Vuoden 2022 alkua leimasi edelleen jatkuva COVID-19-pandemia. Pandemian vähitellen hellittäessä helmikuun lopulla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan aiheuttaen suuren muutoksen toimintaympäristössä, mikä heijastui myös Suomeen. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme muuttui ja loppuvuodesta ilmojen kylmetessä koettiin energian kallistuminen ja sähkökriisi. Nämä vaikuttivat useiden kolmannen sektorin järjestöjen toimintaan ja varainhankintaan. Toisaalta työntekoon hybridimallilla oli jo opittu epidemian aikana ja monet kokoukset järjestettiin virtuaalisesti. Vähitellen erityisesti vuoden jälkipuoliskolla päästiin myös kasvokkaisiin kohtaamisiin Syöpäjärjestöissä. Suomen Syöpäyhdistys osallistui UICC:n koordinoimaan keräykseen Ukrainan syöpäpotilaiden hoidon varmistamiseksi 50 000 eurolla. Valtuuskunta, hallitukset ja valiokunnat kokoontuivat pääosin hybridikokouksissa (osa osallistujista läsnä, osa etänä), muut kokoukset järjestettiin etäyhteyksin. Perinteiset järjestöpäivät voitiin lopultakin järjestää Turussa toukokuussa. Suomen Syöpäyhdistyksen uudet säännöt hyväksyttiin keväällä ja ensimmäinen liittokokouksemme pidettiin joulukuussa. Vuonna 2022 tapahtui monia muutoksia Syöpäjärjestöjen keskeisissä toimijoissa. Pitkään pääsihteerin tehtävässä toiminutta dosentti Sakari Karjalaista saamme kiittää tärkeästä työstä yhdistyksemme hyväksi. Syöpärekisterin johtajana pitkään toiminut dosentti Nea Malila siirtyi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittiin professori Janne Pitkäniemi. Terveysosaston uudeksi johtajaksi valittiin THM Marika Skyttä. Professori Sirpa Lepän puheenjohtajakauden loputtua hallituksen puheenjohtajaksi valittiin sairaalaneuvos, FT Rauno Ihalainen liittokokouksessa joulukuussa. Syöpäjärjestöjen vaalitavoitteet vahvistettiin keväällä. Niiden tehtävänä on vaikuttaa siihen, että Suomeen saataisiin laadittua kansallinen syöpästrategia, joka on keskeisessä asemassa muissa eurooppalaisissa valtioissa. Strategian tarvetta on tuotu esille monissa eri kohdissa keskusteluissa sidosryhmien kanssa ja myös Porin Suomi-areenassa heinäkuussa. Syöpäjärjestöjen rahoitus rakentuu valtionavustuksista (STEA ja THL), jäsenmaksuista (jäsenyhdistykset) ja omasta varainhankinnasta. Kun Veikkauksen tuotoilla rahoitettu tuki järjestöjen yleishyödylliselle toiminnalle loppuu vuoden 2023 lopussa, vuodesta 2024 alkaen määräraha on osa valtion talousarviota kehysvaikutteisena menoeränä. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustuksen määrärahaehdotuksen valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön osana toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Avustuspäätöksen tekee avustusasioista päättävä ministeri. Oma varainhankinta mahdollistaa vakaan rahoituspohjan. Syöpäsäätiön varainhankinta on vahvistunut merkittävästi ja säätiön rooli Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten tukijana on entistä tärkeämpi. Syöpäsäätiö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistykset joutuvat kuitenkin kilpailemaan lahjoituksista lisääntyneen inflaation ja muiden talouteen vaikuttavien tapahtumien kanssa. Syöpäsäätiö ja Roosa nauha ovat mainetutkimusten perusteella Suomen tunnetuimpia hyväntekeväisyyskohteita. Roosa nauha -keräys tuotti vuonna 2022 viisi miljoonaa euroa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Syövän ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja sairastuneiden kuntoutus vaativat edistyäkseen vahvaa tutkimusta. Syöpäsäätiö on tärkein yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Vuonna 2022 säätiö jakoi tutkimusapurahoja yli 7,3 miljoonalla eurolla. Syöpäjärjestöjen henkilöjäsenet kuuluvat paikallisyhdistyksiin ja valtakunnallisiin potilasjärjestöihin. Jäsenyhdistysten varainhankinnan ja jäsenyyden haasteita ja tulevaisuutta suunnitellaan ja kehitetään tulevina vuosina. Syöpärekisterin pitkän työn tuloksena suolistosyövän kansallinen seulonta alkoi vuonna 2022. Pohjoismaisena yhteistyönä selvitettiin, että COVID-19-epidemia vähensi vuonna 2022 Suomessa todettuja syöpätapauksia 1600 tapauksella, minkä vaikutuksia tulee seurata. Syövän hoidon kustannuksia seurataan vuosittain, ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan Suomessa käytetään 1,4 miljardia euroa syövän hoitoon. Syöpärekisterin julkaisemista tilastoista löytyy ajankohtaista ja seurantatietoa syövästä kaikkialta Suomesta. Uudet hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alusta. Seuraamme, miten syövän hoito ja järjestötoiminta jatkuvat uudessa toimintaympäristössä. Syöpäjärjestöt toimii ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi. Se antaa meidän vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja lahjoittajien panokselle vahvan perustan.
