisen käsittelyn myötä ammattilaisten osaamista käytetään erityisesti vaativampien koosteiden tekemiseen, arviointiin sekä tiedonkeruun kehitykseen. Tuotteet. Vuoden 2020 syöpätilastot julkaistiin huhtikuussa 2022 ja raportti kesäkuussa 2022. Raportti kokoaa yksinkertaisina kuvina ja tilastoina ajankohtaisen syöpätilanteen Suomessa. Tutka-kehitysohjelma tuotti raporttiin uutena sisältönä tietoa syövän alueellisista eroista. Syöpätaakka jakautuu alueellisesti epätasaisesti, ja eroja oli niin syöpäilmaantuvuudessa kuin -kuolleisuudessa. Erot olivat suurimmat naisten keuhkosyövässä: Helsingissä, Lapissa ja Ahvenanmaalla todettiin naisten keuhkosyöpiä selvästi muuta maata enemmän. Vuoden 2021 ennakkotilastot julkaistiin aikaisemmin kuin koskaan, jo elokuussa 2022. Ennakkotilaston ja syöpäennusteiden perusteella uusia syöpiä todettiin noin 1 600 vähemmän kuin olisi odotettu ilman koronapandemiaa. Pandemia näyttää vaikuttaneen etenkin rinta- ja eturauhassyöpien sekä ihomelanoomien toteamiseen. Rinta- ja kohdunkaulasyövän vuoden 2020 seulontatiedoista julkaistiin vuositilastot ja -katsaukset. Rintasyövän seulontaan osallistui 292 000 naista (81 %). Covid-19-pandemian vaikutus rintasyövän seulontaohjelmaan osallistumiseen jäi vuoden 2020 seulontatietojen perusteella varsin vähäiseksi. Osallistuminen kohdunkaulasyövän seulontaan pysyi vuoden 2020 osalta aiempien vuosien tasolla eli 70 prosentissa. Koronaviruspandemia keskeytti osassa Suomea vuonna 2020 kohdunkaulasyövän seulontaohjelman toiminnan, mutta seulontaa jatkettiin vuoden 2021 puolelle, ja tämän huomioiden muutosta edellisiin vuosiin ei ollut. Valtaosa seulonnasta tehdään jo HPV-testin avulla aikaisemman käytössä olleen papatestin sijaan. Vastuu seulonnan järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Tutkijoiden työn tueksi Suomen Syöpärekisterillä on kahdesti vuodessa päivittyvä vuorovaikutteinen tilastotyökalu, jolla tutkija pystyy itse etsimään laajasti tietoa eri syövistä ja syöpätaakan kehittymisestä. Verkkosivujen kuviot päivitetään aina uuden tilaston julkaisun yhteydessä. Syöpärekisterissä toteutettiin uusi tilastosovellus nimeltään Syöpien tietolaatikot (Syöpien tietolaatikot – Syöpärekisteri (syoparekisteri.fi). Syöpien tietolaatikot kokoavat eri syöpätautien keskeiset tilastotiedot helposti selattavaan muotoon. Rintasyövän ja kohdunkaulan syövän tietolaatikko sisältää myös seulontatietoa. Syöpäsäätiön symposiumi Syöpäsäätiö on järjestänyt vuodesta 1974 lähtien vuosittain symposiumin syövän hoitoon ja diagnostiikkaan osallistuville lääkäreille ja muille asiantuntijoille. Symposiumin aiheet kattavat laajasti eri syöpien diagnostiikan ja hoidon. Osassa symposiumeista on käsitelty useita syöpätyyppejä samanaikaisesti. Symposiumit ovat olleet arvostettuja sekä kliinikoiden että tutkijoiden keskuudessa, ja niihin osallistuu vuosittain noin 150 henkeä. Lokakuussa 2022 järjestettiin lopulta alun perin helmikuussa 2021 järjestettäväksi suunniteltu Syöpäsäätiön 48. asiantuntijasymposiumi Korpilammella Espoossa. Sen aiheena oli munuaisen, virtsarakon ja kiveksen kasvaimet. Syöpäasiantuntemuksen vahvistaminen avustusten, koulutuksen ja viestinnän avulla Koulutusyhteistyö. Syöpäasiantuntemuksen vahvistaminen on tärkeä osa Syöpäjärjestöjen toimintaa. Syöpäaiheisia luentokokonaisuuksia järjestettiin ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijoille sekä sairaanhoitajille yhdessä Eteläisen syöpäkeskuksen (FICAN South) kanssa. Ammattikorkeakouluissa järjestettiin syövän ehkäisystä ja Syöpäjärjestöjen palveluista koulutustilaisuuksia niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Koulutuksen tavoitteena on ollut lisätä opettajien, opiskelijoiden ja muiden asiantuntijoiden tietoa ja ymmärrystä syövän ennaltaehkäisystä. Syöpärekisterin koulutus. Syöpärekisterissä vahvistetaan omaa asiantuntemusta tarjoamalla jatkuvaa koulutusta eri ammattiryhmille. Vuonna 2022 järjestettiin kaksi koulutusta, toinen SNOMED CT -luokituksesta ja toinen OMOP-koodituksesta HUS-tietoaltaalla. Lisäksi syöpärekisteröinnin asiantuntijat ovat osallistuneet ENCR:n tarjoamaan verkkokoulutukseen ICD-O-3.2 koodiston muutoksiin liittyen. Syöpärekisteri tekee tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten ja EU:n syöpärekisterien kanssa. Pohjoismaisten syöpärekisterin vuosittaisen ANCR-kokouksen yhteydessä Suomen Syöpärekisteri on jo useampana vuonna vastannut rekisteröinnin työpajan vetämisestä ja koordinoinnista. Vuonna 2022 kokous järjestettiin Färsaarilla, ja työpajan teemana oli virtsaelinten kasvaimet sekä SNOMED CT koodiston vaikutukset rekisteröintiin. Työpajaan osallistui noin 40 henkilöä, Suomesta kolme. Suomen Syöpärekisteri on vastuussa seuraavan ANCR-kokouksen järjestämisestä, ja suunnittelu aloitettiin vuoden 2022 syksyllä. Järjestettäville koulutuksille ja koulutuksiin osallistumiselle on määritelty selkeät tavoitteet. Osaamisen vahvistumisen myötä tavoitellaan entistä laadukkaamman tiedon tuottamista ja itseohjautuvaa työtapaa. Toimintaan linkittyy olennaisesti myös työnteon kattava dokumentointi, tiedonkulun mallintaminen sekä tiedon käsittelyn prosessien tekeminen näkyväksi. Näitä kehitettiin vahvasti vuoden 2022 aikana tuottamalla prosessikuvia ja dokumentteja tiedon käsittelystä syöpärekisterissä. Pedanet-alustan hyödyntämistä seulontakoulutuksessa jatkettiin 2022. Rekisteri kouluttaa jatkuvasti tutkijoita ja opiskelijoita (esim. pro gradu -tutkielmat tilastotieteessä ja terveystieteessä) sekä antaa lääketieteen syventävien opintojen ja väitöskirjojen ohjausta eri yliopistoissa opiskeleville. Rekisterin tilastojohtaja toimi vuonna 2022 osa-aikaisena epidemiologian professorina. Strateginen tutkimus ja muut asiantuntijasisällöt Suomen Syöpäyhdistyksessä tehtävässä strategisessa tutkimuksessa aiheet ovat liittyneet syövän determinantteihin ja syöpälääkkeisiin. Vuonna 2022 julkaistiin Journal of Pharmaceutical Policy and Practice -lehdessä tutkimus uusien syöpälääkkeiden käyttöönotosta Suomessa. Syöpäjärjestöt osallistui syksyllä 2022 Tampereen yliopistossa pidetyn lääkkeiden sääntelyyn, tutkimukseen ja lääkepolitiikkaan pureutuneen kurssin valmisteluun ja toteutukseen. Syöpäjärjestöt osallistui myös Duodecimin tupakka- ja nikotiiniriippuvuutta käsittelevän kirjan sähkösavukkeita koskevan luvun kirjoittamiseen. Syövän ehkäisyn osalta kirjoitettiin Duodecimin terveyden edistämistä koskevaan kirjaan luku terveydestä kaikissa politiikoissa sekä Tampereen yliopiston globaalin sosiaalipolitiikan kirjaan globaalista terveyspolitiikasta. Loppuvuodesta Syöpäjärjestöt osallistui EU:n uuden syövän ja muiden tarttumattomien tautien ehkäisyn Joint Actionin valmisteluun, jossa Syöpäjärjestöjen vastuulla oli terveys kaikissa politiikoissa -työpaketin vetäminen yhdessä THL:n kanssa.
