Vuonna 2021 apurahojen kokonaissumma oli noin 7,25 miljoonaa euroa. Tällä rahoitettiin noin 87 tutkijaa. Syöpäsäätiöllä oli yksi apurahajako syksyllä. Silloin jaettiin 4 suurapurahaa, muut tutkimusryhmille tarkoitetut apurahat, psykososiaalisen syöpätutkimuksen apurahat sekä väitöskirja-apurahat. Kevään matka-apurahojen hakua ei avattu, sillä pandemian vuoksi valtaosa edellisenä vuonna myönnetyistä matka-apurahoista oli edelleen käyttämättä, ja näiden käyttöaikaa pidennettiin vuoden 2022 loppuun. Apurahat syöpätutkimukseen Apurahojen hakuperiaatteita ja myöntökriteerejä tarkastellaan vuosittain. Periaatteet ja kriteerit säilyvät keskeisiltä osiltaan entisellään. Apurahapäätökset perustuvat säätiön arviointitoimikuntien tekemiin asiantuntija-arviointeihin ja apurahalautakunnan esitykseen. Muu tieteen tuki Syöpärekisterin ja Joukkotarkastusrekisterin tuki. Syöpärekisteri ja sen yhteydessä toimiva Joukkotarkastusrekisteri saavat rahoituksen perustoimintoihin THL:n kautta valtionavustuksena. Valtioneuvoston THL:n rahoitukseen kohdistamat määrärahaleikkaukset ovat vaikuttaneet myös rekisterien saamaan avustukseen. Syöpäsäätiö on tukenut rekistereitä vuosittain 1 150 000 eurolla. Lisäksi Syöpäsäätiö rahoittaa Syöpärekisteriin sijoitetun epidemiologisen tutkijan toimen väitöskirjaa valmistelevalle tutkijalle. Suomen Syöpäinstituutin säätiö on opetusministeriön ja Syöpäjärjestöjen yhdessä perustama, tarkoituksena vähentää suomalaisten syöpätutkijoiden siirtymistä ulkomaille. Alun perin ministeriö ja Syöpäsäätiö tukivat sitä samansuuruisilla avustuksilla. Vuoden 2013 jälkeen ministeriö ei ole myöntänyt säätiölle lainkaan valtionavustusta, mutta K. Albin Johanssonin säätiö on 2000-luvulla tullut uudeksi merkittäväksi rahoittajaksi Syöpäsäätiön rinnalle. Syöpäinstituutin säätiö ylläpitää tutkijantoimia ja Syöpäsäätiö tukee muulla tavoin syöpätutkimusta. Säätiö varautui tukemaan Suomen Syöpäinstituutin tutkijantoimia myös vuonna 2022 ja aloitti vuonna 2023 voimaan tulevan yhteistyösopimuksen valmistelun. Sillä määritellään tutkijantoimien rahoittamisen ja kriteerien periaatteet tuleviksi vuosiksi. Pohjoismaiden syöpäunionin (NCU) syöpätutkimusrahastoon osoitettiin 185 338 euroa yhteispohjoismaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Muu tuki. Syöpäsäätiö myönsi dosentti Allan Tiitalle vuoden apurahan Suomen Syöpärekisterin 70-vuotishistoriaan liittyvään tutkimukseen ja julkaisun kirjoittamiseen. Syöpärekisteri kansallisena tietovarantona ja tietopalveluiden tuottajana Syöpätapausten koostaminen. Syöpärekisteri ylläpitää THL:n lukuun kansallista tietoa koko Suomen syövistä ja syöpäseulonnoista. Kaikista uusista syöpätapauksista tuotettiin ns. tapauskooste, joka kokosi keskeiset tiedot syövän toteamisvaiheesta. Pitkiä aikasarjoja ja ennusteita syöpätaakan kehittymisestä tuotettiin vuosittaiseen tapaan rekisterin pitkän historiallisen tiedon avulla. Tarkastettua ja koostettua tietoa oli käytettäväksi tutkimukseen ja tiedolla johtamiseen tilastovuoden 2019 loppuun asti. Vuonna 2021 saatiin ns. kliinisiä syöpäilmoituksia yhteensä 29 135, joista paperisena 1 445, verkkopalvelun kautta 8 773 ja tietojärjestelmäpoimintoina 18 225 (63 %, vuonna 2020 54 %). Kliinisten ilmoitusten toimitusmäärä on noussut edellisvuodesta lähes 19 prosenttia. Tavoitteena on ollut päästä eroon paperisista syöpäilmoituksista ja korvata ne sähköisillä ilmoitustavoilla. Paperien määrä on vähentynyt vuodessa noin 38 prosenttia. Lisäksi saatiin hoitotietoilmoituksia yhteensä 9 077, joista verkkopalvelun kautta 7 543 (83 %) ja tietojärjestelmäpoimintoina 1 534. Kaikki patologian ilmoitukset saatiin sähköisinä tiedonsiirtoina, yhteensä 267 123 erillistä diagnoosia. Syöpärekisterissä käsiteltäviä, pääasiassa vuoden 2020 kuolinilmoituksia, saatiin Tilastokeskuksesta yhteensä 16 901. Näistä syöpä oli potilaan tilastollinen peruskuolinsyy 13 263 tapauksessa. Automaattisen syöpäkoodauksen kehitys- ja päivitystyö jatkui. Tavoitteena oli vähentää manuaalisen syöpäkoodauksen työmäärää ja tehdä rekisteröinnistä mahdollisimman ajantasaista ja johdonmukaista. Tapauskoosteen luomiseen käytettiin kaikkia ilmoituksia ja automaattikoodausta. Automaattikoodaus perustuu rakenteisina annettuihin tietoihin ja näin koostetuille tapauksille tehtiin systemaattinen laatutarkastus satunnaisotannoin. Tiedon oikeellisuus ja laatu todettiin erinomaiseksi. Tapausten koostamisessa tarvitaan myös koulutettujen ammattilaisten osaamista. Koodattujen syöpätapausten kuukausittainen määrä henkilöittäin vuonna 2021 Tuotteet. Vuoden 2019 tilastot julkaistiin huhtikuussa ja Syöpä 2019 -raportti toukokuussa. Raportti kokoaa yksinkertaisina kuvina ja tilastoina ajankohtaisen syöpätilanteen Suomessa. Tutka-kehitysohjelma tuotti siihen uutena sisältönä tietoa syövän alueellisista eroista. Syöpätaakka jakautuu alueellisesti epätasaisesti, ja eroja oli niin syöpäilmaantuvuudessa kuin -kuolleisuudessa. Erot olivat suurimmat naisten keuhkosyövässä, jota todettiin Helsingissä, Lapissa ja Ahvenanmaalla selvästi muuta maata enemmän. Vuoden 2020 ennakkotilastot julkaistiin lokakuussa. Uusia syöpiä todettiin noin 1 400 vähemmän kuin olisi odotettu ilman koronapandemiaa. Pandemia näyttää vaikuttaneen etenkin rinta- ja eturauhassyöpien sekä ihomelanoomien toteamiseen. Rinta- ja kohdunkaulasyövän vuoden 2019 seulontatiedoista julkaistiin vuositilastot ja -katsaukset. Kohdunkaulasyövän seulonnan katsauksen erityisteemana olivat HPV-seulonnan laajenemiseen liittyvät muutokset seulonnan prosesseissa. Rintasyöpäseulonnan vuosikatsauksessa tarkasteltiin mm. seulonta-aktiivisuudessa ja tuloksissa havaittuja sosioekonomisia eroja ja ensimmäistä kertaa myös seulonnan ulkopuolista mammografia- ja ultraäänitestausta. Syöpärekisterin kahdesti vuodessa päivittyvällä vuorovaikutteisella tilastotyökalulla tutkijat pystyvät itse etsimään laajasti tietoa eri syövistä ja syöpätaakan kehittymisestä. Verkkosivujen kuviot päivitetään aina uuden tilaston julkaisun yhteydessä. Lisäksi toteutettiin uusi tilastosovellus syöpärekisteritiedon toimittajia varten, lapsisyöpien erillistilasto sekä seulonnoista monenlaista infografiikkaa. Syöpäsäätiön symposiumi Syöpäsäätiö on järjestänyt vuodesta 1974 lähtien vuosittain symposiumin syövän hoitoon ja diagnostiikkaan osallistuville lääkäreille ja muille asiantuntijoille. Symposiumeihin osallistuu vuosittain noin 150 kliinikkoa ja tutkijaa. Helmikuussa järjestettäväksi suunniteltu Syöpäsäätiön 48. asiantuntijasymposiumi jouduttiin siirtämään seuraavaan vuoteen koronaviruspandemian vuoksi. Syöpäasiantuntemuksen vahvistaminen Koulutusyhteistyö. Syöpäasiantuntemuksen vahvistaminen on tärkeä osa Syöpäjärjestöjen toimintaa. Vuonna 2021 keskityttiin erityisesti oppilaitosyhteistyön vahvistamiseen. Uutta oli syöpäaiheinen luentokokonaisuus ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijoille sekä sairaanhoitajille yhdessä Eteläisen syöpäkeskuksen (FICAN South) kanssa. Ammattikorkeakouluissa järjestettiin koulutustilaisuuksia opiskelijoille ja opettajille tavoitteena lisätä tietoa ja ymmärrystä syövän ehkäisyn merkityksestä syövän torjunnassa. Koulutuksia järjestettiin myös muille terveydenhuollossa toimiville asiantuntijoille. Syöpäjärjestöjen edustajat luennoivat useissa tilaisuuksissa, kuten Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä. Syöpärekisterin koulutus. Syöpärekisterissä vahvistetaan omaa asiantuntemusta jatkuvalla koulutuksella. Vuonna 2021 järjestettiin kaksi koulutusta: syövän levinneisyysluokituksesta sekä tiedonkeruun malleista ja laboratorioiden toimintatavoista. Koulutuksella ja osaamisen vahvistumisella tavoitellaan itseohjautuvampaa työskentelytapaa ja entistä laadukkaamman tiedon tuottamista. Tähän liittyy myös työnteon kattava dokumentointi, tiedonkulun mallintaminen sekä tiedon käsittelyn prosessien tuominen näkyväksi. Yhteistyötä pohjoismaisten ja EU:n syöpärekisterien kanssa tehtiin mm. osallistumalla alan vuosittaisiin kokouksiin. Pohjoismaisten syöpärekisterien kanssa on aloitettu projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa koodaustyötä tekevien osaamista yhtenäisellä koulutuksella. Projektissa syntyy opetussuunnitelma pohjoismaisille syöpäkoodaajille ja lisää tietotaitoa rekisteröidyn syöpätiedon pohjoismaiseen vertailuun. Rekisteri tarjoaa asiantuntemusta ENCR:n koulutusohjelmien sähköistämisprojektissa erityisesti pedagogisesta näkökulmasta. Ensimmäiset kuusi koulutusosiota julkaistiin vuonna 2021. Suolistosyövän seulonnassa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten koulutukset siirrettiin Pedanet-alustalle. Sairaanhoitajakoulutuksen sisältö luotiin ja sitä testattiin pilotissa mukana olleilla hoitajilla. Kehittäminen jatkuu vuonna 2022. Paksusuolen tähystyksiä tekeville suunnatun koulutuksen luentomateriaalit uusittiin ja videoitiin, koulutus käynnistyy keväällä 2022. Rekisteri kouluttaa jatkuvasti tutkijoita ja opiskelijoita. Tilastojohtaja toimi vuonna 2021 osa-aikaisena epidemiologian professorina Tampereen yliopistossa. Strateginen tutkimus Strategisella tutkimuksella tarkoitetaan politiikan asialistoihin pureutuvaa tieteellistä tutkimusta, joka on ajoitettu niin, että se voi osaltaan auttaa päätöksentekijöitä ongelman hahmottamisessa ja ratkaisemisessa. Jotta tällaisesta tutkimuksesta olisi hyötyä, on asialistalle nostettavia keskeisiä ongelmia pystyttävä ennakoimaan, jotta ongelmakohtia voitaisiin identifioida tai antaa vastauksia ennen päätöksentekoa. Aiheet ovat liittyneet syövän determinantteihin ja syöpälääkkeisiin. Vuonna 2021 julkaistiin kaksi tupakkapolitiikkaan liittyvää artikkelia. Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä julkaistiin maaliskuussa oikeustieteelliseen analyysiin perustuva tutkimusartikkeli siitä, miten nuoria voitaisiin säätelyn keinoin paremmin suojella nuuskalta ja nikotiinipusseilta. Tupakkapoliittisen tutkimuksen pohjalta julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä artikkeli, jonka mukaan tupakkatuotteiden suuret matkustajatuontimäärät eivät tue Suomen tupakkapoliittisia tavoitteita. Lisäksi tutkimuksen perusteella kirjoitettiin asiantuntijablogi. Tutkimusta uusien syöpälääkkeiden käyttöönotosta Suomessa jatkettiin. Tutkimuksesta julkaistiin abstrakti, ja artikkelikäsikirjoitus valmistui. Tutkimus osoittaa monia parannuskohteita syöpälääkkeiden käyttöönottoprosesseissa ja palvelee erityisesti lääkehuollon ja sen rahoituksen uudistamisprosessia. Lisäksi osallistuttiin European Cancer Leaguen tarpeellisten syöpälääkkeiden saatavuutta edistävän työryhmän julkaisujen tekoon.
