Vahva ja osaava järjestö 2021

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

COVID-19-pandemia vaikutti yhä vuonna 2021 yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sen totuttuihin mahdollisuuksiin. Tapaamisia oli kasvotusten normaalivuotta vähemmän. Koronakriisi nosti myös uusia asioita politiikan agendalle, mikä hidasti joidenkin toisten asioiden käsittelyä.

Yhteiskunnallinen linjapaperi. Vuonna 2020 käynnistettyä projektia Syöpäjärjestöjen yhteiskunnallisen linjapaperin laatimiseksi jatkettiin. Se hyväksyttiin toukokuussa Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön hallitusten kokouksessa ja julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi. Linjapaperista viestittiin sisäisesti mm. henkilöstöpalaverissa, toiminnanjohtajakokouksessa ja järjestöwebinaarissa.

Seulonnat. Seulontaohjelmiin liittyvää vaikuttamistyötä jatkettiin vaikuttamalla syöväseulontojen ohjausryhmän linjauksiin ja muistuttamalla valtiovarainministeriön virkamiesjohtoa suolistosyövän seulontaohjelman keskeisyydestä hallitusohjelmassa ja sen rahoituksen turvaamisesta julkisen talouden suunnitelmassa sekä kuntien ja ministeriöiden välisissä talousneuvotteluissa.

Hallitusohjelman mukainen kymmenen miljoonan euron lisäys valtakunnallista suolistosyövän seulontaohjelmaa varten päätettiin sisällyttää kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vuodesta 2022 alkaen. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti valtakunnallinen suolistosyövän seulontaohjelma käynnistyy 1.1.2022.

Kevään aikana osallistuttiin myös julkiseen keskusteluun eturauhassyövän seulontaa koskevaan lakialoitteeseen liittyen.

Kuntavaalit ja aluevaalit. Yksi elämä -terveystalkoiden päätyttyä kesäkuussa 2021 jatkettiin sote-järjestöjen välistä yhteistyötä Tarttumattomien sairauksien verkostossa. Edellisvuonna hyväksyttyjä yhteisiä kuntavaalitavoitteita edistettiin tapaamalla eduskuntapuolueita. Jäsenyhdistyksien käyttöön toimitettiin kuntavaalimateriaalia, lisäksi julkaistiin Yksi elämän yhteinen ”vaalikone” eli terveysehdokas.fi-sivusto.

Yksi elämä -terveystalkoot järjesti helmikuussa Puhutaan rahasta ja hyvinvointikunnista -webinaarin, jonka teemana oli järjestöjen ja kuntien yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä. Osallistujia oli yli 300. Tarttumattomien sairauksien verkosto järjesti joulukuussa Puhutaan rahasta ja hyvinvointialueista -webinaarin teemana ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja sen mahdollisuudet synnyttää taloudellisia säästöjä hyvinvointialueilla. Osallistujia oli noin 150.

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto, joka muutti nimensä marraskuussa Tarttumattomien sairauksien eduskuntaverkostoksi, kokousti vuoden aikana kahdesti. Maaliskuussa keskusteltiin ylipainon ehkäisemisestä ja marraskuussa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkityksestä hyvinvointialueilla. Kummankin kokouksen yhteydessä julkaistiin eduskuntaverkoston kannanotto.

Sote-uudistus. Yksi elämä -järjestöjen kanssa tehtiin aktiivista sote-vaikuttamista, jossa oltiin yhteydessä ministereihin, ministerien erityisavustajiin, STM:n virkakuntaan ja kansanedustajiin. Keskeinen näkökulma oli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kunnilta sote-maakunnille siirtyvien tehtävien onnistunut siirtymä. Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen kesäkuussa. Aluevaalit järjestetään tammikuussa 2022 ja järjestämisvastuu sote-palveluista siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.

FICAN-yhteistyö. FICAN-yhteistyöpäivien teemana oli hyvät käytänteet syöpään sairastuneiden terveyden edistämisessä. Osallistujia oli runsaasti ja palautteessa toivottiin yhteistyöpäivien jatkamista. Vuoden aikana tavattiin alueellisten syöpäkeskusten toimijoita. Jalkautumiskierrosta syövänhoitoa toteuttaviin yksiköihin ei voitu koronakriisin vuoksi toteuttaa. Alueelliset syöpäkeskukset eivät saaneet vuoden aikana odotettua rahoitusta, mikä vaikutti keskeisesti yhteistyön mahdollisuuksiin. Vaikutimme kansanedustajiin alueellisten syöpäkeskusten hakemasta rahoituksesta. Se toteutui täysimääräisesti osana eduskunnan hyväksymää lisätalousarviota, joten syöpäkeskusten toiminta vakiintuu.

Tupakkapolitiikka. Hallituksen lakiesitys tupakkalain muuttamisesta viivästyi koronakriisin vuoksi keväälle 2021. Olimme aktiivisesti yhteydessä lakiuudistusta valmistelleeseen sosiaali- ja terveysministeriön virkakuntaan. Annoimme lausunnon tupakkalain muuttamisesta STM:lle ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Alkuvuodesta Syöpäjärjestöt toteutti tupakoinnin lopettamiseen kannustavan kampanjan, jossa tuotiin esille, että juuri koronakriisin aikana on tärkeää lopettaa tupakointi. Tupakkapandemia.fi-sivustolla tarjottiin tietoa tupakoinnin lopettamisesta ja tarjolla olevasta tuesta. Kampanja näkyi ulkomainospaikoilla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Lisäksi Opetushallitus julkaisi yhteisblogin Nikotiiniton amis-toimintamalliin liittyen ammatillisen koulutuksen nikotiinittomuuden edistämiseksi.

Kuntoutusvaikuttaminen. Syöpäjärjestöt halusi tuoda keskusteluun kuntoutuksesta potilaiden ja asiakkaiden äänen, minkä toteuttamiseksi tarvitaan asiakastutkimusta useamman sote-järjestön voimin. Syksyllä ryhdyttiin laatimaan kuntoutuksen vaikutuksiin liittyvää kyselyä potilaille yhteistyössä Kuntoutussäätiön, Diabetesliiton ja Sydänliiton kanssa. Kysely toteutetaan keväällä 2022.

Vaikuttaminen järjestöjen rahoitukseen. Valtiovarainministeriön esityksessä vuoden 2022 budjetiksi esitettiin merkittävää leikkausta järjestöjen valtiontukeen. Järjestöjen vaikuttamistyöllä saatiin tuloksia, ja hallitus päätti perua järjestöihin ja muihin toimijoihin kohdistuneet leikkaukset. Arpajaislain uudistuksesta annoimme lausuntomme lokakuussa. Arpajaislain uudistus saattaa tuoda rahoitusongelmaan pitkäjänteisemmän ratkaisun.

Kansainvälinen vaikuttamistyö. Toimimme pohjoismaisten syöpäjärjestöjen (NCU) puheenjohtajamaana vuoden 2023 loppuun asti. Seurasimme aktiivisesti EU:n syöväntorjuntasuunnitelman toimeenpanoa, josta toimitimme näkemyksemme julkisuuteen ja STM:n virkakunnalle. Toteutimme vaikuttamistoimintaa sekä kansallisesti että EU-tasolla yhdessä ECL:n kanssa. ECL:n Access to Medicines -hanke jatkui, ja sen osana olimme mukana vaikuttamassa ECL:n kannanmuodostukseen EU-komissiolle, europarlamentille ja sen valiokunnille.

Muu vaikuttamistyö. Yhteistyössä Tarttumattomien sairauksien verkoston kanssa laadimme elokuussa hallituksen budjettiriihen alla kannanoton, jossa esitimme, että valtiovarainministeriön budjettiesityksessä seuraavalle vuodelle selvitetään terveysveron käyttöönotto osana tulevia veroratkaisuja. Budjettiriihessä päätettiin perustaa terveysveron käyttöönottoa selvittävä työryhmä. Yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan syövänhoidon kanssa esitimme, että syöpähoitajilla on oltava kirjaamisoikeus Kansalliseen lääkityslistaan.

Johtamisjärjestelmä

Johtamisjärjestelmän kokonaisuus. Syöpäjärjestöissä aloitettiin vuoden 2018 lopulla johtamisjärjestelmän kehittäminen. Kehittämiskohteina nähtiin tuolloin tulevaisuusskenaarioiden ja vaihtoehtoisten suunnitelmien käsittely, päätöksenteon systemaattisuus ja suunnitelmallisuus, asioiden valmistelu, budjetin seuranta ja erilaisten poikkeamien, riskien ja uhkien arviointi suhteessa toimintaan sekä strategian ja suunnitelmien kirkastaminen ryhmätasolle.

Toimintavuonna kehitettiin erityisesti päätöksentekoa palvelevia toiminnanohjausjärjestelmiä. Hankkeisiin osallistui laaja joukko paitsi omaa henkilöstöä, myös ulkopuolisia tahoja. Esimerkkejä ovat talouden ohjauksen ja raportoinnin toimintaympäristön uudistaminen, uudenlainen markkinointianalytiikan kehittäminen sekä kehityshankkeet, jotka jatkuvan kehittämisen merkeissä on edistetty erityisesti kaikkien syöpäjärjestöjen yhteistyönä.

Syksyllä käynnistettiin uuden pääsihteerin rekrytointi. Vuonna 2022 tapahtuvien henkilöstö- ja eläköitymismuutosten johdosta valmisteltiin muutoksia toimintarakenteeseen ja sekä terveysosaston että Syöpärekisterin johtamisvastuisiin ja palvelulinjoihin.

Jäsenjärjestöt. Jäsenjärjestöyhteistyön kehittäminen osana johtamisjärjestelmää on olennainen osa suunnitelmien ja strategian jalkauttamista. Yhteinen strategia vahvistaa Syöpäjärjestöjen toimintaa ja tavoitteita entistä vahvemmaksi kansallisen tason toimijaksi kaikilla syöpätyön sektoreilla. Strategiset kehitysohjelmat ovat konkreettinen järjestötason suunnitelma, joka toimeenpannaan projekteina strategiakauden aikana.

Projektitoiminnan malli. Proppu-projektimallin ja projektitoimiston käyttöönottoa ja vakiintumista toimintaan vahvistettiin. Eri projekteissa tehdyt huomiot ja kehittämistarpeet vietiin käytäntöön ohjeina ja uusina materiaaleina. Proppu-toiminta otetaan käyttöön soveltuvin osin myös jäsenjärjestöissä. Tavoitteena on, että kaikki Syöpäjärjestöjen projektitoiminta toteuttaa pitkälle suunniteltua yhtenäistä toimintamallia, joka on systemaattinen työkalu projektisuunnittelun hallintaan. Loppuvuodesta projektitoimiston resursointia vahvistettiin yhdellä henkilöllä.

Kehitysohjelmat

Syöpäjärjestöjen strategian ytimen muodostavat viisi kehitysohjelmaa:

• Toimimme ihmisten kanssa ihmisten hyväksi.
• Teemme asioita, joilla on suuri vaikuttavuus.
• Edistämme tavoitteitamme jokaisessa kohtaamisessa.
• Kehitämme järjestön sisäistä yhteistyötä ja työnjakoa.
• Vahvistamme syövän ehkäisyä, diagnostiikka ja hoitoa parantamalla tutkimusta ja syöpäasiantuntemusta.

Kullekin kehitysohjelmalle on nimetty omistajaksi johtoryhmän jäsen, jonka ohjauksessa on tehty määrittely ja valmistelu kehitysohjelmaan kuuluvista projekteista. Valmistelun aikana syntyi ehdotus 24 eri projektista toteutettavaksi strategiakauden aikana 2021–2025. Vuonna 2021 toteutettiin viisi projektia.

Viestinnän kehittäminen yhtenäisemmäksi. Projektin tavoitteena oli järjestön tunnettuuden vahvistuminen ja viestinnän vaikuttavuuden lisääntyminen. Järjestön viestijöiden asiakastuntemusta syvennettiin yhteisen viestinnän kehittämiseksi ja selvitettiin, mitä terveydenhuollon ammattilaiset toivovat Syöpäjärjestöjen viestinnältä ja miten viestintäyhteistyötä on kehitettävä järjestön sisällä. Jäsenyhdistysten kanssa pidettiin viestinnän kehittämistyöpajoja ja luotiin yhteisiä viestintäpohjia, tehokkaampia sisäisiä yhteistyöprosesseja sekä jäsenyhdistysten viestinnän sisältöstrategioita. Projektin tuotosten jalkauttaminen järjestössä alkaa vuonna 2022.

Yhteiskunnallinen linjapaperi. Jatkettiin edellisvuonna käynnistettyä projektia yhteiskunnallisen linjapaperin laatimiseksi Syöpäjärjestöille. Syöpäjärjestöjen tavoittelema yhteiskunnallinen muutos ja siihen tarvittavat keinot ovat samassa dokumentissa, joka ohjaa kaikkea Syöpäjärjestöjen yhteiskunnallista vaikuttamista. Linjapaperin sisällöstä keskusteltiin hallitusten iltakoulussa, vaikuttamisryhmässä ja toiminnanjohtajakokouksissa sekä toteutettiin sisäinen kommentointikierros asiantuntijoille. Projekti eteni aikataulussa ja linjapaperi hyväksyttiin Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön hallitusten kokouksessa toukokuussa. Linjapaperi julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi, ja syksyn aikana sitä esiteltiin mm. henkilöstöpalaverissa, toiminnanjohtajakokouksessa ja järjestöwebinaarissa. Jalkautus tehdään jatkossa osana normaalia vaikuttamistyötä.

Tutka eli Syöpärekisterin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kehittäminen. Projektin tavoitteena oli syöpätaakan seurannan kehittäminen asiakas- ja kohderyhmälähtöisesti. Syöpärekisteritiedon toimittajia varten tuotettiin uusi tilastosovellus, joka havainnollistaa syöpärekisteriin tehtyjen kliinisten syöpäilmoitusten määrää ja kattavuutta alueittain ja auttaa viestimään sairaanhoitopiireihin syöpäilmoitusten puutteista. Kliiniset syöpäilmoitukset ovat tärkeitä etenkin syövän levinneisyyden ja toteamisajan kannalta, ja nämä tiedot jäävät yhä useammin toimittamatta Syöpärekisteriin.

Kehitysohjelman puitteissa aloitettiin myös teematilastojen tuottaminen eri kohderyhmille. Ensimmäisenä julkaistiin lasten syöpien tilasto. Se on luettavissa verkkoselaimella, ja sisältöä on yleistajuistettu tilastolukuihin liitetyillä teksteillä. Lisäksi työstettiin tietosivuja kunkin yksittäisen syöpätaudin tilastotiedosta syöpätaakan ja syöpäseulontojen osalta. Uusia tilastojen esitysmuotoja valmistettiin erityisesti alueellisten syöpäyhdistysten tarpeisiin.

Syöpäjärjestöjen palvelut ja niiden saatavuus eri puolella Suomea. Projektissa kartoitettiin Syöpäjärjestöjen palveluiden nykytilanne, asiakasryhmien toiveet ja tarpeet sekä palveluiden kehittämis- ja työnjaon muutostarpeet. Palvelukokonaisuutta työstettiin yhteisissä työpajoissa Syöpäjärjestöjen työntekijöiden ja johdon kanssa.

Projektissa valmistui nykytilan kuvaus sekä ehdotus Syöpäjärjestöjen palveluiden kehittämiseksi. Vuonna 2022 projektin ehdotuksia käsitellään ja keskustelun pohjalta päätetään jatkotoimista.

Vapaaehtoistoiminnan uudet muodot. Projektin tavoitteena oli vahvistaa vapaaehtoistoiminnan prosesseja Syöpäjärjestöissä. Tuotoksena valmistui nykytilanteen kuvaus vapaaehtoistoiminnan johtamisen resursseista, osaamistarpeista sekä toiminnan kehittämistarpeista. Yhteistyössä palvelumuotoilutoimisto Passi ja Ripatti Oy: n kanssa tuotettiin kuvaus vapaaehtoisen polusta ja vapaaehtoistoiminnan johtamisen prosessista sekä vapaaehtoistehtävien kuvauskortti. Lisäksi valmistui video, jota hyödynnetään vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja vapaaehtoistoiminnan markkinoinnissa somessa. Vuosille 2022–2023 valmistui vapaaehtoistoiminnan johtamista tukeva koulutussuunnitelma, joka on tarkoitettu Syöpäjärjestössä vapaaehtoistoiminnan parissa työskenteleville ammattilaisille ja toiminnanjohtajille. Koulutuksen toteuttaa koulutus- ja konsulttiyritys Osana.

Järjestötoiminta

Järjestötoiminnan kehittäminen kytkeytyy strategiakauden 2021–25 kehittämisohjelmien projekteihin.

Suomen Syöpäyhdistyksen 18 jäsenyhdistyksen yhteenlaskettu jäsenmäärä väheni edelleen ja oli vuoden 2021 lopussa noin 106 000.

Järjestövaliokunta ja toiminnanjohtajakokous. Tärkeimmät järjestötyötä koskevat asiat käsitellään järjestövaliokunnassa ja toiminnanjohtajakokouksissa, joilla on keskeinen rooli Syöpäjärjestöjen kehittämisessä ja sen seurannassa.

Järjestövaliokunta ja tukee hallitusta sen päätöksenteossa. Se seuraa kehittämissuunnitelman toteutumista ja tekee aloitteita. Kukin jäsenyhdistys saa vuorollaan edustajansa järjestövaliokuntaan, jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2021 hallituksen jäsen Annikki Thodén. Järjestövaliokunta kokoontui vuoden aika neljä kertaa.

Toiminnanjohtajakokous on keskeisten toimihenkilöiden vuorovaikutuksen, koordinaation ja yhteistyön foorumi. Kokouksia järjestettiin kuusi, lisäksi toiminnanjohtajien etätapaamisia järjestettiin noin kahden viikon välein. Puheenjohtajina toimivat Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Suvi Jolkkonen ja Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Seppo Rajaniemi.

Järjestön ruotsinkielistä toimintaa käsiteltiin kahdessa erillisessä toiminnanjohtajakokouksessa. Pohjanmaan Syöpäyhdistys vastasi ruotsinkielisen toiminnan koordinaatiosta.

Järjestöpäivät kokoavat vuosittain Syöpäjärjestöjen henkilöstöä ja yhdistysten luottamushenkilöitä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Järjestöpäivät järjestettiin syksyllä kahtena järjestöwebinaarina, joissa käsiteltiin koronan vaikutuksia syöpäpotilaiden hoitoon, valtakunnallista suolitosyövän seulontaa, Syöpäjärjestöjen yhteiskunnallista linjapaperia sekä jäsenyhdistysten varainhankintaa ja vaikuttamistoimintaa.

Syöpätyön tuki. Syöpätyön tuki Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestöille kohdentuu pääasiassa neuvontahoitajien palkkaamiseen ja sitä haetaan vuosittain. Vuosittain Syöpäsäätiö avustaa toimintaa yli 600 000 eurolla. Rahoitusta kanavoidaan Roosa-rahastosta sekä säätiön käyttörahastosta.

Säätiön tavoite on mahdollistaa tasavertaiset syöpätyön palvelut eri puolella Suomea. Syöpätyön tuelle on jatkossakin vahva paikka tukemassa julkisen sote-sektorin palvelua. Tuki kohdentuu mm. psykososiaaliseen tukeen, neuvontaan ja tiedottamiseen, jota on vaikea saada kokonaisvaltaisesti julkisen terveydenhuollon puolelta.

Tuen tuloksellisuutta mitataan vuosittaisella raportoinnilla osana jäsenjärjestön vuosikertomusta ja tilinpäätöstä.

Vuonna 2019 käynnistyneet kaksivuotiset erillishankkeet jatkuivat osin vielä vuonna 2021. Sisällöt vaihtelevat tanssiterapiamuodon kehittämisestä syöpäpotilaiden hoidossa terveysbussitoimintaan ja digitaalisten palvelumallien kehittämiseen. Hankerahoituksissa arvioitiin mm. lisäarvoa toiminnan kehittämiseen, jäsenjärjestöjen yhteiskehittämisen laajuutta sekä palvelukonseptoinnin mahdollisuuksia. Hankkeet ja niiden tulokset esiteltiin ja arvioitiin toiminnanjohtajakokouksissa ja järjestövaliokunnan kokouksissa.

Yhteinen tilastointi. Syöpäjärjestöjen yhteistä tilastointia jatkokehitettiin ja otettiin käyttöön yhteisiä tilastointikäytänteitä yhteismitallisen tiedonkeruun mahdollistamiseksi.

Henkilöstö

Syöpäjärjestöjen tavoite työnantajana on, että henkilöstö kokee työn iloa, on sitoutunut ja motivoitunut sekä saa riittävästi ja oikea-aikaista tukea työhönsä ja osaamisensa kehittämiseen.

Vuoden 2021 aikana tehtiin keskustoimistossa 113 henkilötyövuotta.

Joustava työ ja toimintatavat. Korona-aika haastoi työn tekemiseen uudella tavalla. Koko toimintakauden lähes kaikki työskentelivät etäältä. Etätyötä tukevia käytäntöjä ja työkaluja kehitettiin, samoin palaverikäytäntöjä. Henkilöstön jaksamiseen ja työn tekemiseen liittyen tehtiin kolme pulssikyselyä. Vastausprosentit olivat n. 80 %. Niiden mukaan etätyöhön on sopeuduttu hyvin, mutta yksinäisyyden kokemusta sekä kokemusta tiedonkulun heikentymisestä on ollut. Käytäntöjen kehitys jatkuu vuonna 2022 osana HR-ohjelman kehittämistyötä.

Toimintakauden aikana edistettiin HR-ohjelman nykytilan selvitystä ja sen pohjalta linjataan kehitysaihiot tuleviksi vuosiksi. Koronatilanteen ja etätyön jatkuessa selvitys toimitilojen jatkosta päätettiin siirtää vuoden 2022 puolelle.

Osana talouden kokonaisjärjestelmäuudistusta HR-järjestelmiä integroitiin ja automatisoitiin sekä toimintaprosesseja yksinkertaistettiin. Työnjakoja ja henkilöstö- ja esimiestyöhön liittyvää tiedonkulkua kehitettiin eri toimintojen välillä. Esimiesfoorumit kokoontuivat säännöllisesti Teams-palavereissa.

Great Place to Work. Syksyllä osallistuttiin GPTW-Suomen Parhaat Työpaikat -selvitykseen, jonka pohjalta kehitetään johtamiskulttuuria ja esimiestyön käytäntöjä. Tulokset henkilöstötutkimuksesta saatiin joulukuussa. Vastaajista 75 prosenttia piti työpaikkaamme joko erittäin hyvänä tai hyvänä, ja saimme edelleen GPTW-sertifikaatin osoituksena hyvän työpaikan toimintakäytännöistä. Henkilöstö arvostaa erityisesti työmme merkityksellisyyttä, joustavuutta työn tekemisessä sekä henkilöstöetuja. Tuloksia hyödynnetään HR-toiminnan mittareita kehittämisessä ja Syöpäjärjestöjen työnantajamielikuvan vahvistamisessa.

Työhyvinvointia kehitettiin suunnitelmallisesti yhteistyössä työhyvinvointiorganisaation ja luottamusvaltuutettujen kanssa. Työhyvinvointiryhmä ja työsuojelutoimikunta kokoontuivat säännöllisesti sekä tarkastelivat ja ohjasivat työhyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa.

Tietohallinto, tietosuoja ja tietoturva

Tietohallinto tehostaa toimintaa ja turvaa ICT-infrastruktuurin toimintavarmuutta ja palveluja. Näiden edistämiseksi siirryttiin Microsoft Autopilot -järjestelmään ja AzureAD -laitteisiin laitteiden uusinnan yhteydessä. Tietohallinto osallistui myös taloushallinnon ja varainhankinnan ohjelmistouudistukseen.

Jäsenyhdistysten yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä Järkkäri. Jäsenyhdistysten yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) tilastointia kehitettiin, jäsenlaskutuksen prosesseja ja teknistä alustaa uudistettiin sekä etuusneuvonnassa otettiin käyttöön Järkkäri. Prosessien uudistamisessa ja järjestelmän kehitys- ja käyttöönotto-organisoinnissa keskusjärjestön tietohallinto on päävastuullisena.

Syöpärekisterin tietojärjestelmäprojektissa jatkettiin joukkoseulonnan operatiivisen laadunvarmistussovelluksen kehitystä, uutena toimintona mm. kohdun jatkotutkimustietojen täydennysosuus. Sovellukseen on yhdistetty Hilmo-hoitoilmoitusjärjestelmän ja syöpärekisterin tietoja, joita voidaan käyttää jatkotutkimustietojen täydennyksessä. Sovelluksen tuotantokäyttöön päästäneen keväällä 2022.

Tietosuoja ja tietoturva. Syöpäyhdistystä koskevat valtionhallinnon viranomaisten tietoturvallisuusvaatimukset (laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) ja VAHTI-ohjeet). Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yleistä tietosuoja-asetusta (679/2016) ja tietosuojalakia (1050/2018).

Syöpäyhdistys ja työntekijät vastaavat yhdessä tietoturvallisesta työskentelystä. Yhdistyksessä tietosuojasta ja -turvasta huolehtivat tietosuojavastaava, tietoturvapäällikkö, teknistä tietoturvaa konsultoiva henkilö sekä tietosuoja- ja tietoturva-asioita käsittelevä tietoturvaryhmä.

Tietoturvapolitiikan uudistus käynnistettiin loppuvuodesta. Tietosuojavastaava ja tietoturvapäällikkö perehdyttivät 27 uutta työntekijää tietosuoja- ja tietoturva-asioihin päivitetyin materiaalein. Syöpäyhdistys on laajentanut etäopetuksen valikoimaa koronapandemian aikana. Etäopetuksen verkkopalvelujen tietosuojaa selvitettiin, ja kurssien järjestäjiä ohjeistettiin tietosuojasta. Tietosuoja-asetuksen velvoitteita toteutettiin myös jatkamalla rekisteröityjen informoimista oikeuksistaan ja henkilötietojensa käsittelystä henkilörekistereissä. Alihankkijoille ulkoistetuista henkilötietojen käsittelytoimista solmittiin tietosuojasopimuksia. Jäsenyhdistyksiä neuvottiin tietosuoja-asioissa.

Valtakunnallista suolistosyövän seulonnan aloittamista vuonna 2022 ennakoitiin päivittämällä Syöpärekisterin tietosuojadokumentteja. Syöpärekisterin neljäs tietotilinpäätös julkistettiin. Valmistauduttiin tietolupaviranomaisen määräyksen mukaiseen tietoturvalliseen käyttöympäristöön. Syöpäyhdistyksen tieteellisen tutkimuksen tietosuojan dokumentoinnin työkaluja päivitettiin.

Tekninen tietoturva. Sisäverkon laitteita uudistettiin ja tätä jatketaan 2022. Uusi VPN-yhteys monivaiheisella tunnistautumisella otettiin käyttöön. Tietoturvauhkiin reagoitiin muutoksilla järjestelmiin.

Talous ja hallinto

Vuosi 2021 oli taloudessa uudistumisen vuosi. Syöpäjärjestöjen käyttöön hankittiin pilvipohjainen talouden ohjauksen ERP-ratkaisu, joka mahdollistaa moniyritystoiminnan ja tukitoimintojen palveluiden järjestämisen jäsenjärjestöille. Hankkeessa uudistettiin talouden ohjauksen mallit, talousprosessit, raportointityökalut, maksuliikenne ja laskutus.

Talouden toiminnanohjausjärjestelmäuudistuksen rinnalla uudistettiin muita järjestelmiä, kuten varainhankinnan asiakkuudenhallintajärjestelmä ja Järkkäri-toiminnanohjausjärjestelmä. Lisäksi kehitettiin keskitettyjen talouspalveluiden toimintamallia ja aloitettiin palvelutoiminnan järjestäminen yhdelle jäsenjärjestölle. Palvelun kehittäminen jatkuu vuonna 2022. Talouspalveluiden toimintaa vahvistettiin rekrytoimalla talouspalvelupäällikkö.

Käytössä olevia HR-järjestelmiä kehitettiin integroimalla ne osaksi kokonaisuutta ja lisäämällä automatiikkaa. Tavoitteena olivat tiedonkulun oikeellisuus ja laadunvarmistus sekä selkeämmät ja läpinäkyvämmät talouden ja muiden tukitoimintojen prosessit. Tämä tarkoitti mm. talouden ennustettavuuden parantamista ja ennusteiden systematisointia osaksi operatiivista toimintaa.

Toiminnan ja työnjaon kehittäminen. Syöpäjärjestöjen sisäisen toiminnan ja työnjaon kehittäminen ja selkeyttäminen on tukitoimintojen erityisenä tavoitteena. Syöpäjärjestöjen yhteisessä strategisessa kehitysohjelmassa työ ja kartoitus aloitetaan talouteen liittyvissä teemoissa, mutta jatkossa selvitetään myös muut toiminnot, joissa voidaan löytää kustannussäästöjä ja synergiaa toimintaa kehittämällä. Näitä ovat mm. henkilöstön osaamisen kehittäminen ja yhteiset tilintarkastuspalvelut ja hankinnat.

Talousjärjestelmäuudistuksen ohessa aloitettiin jäsenjärjestöille tarjottavan keskitettyjen talouspalveluiden toimintamallin kehittäminen. Palvelun otti käyttöön yksi jäsenjärjestö vuoden 2022 alussa.

Rahoituskehitys. Syöpäjärjestöjen rahoitus on osin riippuvainen valtiontalouden kehityksestä. On ollut ennakoitavissa, että rahoitus on vähenemässä erityisesti STEA-rahoitteisissa toiminnoissa sekä Syöpärekisterin toiminnoissa. Tilikauden rahoituksen kehittyminen oli kuitenkin hyvää ja toimintojen rahoitusraamit pysyivät suunnitelluilla tasoillaan. Talouden strategista ohjausta ja tulo- ja toiminnan rahoitusta vahvistettiin pitkäntähtäyksen sijoitussuunnitelmalla, jossa linjattiin uudet periaatteet sijoitustoiminnan omaisuusluokille, allokaatiolle sekä sijoitustoiminnan tavoitteille.

Muut toimet. Talous- ja HR-uudistuksiin liittyviä koulutuksia järjestettiin henkilöstölle. Lisäksi kehitettiin ja jalkautettiin projektitoiminnan mallia. Organisaatiorakenteeseen tehtiin muutoksia, joissa projektitoimiston vetovastuu siirrettiin talous- ja hallinto-osastolle. Samalla vahvistettiin projektien koordinointityötä palkkaamalla tehtävään yksi kokonaikainen henkilö.

Suomen Syöpäyhdistyksen tilinpäätös 2021

Varainhankinta

Tavoitteet ja tulokset. Vuonna 2021 Syöpäsäätiön tavoitteena oli saada lahjoituksina ja yrityssopimusten tuottona 11 miljoonaa euroa, josta testamenttilahjoituksina 3 miljoonaa euroa. Varainhankinnan painopisteinä olivat testamenttilahjoitukset, Roosa nauha -keräys ja kuukausilahjoittaminen. Joulukeräyksen konseptia ja visuaalista ilmettä kirkastettiin.

Syöpäsäätiön varainhankinnan tuottoja kertyi yhteensä 17,8 miljoonaa euroa, joista testamenttituottoja oli 6,8 miljoonaa euroa. Varainhankinnan tuotot nousivat edellisvuoteen verrattuna 37 prosenttia. Hallinto- ja rahankeräyskulut olivat yhteensä 18 prosenttia (vuonna 2020 21 %).

Tuotot vahvistavat säätiön roolia merkittävänä syöpätutkimuksen rahoittajana sekä sairastuneiden tukipalveluiden ja syöpätyön turvaajana Suomen Syöpäyhdistyksen kautta.

Lahjoitukset. Kuukausilahjoittajien määrää pyrittiin kasvattamaan 23 000 lahjoittajaan. Ylitimme tavoitteen kirkkaasti, ja vuoden 2021 lopussa Syöpäsäätiöllä oli 33 500 kuukausilahjoittajaa.

Keskeisimpinä keinoina olivat vuosittainen tv-ohjelma sekä vahva verkko- ja telemarkkinointi. Käynnistimme sisäisen teletiimiryhmän tekemään puhelinmarkkinointia ulkopuolisen telemarkkinointiyrityksen rinnalla. Uusien testamenttilahjoitusten saamiseksi toteutettiin markkinointitoimenpiteitä verkossa ja printissä. Verkkosivuilta saatavaa testamenttiesitettä tilattiin kiitettävästi. Testamenttimarkkinointi liitettiin vahvasti osaksi muuta varainhankintaa, ja synergiaetuja etsittiin jo eri kampanjoita suunniteltaessa.

Asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM). Tammikuussa käynnistettiin asiakkuudenhallinta-järjestelmän uudistusprojekti kilpailutuksen jälkeen. Uusi Salesforce -järjestelmä testattiin ja otettiin käyttöön syyskuussa. Projektin laajuus ja huolellinen loppuunsaattaminen vaati koko varainhankinnan ja hallinto-, talous- ja tietohallinto-osaston vahvaa yhteistyötä.

Markkinointi. Uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän myötä otettiin käyttöön myös markkinoinnin automaation työkalu Marketing Cloud. Se on markkinoinnin työkalupakki, jolla voidaan kohdentaa markkinointia eri kohderyhmille oikeassa kanavassa, oikeaan aikaan ja oikeanlaisella sisällöllä. Markkinoinnin automaation kautta markkinointitiimin resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin. Syöpäsäätiön kilpailutekijöiden jalkauttamisessa aloitettiin sisältöjen suunnittelu ja päätavoitteeksi asetettiin brändin vahvistaminen ja lahjoittajien sitouttaminen.

Suurlahjoittajien saamiseksi käynnistettiin erillinen ohjelma, jonka tavoitteena oli kerätä neljäs suurapuraha 450 000 euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Tavoite saavutettiin jo ensimmäisenä vuonna, ja suurapuraha jaettiin jo marraskuussa. Tavoitteen saavuttamisen kunniaksi järjestettiin tilaisuus kaikille suurlahjoittajille.

Roosa nauha. Vuoden 2021 Roosa nauhan ja rannekkeen suunnitteli Eva Wahlström. Keräyksen kattoteema oli Rajat eivät ole meitä varten. Rajattomuus saattoi liittyä rajattomaan ikävään tai suruun, ja teema toimi hyvin sekä yksityis-, että yrityslahjoituspuolella. Keräyksen tuotoilla tuettiin jo toista vuotta kaikkien syöpien tutkimusta, ja tutkimusteemaksi valikoitui suolistosyövät.

Keräys alkoi Musiikkitalossa järjestetyllä pressitilaisuudella, joka striimattiin Roosa nauha -sivujen kautta. Keräys toteutettiin lokakuussa, ja se päättyi seuraavan vuoden helmikuussa tulosjulkistukseen. Tulosjulkistuksen markkinoinnissa ja viestinnässä kiitettiin lahjoittajia, yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoisia. Keräykseen osallistui joukko julkisuuden henkilöitä, kokemusasiantuntijoita sekä syöpätutkijoita.

Roosa nauha -keräyksessä toteutettiin vahvaa digimarkkinointia uuden Marketing Cloud -markkinointityökalun avulla. Kampanjan tavoite oli kerätä 3,5 miljoonaa euroa, ja keräyksen tulos oli ennätykselliset 4,9 miljoonaa euroa.

Joulukeräyksellä kerättiin varoja taloudellista tukea tarvitseville perheille, joita syöpä on haavoittanut. Avustushakemusten määrä on kymmenessä vuodessa jopa kymmenkertaistunut. Joulukeräykseen osallistuivat kokemusasiantuntijoiden lisäksi Anssi Kela, Kiti Kokkonen ja Maaret Kallio. Joulukeräyksen tavoite saavutettiin ja tuotot olivat 700 000 euroa.

Viestintä

Suomen Syöpäyhdistyksen viestinnän tavoitteena on tuottaa tietoa ja kertoa palveluista niin, että ne ovat helposti löydettävissä ja että sisällöt tukevat Syöpäjärjestöjen kohderyhmiä erilaisissa tiedontarpeissa.

Viestintäyksikkö vastaa yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä brändistä ja maineesta. Se myös toteuttaa keskustoimiston eri toimintojen – terveyspalvelujen, terveyden edistämisen ja Suomen Syöpärekisterin – viestintää yhteistyössä näiden kanssa.

Viestinnän keino- ja kanavavalikoima on laaja. Vuonna 2021 perinteisen tiedottamisen rinnalla vahvistettiin vaikuttamisviestintää. Viestinnän kanavina olivat käytössä omat sosiaalisen median ja verkon kanavat, videot, Syöpä-lehti, uutiskirjeet ja jaettavat materiaalit. Lisäksi näkyvyyttä haettiin ostetulla mediatilalla monikanavaisine kampanjoineen.

Tunnettuuden ja brändin vahvistaminen. Kilpailu näkyvyydestä on yhä kovempaa. Järjestön yhdenmukaista visuaalista näkyvyyttä vahvistettiin järjestön yhteisillä brändikuvilla ja ppt-pohjilla. Omat asiantuntijat saivat työntekijälähettilyyttä tukevaa some- ja mediavalmennusta. Ulkoisen uutiskirjeen tilasi lähes tuhat henkilöä ja se ilmestyi 11 kertaa.

Kampanjaviestintä. Tammikuun alussa aloitettiin Tupakkapandemia-kampanja, jossa kiinnitettiin tupakoitsijoiden huomio tupakoinnin lopettamisen tärkeyteen yhä jatkuneen koronapandemian aikana.

Kampanja näkyi ulkomainontapaikoilla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella, Musiikkitalon seinässä, valikoiduissa aikakauslehdissä ja Helsingin Sanomissa. Mainoskampanja näkyi myös sosiaalisessa mediassa.

Mediaosumia kertyi 17 ja niiden tavoittavuus oli yli 10 miljoonaa henkilöä. Somessa osumia oli 52, ja niiden tavoittavuus oli runsaat 967 000 ihmistä. Osumia saatiin myös Twitterissä ja Facebookissa. Kampanjan laskeutumissivustolle, Tupakkapandemia-sivustolle, ohjautui sosiaalisesta mediasta yli 800 henkilöä.
Maailman syöpäpäivänä 4. helmikuuta viestittiin sosiaalisen median kanavissa säännöllisen vuorokausirytmin vaikutuksesta terveyteen.

Euroopan syöpäviikolla toukokuussa nostettiin teemaksi seksuaalisuus osana syöpään sairastuneen elämää. Syöpäjärjestöt teki sairastuneille kyselyn, josta kävi ilmi, että yli puolet syöpään sairastuneista jää vaille riittävää tukea seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien kanssa. Kyselyyn vastasi 727 sairastunutta. Syöpä-lehti järjesti kirjoituskilpailun, johon pyydettiin kirjoituksia otsikolla Syöpä ei vie ihmisyyttä – kokemuksia kehosta ja seksuaalisuudesta. Kirjoituskilpailu tuotti kolmisenkymmentä tekstiä, joista osa julkaistiin digilehdessä. Syöpäviikolla jaettiin sosiaalisessa mediassa kirjoituskilpailun kirjoituksia ja asiantuntijoiden haastatteluja syöpä ja seksuaalisuus -teemasta.

Saavutettavuus ja asiakasnäkökulma olivat keskeisiä teemoja viestinnän kehittämisessä. Syöpäyhdistyksen verkkosivustojen saavutettavuus auditoitiin loppuvuodesta, ja sen perusteella aloitetut saavutettavuuskorjaukset jatkuvat vuonna 2022.

Sivustojen asiakasnäkökulmaa selvitettiin kokoamalla fokusryhmä. Ensimmäiseen verkkokyselynä toteutettuun fokusryhmäselvitykseen vastasi 28 henkilöä. Selvityksen mukaan Kaikki syövästä -sivustolla on laajasti merkityksellistä tietoa sairastuneille ja läheisille. Jopa 93 prosenttia syövän sairastaneista vastaajista koki, että sivuston sisällöt auttavat heitä selviytymään haastavassa elämäntilanteessa. Kaikki läheisten ryhmään kuuluneet vastaajat arvioivat, että sivuston sisällöt auttavat heitä selviytymään. Ilman syöpää -sivuston vastaajista 70 prosenttia arvioi, että sivuston sisällöt kannustavat muuttamaan elintapoja terveellisempään suuntaan.

Asiakasnäkökulma huomioitiin myös Syöpä-lehdessä. Lehden 35 hengen lukijapaneeli arvioi neljä kertaa vuodessa lehden ulkoasua ja sisältöjä sekä ideoi lehteen uusia sisältöjä.

Verkkosivustot. Tärkeimmät ulkoiset verkkomediat ovat Kaikki syövästä-, Syöpäjärjestöt-, Ilman syöpää– ja Suomen Syöpärekisteri -sivustot. Viestintäyksikkö vastaa sivustojen päivityksestä, analytiikasta, kehittämisestä ja markkinoinnista.

Kaikki syövästä-, Syöpäjärjestöt- ja Ilman syöpää -sivustot tarjoavat ajantasaista tietoa syövän ehkäisystä, syöpätaudeista, syövästä selviytymisestä sekä järjestön palveluista. Tavoitteena on, että syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä selviytyvät vaikeasta elämäntilanteesta ja omasta terveydestään kiinnostuneet saavat tukea terveyttä edistäviin elämäntapavalintoihinsa.

Suomen Syöpärekisterin sivusto esittää suurelle yleisölle selkeästi ja ymmärrettävästi syöpätilastoja ja niiden tulkintaa sekä tietoa Suomen syöpätaakasta. Tutkijoille ja asiantuntijoille välitetään tutkimusdataa. Medialle tarjotaan uutta ja valmiiksi jalostettua syöpätietoa.

Verkon kovassa kilpailutilanteessa kaikkien Syöpäjärjestöjen sivustojen kehittäminen perustuu hakukoneoptimointiin, analytiikkaan, konversio-optimointiin sekä sosiaalisen median ja blogien lisääntyvään käyttöön.

EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimat evästelupakyselyt rakennettiin sivustoille. Kaikki syövästä -sivustoa kehitettiin edellisvuonna tehdyn digitalisaatioprojektin selvitysten pohjalta. Projektissa tutkittiin potilaiden ja läheisten tarpeita ja selvitettiin palvelumuotoilun keinoin, millaiset digitaaliset palvelut palvelisivat heitä parhaiten. Kaikki syövästä -sivustolle rakennettiin työkalu, jolla kuntoutuskursseja ja digilehden artikkeleita voidaan nostaa esille entistä paremmin. Personointielementin avulla käyttäjälle voidaan kohdentaa juuri häntä kiinnostavia sisältöjä.

Kaikki syövästä -sivuston suomenkielisillä sivuilla oli kävijöitä lähes 1 208 000 (vuonna 2020 1 615 000). Ruotsinkielisillä sivuilla kävijöitä oli noin 100 500 ja englanninkielisisillä noin 31 400. Sivuston suosituin osio oli edelleen Syöpätaudit-kokonaisuus. Google järjestöille -ohjelma tarjoaa yhdistykselle 10 000 dollarin kuukausittaisen mainosbudjetin Google-markkinointiin.

Syöpäjärjestöt-sivuston suomenkielisillä sivuilla oli kävijöitä vuodessa noin 178 000 (vuonna 2020 oli 220 000). Ruotsinkielisillä ja englanninkielisillä sivuilla kävijöitä oli yhteensä noin 40 000.

Ilman syöpää -sivusto on suunnattu omasta terveydestään ja syövän ehkäisystä kiinnostuneille. Suomenkielisellä sivustolla vieraili vuoden aikana noin 108 000 eri kävijää (vuonna 2020 kävijöitä oli 190 000). Sivustojen kävijämäärien vähenemisen syitä selvitettiin, ja ne liittyvät mm. kiristyneeseen kilpailuun hakukonemarkkinoinnissa ja sivustoille lisättyihin evästekyselyihin.

Syöpärekisteri-sivuston kävijämäärä kasvoi hieman. Vuonna 2021 sivustolla kävi 76 200 (67 080 vuonna 2020). Englanninkielisellä versiolla kävijöitä on 6 000 ja ruotsinkielisellä 2 300. Sivuston suosituimpia sisältöjä ovat syöpä- ja seulontatilastot sekä sovellus, josta kävijä voi itse hakea erilaisia syöpätilastoja.

Jäsenyhdistysten sivustoille rakennettiin EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimat evästelupakyselyt.

Pohjoismaiden syöpäunionille (NCU) toteutettiin uusi sivusto. Projekti liittyy vuonna 2021 alkaneeseen Suomen Syöpäyhdistyksen kolmivuotiseen puheenjohtajakauteen NCU:ssa.

Sosiaalinen media. Viestintäyksikkö vastaa kahdesta Facebook-kanavasta sekä järjestön LinkedIn-kanavasta. Syöpäjärjestöjen Facebook-sivulla oli vuoden 2021 lopussa 12 202 seuraajaa (vuonna 2020 määrä oli 11 516). Hyvä elämä ilman syöpää -sivulla oli 433 seuraajaa (vuonna 2020 tykkääjiä 399). LinkedIn-kanavalla seuraajia oli vuoden lopussa 518 (vuonna 2020 281). LinkedIn-viestintä painottuu järjestö- ja työnantajabrändin teemoihin, ja Facebook-kanavilla julkaistaan sisältöjä syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen sekä kaikille omasta terveydestään kiinnostuneille.

Syöpäjärjestöjen viestintä koordinoi kahta Twitter-tiliä. Syöpäjärjestöt-tilillä julkaistaan järjestön ajankohtaisia asioita ja tiedotteita. Tiliä seuraa 2 975 henkilöä (vuonna 2020 määrä oli 2 802). Suomen Syöpärekisterin tili keskittyy lähinnä Syöpärekisterin tiedeviestintään. Tiliä seuraa 606 henkilöä (vuonna 2020 määrä oli 532). Syöpäjärjestöt Instagram-kanavalla jaetaan muun muassa terveyden edistämiseen ja Syöpäjärjestöjen ajankohtaisiin asioihin liittyviä sisältöjä. Kanavalla oli vuoden 2021 lopussa 1 950 seuraajaa (vuonna 2020 määrä oli 1 700). Järjestöllä on myös YouTube-kanava, jolla on 1 640 tilaajaa (2020 heitä oli 1 490).

Mediaviestintä tarjoaa tietoa syövän hoidosta ja ennaltaehkäisystä, järjestön palveluista sekä Syöpärekisterien tilastoista ja tutkimuksesta. Lisäksi pyritään vaikuttamaan esimerkiksi terveyttä koskevaan lainsäädäntöön.

Vuonna 2021 medianäkyvyyttä toivat muun muassa teemat, jotka liittyivät syöpäennusteisiin ja -tutkimukseen, syöpäseulontoihin ja nikotiinituotteisiin. Viestintäyksikkö julkaisi 22 tiedotetta. Osa aiemmin tiedotteina julkaistuista sisällöistä julkaistiin nyt verkkouutisina ja jaettiin sosiaalisen median kautta.

Mediaseurannalla analysoidaan perinteisen median lisäksi entistä paremmin myös sosiaalista mediaa ja blogeja. Mediapalvelun kehittämiseksi tehtiin kvalitatiivinen selvitys toimittajien näkemyksistä Syöpäjärjestöjen viestinnästä ja mediapalvelusta.

Syöpä-Cancer-lehti on painetuista tuotteista tärkein. Lehti ilmestyi neljä kertaa, ja sen levikki oli 93 194. Lehti postitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistysten jäsenille sekä tilaajille. Syöpä-Cancer-lehden välissä ilmestyi ruotsinkielinen liite, jonka saattoi tilata. Ruotsinkielistä liitettä postitettiin 4 900 kappaletta. Lehden ohjausryhmä kokoontui Teams-kokoukseen kaksi kertaa.
Lehdellä on suomen- ja ruotsinkielinen digilehti Kaikki syövästä -sivustolla. Printtilehden jokaiseen numeroon pyrittiin tekemään juttuja, joita täydensi videohaastattelu.

Jäsenyhdistysten viestintää tuettiin Syöpäjärjestöjen viestinnän yhtenäistäminen -projektilla, jossa mm. rakennettiin järjestölle yhteiset prosessit viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen sekä luotiin yhteisiä viestintäpohjia koko järjestön käyttöön. Valtakunnallinen viestintätiimi kokoontui kuukausittain Teamsissa ja sille järjestettiin kaksi koulutuspäivää.

Sisäinen viestintä. Viestintäosasto vastaa Syöpäjärjestöjen yhteisen intranetin kehittämisestä ja henkilöstön kouluttamisesta. Etätyön onnistumisessa Teamsilla, intralla ja sisäisellä uutiskirjeellä oli keskeinen merkitys. Sisäinen uutiskirje julkaistiin 10 kertaa vuodessa.

Teams-koulutuksia jatkettiin keskustoimistossa ja jäsenyhdistyksissä. Viestintäosasto selvitti intranetin ja Teamsin käyttöä koko järjestössä kahdella sisäisellä kyselyllä. Niistä kävi ilmi muun muassa, että intran uutistuotantoa täytyy aktivoida ja jäsenyhdistysten sitoutumista intran ja valtakunnallisten Teams-ryhmien käyttöön on tuettava jatkossakin. Intran teknisen alustan uudistus kilpailutettiin.

Syöpäsäätiö tekee yhteistyötä Suomen Syöpäyhdistyksen viestinnän kanssa innovatiivisen ja ajankohtaisen tiedeviestinnän rakentamisessa. Syöpäjärjestöjen oman tutkimuslaitoksen Suomen Syöpärekisterin toimintaa hyödynnetään ja epidemiologisen tutkimuksen tunnettuutta kasvatetaan.

Syöpäsäätiön viestinnällä tuetaan säätiön strategisia tavoitteita ja kasvatetaan säätiön tunnettuutta. Syöpäsäätiön brändiä vahvistettiin tekemällä vahvempaa ja suunnitelmallisempaa lahjoittajaviestintää. Lahjoittajaviestinnän ydinviestejä selkeytettiin ja Syöpäsäätiön kilpailutekijöiden jalkauttaminen markkinointiviestintään aloitettiin. Tavoitteena on vahvistaa Syöpäsäätiön roolia mieluisimpana hyväntekeväisyyskohteena.

Tutkimusapurahoista viestiminen ja sähköinen hakuprosessi on siirretty Syöpäsäätiön verkkosivuille, ja tutkijoita sitoutetaan vahvemmin kertomaan työnsä tuloksista Tutkimusmatkalla-konseptin yhteydessä. Verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa kehitetään analytiikkapohjaista toimintaa ja suunnitelmallisuutta.

Ansiomitalit ja palkinnot

Syöpäjärjestöillä osoittaa kunnioitusta syöväntorjunnassa, syövänhoidossa ja Syöpäjärjestöjen toiminnassa ansioituneille henkilöille eri tavoin..

Syöväntorjunnan ansiomitaleja on kultaisia, hopeisia ja pronssisia. Niitä jaetaan jäsenyhdistysten ja keskustoimiston ehdotuksesta vuosittain. Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan valitsema ansiomitalilautakunta käsittelee saamansa ehdotukset ja tekee esityksen ansiomitalin saajista valtuuskunnan kevätkokoukseen.

Syöpäsäätiön vuoden syöpälääkärin ja vuoden syöpähoitajan palkinnot jaetaan vuosittain. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vuoden syöpälääkärin palkinnon sai syöpätautien erikoislääkäri Jarkko Ahvonen Taysistä ja Vuoden syöpähoitajan palkinnon palliatiivisen poliklinikan kliininen erikoissairaanhoitaja ja, apulaisosastonhoitaja Magdalena Nyvall-Malm Vaasan keskussairaalasta.

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisellä toiminnalla on kaksi päätavoitetta: syöväntorjuntaan vaikuttaminen kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen kautta sekä vertaisoppiminen. Suuri osa kansainvälisestä yhteistyötä hoidettiin etäyhteyksin.

NCU. Vuonna 2021 alkoi Suomen kolmivuotinen Nordic Cancer Unionin (NCU) puheenjohtajuuskausi. Syöpäjärjestöt järjestivät kolme NCU:n johtokunnan kokousta (kaksi ensimmäistä virtuaalisesti ja joulukuun kokous Helsingissä).

Syöpäjärjestöt vastasivat kokonaisuudessaan NCU:n tutkimusrahoituksen hakuprosessin toteuttamisesta ja rahoituksen hallinnoinnista. Vuonna 2021 NCU päätti rahoittaa 28 yhteispohjoismaista tutkimushanketta yhteensä 750 000 eurolla. Strategisista hankkeista tehtiin kaksi päätöstä, joilla jatkettiin osallistumista European Fair Pricing Network:in toimintaan ja NORDCAN – Cancer statistics for the Nordic countries -hanketta.

NCU:n johtokunnan kokouksissa kuultiin monia syövän torjuntaan liittyviä esityksiä, niin Syöpäjärjestöjen omilta asiantuntijoilta kuin kotimaisilta ja ulkomaisilta vierailijoiltakin. Käsiteltäviä aiheita olivat mm. lasten syöpiin liittyvät kysymykset, Covid-19 ja syöpä Pohjoismaissa, syövän hoidon kustannukset Pohjoismaissa ja Suomessa aloitettavien suolistosyövän seulontojen historia.

ECL. Euroopan syöpäunioni ECL (Association of European Cancer Leagues) on kansallisten syöpäjärjestöjen yhteistyöjärjestö, jolla on 30 jäsenjärjestöä 25 Euroopan maasta. Brysselissä toimistoaan pitävä ECL toimii lobbarina Euroopan komission ja Euroopan parlamentin suhteen. ECL pyrkii yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa turvaamaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen hoidon yhdenvertaisesti koko Euroopassa. ECL:llä on aktiivinen rooli myös syöpätietouden lisääjänä. ECL:n vuosittaiset kokoukset pidettiin marraskuussa etäyhteyksin.

IARC:n (WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus) kanssa tehdään aktiivista tieteellistä ja syöväntorjuntaan liittyvää yhteistyötä. Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja Janne Pitkäniemi oli IARC:n tieteellisen neuvoston Suomen edustaja ja puheenjohtaja.

UICC. Syöpäjärjestöt on jäsenenä Kansainvälisessä syöpäunionissa UICC:ssä (Union for International Cancer Control) ja tukee syöväntorjuntaa ei-teollistuneissa maissa esimerkiksi ICRETT-rahaston (International cancer technology transfer fellowships) välityksellä. Syöpärekisteri osallistui UICC:n Virtual Fellowships -ohjelmaan asiantuntijana tarjoamalla ohjausta elossaololukujen analysointiin Intian Sangrurin piirikunnan syöpärekisteriaineistoista.

FCA. WHO:n Framework Convention on Tobacco Control (FCTC) -sopimuksen toteuttaminen on tupakkatuotteiden käytön rajoittamiseen tähtäävä kansainvälinen sopimusjärjestelmä. Yhdistys tukee FCTC-sopimusta Framework Convention Alliance (FCA) -koalition jäsenyyden kautta.

ICISG (International Cancer Information Service Group) on verkosto, joka kokoaa yhteen eri maiden ja organisaatioiden syöpäneuvontapalveluita. Verkosto ylläpitää verkkosivuja www.icisg.org ja tuottaa uutiskirjeitä. Suomen Syöpäyhdistys on verkoston jäsen.

IPAAC (Innovative Partnership for Action Against Cancer). Suomen Syöpäyhdistys johti Syöpärekisterin avustamana syövän ehkäisyn ja seulontojen osakokonaisuutta EU:n terveysohjelmasta rahoitettavassa jäsenvaltioiden ja Euroopan komission yhteishankkeessa (joint action) IPAACissa (2018–2022), jossa Suomesta mukana oli myös THL. Hankkeessa raportoitiin tuloksia neljästä teemakokouksesta, jotka järjestettiin yhteistyössä IARCin ja ECL:n kanssa. Lisäksi järjestettiin webinaari syöpäseulonnoista ja syövän ehkäisystä.

Joulukuussa pidetyssä loppukonferenssissa raportoitiin koko hankkeen tärkeimmät tulokset. Lisäksi tuotettiin verkkopohjaista viestintää varten syöpäseulontaohjelmien ohjausrakenteiden infografiikkaopas sekä policy brief -dokumentteja syöpien varhaistoteamisesta, seulonnoista ja preventiosta. Keskeisiä tuloksia olivat suositukset uudistaa eurooppalainen syöpäohjeistus (European Code against Cancer) ja syövän varhaista toteamista, kuten syöpäseulontoja, edistävät toimet Euroopan tasolla. Hankkeen raportointi ulottuu alkuvuoteen 2022.