Kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee, ja yhä useampi syöpään sairastunut elää kroonisen sairauden kanssa vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Hyvien hoitotuloksien seurauksena syöpään sairastuneiden kuntoutumisen tuen tarve kasvaa heti diagnoosista, syöpähoitojen aikana ja niiden päätyttyä. Tietopohjan vahvistaminen Tutkimus. Syöpärekisteri jatkaa nuorena syöpään sairastuneiden myöhempään elämään liittyvien terveys- ja sosiaalisten tekijöiden tutkimusta. Yhteistyökumppaneita ovat pohjoismaiset tutkijayhteisöt ja Suomessa erityisvastuualueiden potilaita hoitavat tahot. Syöpäkeskusyhteistyö. Syöpärekisteri pyrkii siihen, että terveydenhuoltojärjestelmässä kiinnitetään erityistä huomiota potilastietojen kirjaamiseen, ei vain syöpätietojen saatavuuden turvaamiseksi, vaan myös tiedolla johtamisen tueksi. Tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti määritelty potilastiedon minimimalli, jota voidaan käyttää ns. ”laaturekisteritiedon” pohjana ja kuvata tarkemmin potilaan hoitoa, taudin etenemistä ja muita kliinisesti relevantteja tietoja. Syövän laaturekistereiden suunnittelua jatketaan yhteistyössä alueellisten syöpäkeskusten ja THL:n kanssa. Tätä varten perustettu Syövän hoidon laadun ja vaikuttavuuden seuranta –ryhmä kokoontui vuonna 2021 kolme kertaa. Neuvontapalvelut Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelut koostuivat 2021 valtakunnallisesta neuvontapalvelusta ja jäsenyhdistysten tarjoamista neuvontapalveluista. Neuvontatoiminnan tavoitteena oli antaa tietoa ja psykososiaalista tukea syöpään sairastuneille, heidän läheisilleen ja muille syövästä huolestuneille. Psykososiaalista tukea tarjottiin yhdenvertaisesti asiakkaan tarpeen mukaan eri puolella Suomea sairastumisen eri vaiheissa sekä sairastumisen jälkeiseen arkeen siirtymisessä. Terveydenedistämistyö oli osa kaikkia palveluita. Valtakunnallisessa neuvontapalvelussa annettiin neuvontaa puhelimitse ja verkossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Etuusneuvonnassa annettiin tietoa syöpään sairastuneiden toimeentuloon ja etuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Etuusneuvontapuhelin on osa valtakunnallista neuvontapalvelua. Etuusneuvontapuhelimessa otettiin käyttöön myös sähköpostineuvonta, jossa vastattiin saapuneisiin sähköpostiviesteihin neuvonnan aukioloaikoina. Syöpäpotilaiden taloudellisten vaikeuksien lisääntyminen näkyi yhteydenotoissa. Etuusneuvonnan tilastointia kehitettiin ja tilastointityökalu otetaan käyttöön vuoden 2022 alussa. Syöpäkipulinjan toiminta jatkui entiseen malliin. Palvelun toteuttaa HUS:in Kipuklinikka yhteistyössä valtakunnallisen neuvontapalvelun kanssa. Syöpäkipulinjalla vastaavat kivun hoitoon perehtyneet erikoissairaanhoitajat ja lääkärit syöpäkivunhoitoon liittyviin kysymyksiin. Soiton syynä oli muun muassa syöpäpotilaan hallitsematon kipu, riittämätön kipulääkitys, ongelma kipulääkityksen toteutuksessa tai epätietoisuus, minne ottaa yhteyttä kivunhoidossa. Useimpia ongelmia pystyttiin ratkaisemaan puhelun yhteydessä. Puheluissa tuli tietoon tapauksia, joissa saattohoidossa olevat syöpää sairastavat ovat jääneet ilman riittävää kivunlievitystä. Syöpäkipulinjan hoitajat luennoivat koko Syöpäjärjestöjen henkilökunnalle, jotta tietoisuus Syöpäkipulinjasta lisääntyisi ja siitä osattaisiin kertoa eri puolella Suomea. Chat-neuvonnassa otettiin käyttöön uusi chat-sovellus. Yhteydenotot romahtivat muutoksen jälkeen, ja chat-toimintaa pyrittiin kehittämään toimivammaksi, jotta potilaat ja heidän läheisensä löytäisivät sen uudelleen. Toiminta aktivoitui vuoden loppua kohti. Periytyvyysneuvontaa on annettu vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2021 neuvontapalvelussa perinnöllisyyslääkäri otti kantaa liki 200 henkilön syövän periytyvyysriskiin. Saadulla geenitiedolla on kysyjälle iso merkitys, sillä se tarkentaa diagnoosia ja aikaistaa sairastumisriskissä olevien sukulaisten diagnoosia. Lisäksi seurannan ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu helpottuu ja yli 18-vuotiaille sukulaisille voidaan tarjota ennustava geenitutkimus. Kantajat pääsevät selvityksen jälkeen ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen piiriin. Jos suvun geenivirhettä ei todeta, henkilö voidaan vapauttaa seurannasta ja hänen syöpäriskinsä on sama kuin väestössä. Vuonna 2021 järjestettiin syöpään sairastuneille ja terveille BRCA-geenivirheen kantajille kaksi avokuntoutuskurssia Teamsin välityksellä. Kehittämistyö. Yhteistyötä ja toiminnan integroimista alueellisten neuvontapalvelujen kanssa jatkettiin. Alueellisten jäsenjärjestöjen hoitajille järjestettiin sisäisiä Teams-koulutuksia syövän perinnöllisyysneuvonnasta. Luustoliiton kanssa aloitettiin koulutusyhteistyö, HUS syöpälääkärit pitivät kolme etäkoulutusta, Lapset puheeksi -menetelmäosaajia koulutettiin sekä Syöpärekisterin asiantuntijat pitivät viisi luentoa Syöpärekisterin eri toiminnoista, kuten suolistosyövän seulonnasta. Ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan. Kuntoutumisen tuki Kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee, ja yhä useampi syöpään sairastunut elää kroonisen sairauden kanssa vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Hyvien hoitotuloksien seurauksena syöpään sairastuneiden kuntoutumisen tuen tarve kasvaa heti diagnoosista, syöpähoitojen aikana ja niiden päätyttyä. Tavoitteet. Syöpäjärjestöjen tarjoamalla kuntoutumisen tuella edistetään ja ylläpidetään syöpään sairastuneen toimintakykyä ja hyvinvointia, jotka ovat hyvän elämän perusedellytyksiä. Syöpäjärjestöt tarjoavat kuntoutumisen tukea oikea-aikaisesti ja vastaavat asiakkaiden tuen tarpeisiin sairauden eri vaiheissa. Syöpäjärjestöjen tarjoama kuntoutumisen tuki täydentää julkisia kuntoutuspalveluita. Kurssit. Suomen Syöpäyhdistys ja sen jäsenjärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen teemallisia, tavoitteellisia ja ammattilaisten ohjaamia ryhmämuotoisia kursseja STEAn avustuksella ja omarahoituksella. Kursseja toteutetaan sekä kasvokkain että verkossa. Kursseja järjestetään 3–5 vuorokauden pituisina jaksoina kuntoutuskeskuksissa tai useamman viikon pituisina avokuntoutusjaksoina. Tavoitteena on antaa tietoa, vahvistaa syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä henkilökohtaisia valmiuksia, voimavaroja ja selviytymiskeinoja sekä tukea arjessa selviytymistä sairauden kanssa. Kurssit mahdollistavat myös ammatillisesti ohjatun vertaistuen. Kursseilla tuetaan osallistujia aktiiviseen toimijuuteen oman kuntoutumisensa edistämiseksi ja hyvinvoinnin lisääntymiseksi. Vuonna 2021 järjestettiin STEAn tuella yhteensä 46 kurssia, jotka olivat syöpäkohtaisia, teemallisia tai toiminnallisia. Kursseja järjestettiin myös syöpäalttiusgeenin kantajille. Tarjolla oli yksilö-, pari- tai perhekursseja. Kuntoutuskeskuksissa järjestettiin intensiivijaksoina 25 kurssia, avomuotoisia kursseja oli 12, verkkokursseja 7 ja yhdistelmäkursseja 2. Koronatilanne aiheutti muutoksia kurssitoimintaan. Kursseja siirrettiin ja peruttiin, ja osa kursseista siirtyi kokonaan tai osittain verkkomuotoiseksi. Hakija- ja osallistujamäärät jäivät koronatilanteen vuoksi edellisvuosia pienemmiksi. Kursseille hakijoita oli 708 ja niihin osallistui 480 syöpään sairastunutta ja heidän läheistään. Suurin osallistujaryhmä olivat syöpään sairastuneet naiset. Haastavasta toimintavuodesta huolimatta kurssien kokonaisarvosana oli 4,5 asteikolla yhdestä viiteen. Syöpä ja seksuaalisuus -kysely toteutettiin keväällä 2021. Tulosten mukaan vain yksi viidestä vastanneista syöpään sairastuneesta oli puhunut seksuaalisuuteen liittyvistä huolistaan hoitohenkilökunnan kanssa, vaikka 85 prosenttia oli huolestunut sairastumisen ja hoitojen aiheuttamista muutoksista. Kyselyyn vastasi 727 syövän sairastanutta. Kehittäminen. Haasteellisen koronavuoden vuoksi toimintaa kehitettiin lähinnä osallistumalla järjestöverkostoihin. Vuonna 2021 valmistui kaksi opinnäytetyötä, joista saatiin tietoa ja kehittämisehdotuksia syöpään sairastuneiden vanhempien ja heidän perheiden tiedon ja tuen tarpeista sekä perhepalveluiden käytöstä. Tietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Living skills -motivointi- ja arviointityökalun käyttö jäi vuoden aikana vähäiseksi. Työvälineeseen perehtymiseen ja käyttöön asiakastyössä ei ollut riittävästi aikaa, sillä koronatilanteen aiheuttamat muutokset kurssitoiminnassa tuotti lisätyötä kursseista vastaaville jäsenjärjestöille. Kuntoutuksen ohjausryhmä on Syöpäjärjestöjen jäsenyhdistyksistä koottu asiantuntijaryhmä, joka seuraa, suunnittelee ja kehittää järjestön kuntoutumisen tuen palveluita ja kurssitoimintaa. Kuntoutuksen ohjausryhmän kokouksia järjestettiin neljä. Etäsope-hanke. Etäkurssitoimintaa kehitettiin ja toteutettiin osana Invalidiliiton koordinoimaa, STEAn rahoittamaa Etäsope-hanketta. Hanke päättyi vuoden 2021 aikana. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen mukaan verkkokursseilla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia asiakkaiden hyvinvoinnissa. Verkostoyhteistyö. Syöpäjärjestöt toimivat aktiivisesti SOSTE ry:n koordinoimassa kuntoutusverkostossa (KUVE), järjestöjen sopeutumisvalmennusverkostossa (SOPE) sekä Luustoliiton koordinoimassa avokuntoutusverkostossa ja sen kehittämisryhmässä. Toiminnan yleistä vertaiskehittämistä jatkettiin yhdessä Kuntoutussäätiön, Sydänliiton, Allergia-, iho- ja astmaliiton, Psoriasisliiton ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Kuntoutusseminaari järjestettiin Syöpäjärjestöjen sisäisenä webinaarina. Se toteutettiin yhteistyössä Parisuhdekeskus Kataja ry:n kanssa, ja teemana oli Parisuhteen voimavarat ja kriisit, kun perheessä on sairautta. Lyhytterapia. Suomen Syöpäyhdistys koordinoi ja kehitti STEAn avustuksella yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa maksutonta etämuotoista lyhytterapiaa syöpää sairastaville sekä heidän läheisilleen. STEAN tuki lyhytterapiaan päättyi 1.8.2021, jonka jälkeen loppuvuoden toiminta toteutui omarahoitteisesti. Terapiapalvelu oli ensisijaisesti tarkoitettu asiakkaille, joilla oli lieviä masennus- ja ahdistusoireita tai joiden elämäntilanne oli syöpäsairauden vuoksi haastava ja kuormittava. Terapia perustui voimavara- ja ratkaisukeskeiseen lyhytterapeuttiseen työotteeseen. Terapeuttisen keskustelun tavoitteena oli tukea asiakasta saavuttamaan henkilökohtaisia muutostavoitteitaan, löytämään ratkaisuja omaa jaksamista kuormittaviin asioihin sekä tukea asiakkaan toimijuutta oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi. Asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan vastaanottoja oli 1–10 tapaamiskerran välillä. Terapia toteutui yksilö-, pari- tai perheterapiana, ja sitä toteutti kaksi terapeuttia. Toimintavuoden aikana lyhytterapiassa kävi yhteensä 250 asiakasta, joista sairastuneita oli 173, läheisiä 49, perheenjäseniä 25. Asiakkaista työssäkäyviä oli 142, eläkkeellä 71, työttömiä 16 ja opiskelijoita 19. Lyhytterapia sai hyvää palautetta sidosryhmiltä, yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta. Lyhytterapiaan ohjautumista ja lyhytterapian sisältöä kehitettiin tiiviissä yhteisyössä Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajien kanssa. Vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminta Syöpäjärjestössä erilaisissa vapaaehtoistehtävissä toimi yhteensä 3 600 henkilöä. Syöpäjärjestöjen vapaaehtoiset ovat järjestön merkittävä voimavara. Vapaaehtoistoiminta vuonna 2021 Vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojektissa toteutettiin yhteisyössä jäsenyhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa vapaaehtoisen polku, vapaaehtoisen tehtävänkuvaus ja vapaaehtoisen johtamisen vaiheet vapaaehtoistoiminnan parissa työskenteleville. Lisäksi suunniteltiin vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus -webinaarit vuosille 2022–2023. Webinaarien toteuttajaksi valittiin Osana Yhteistä Ratkaisua Oy. Johtamiskoulutukset. Jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnassa työskenteleville tarjottiin tukea ja koulutusta johtamis- ja arviointityön tueksi ja kehittämiseksi. Lisäksi työntekijöille järjestettiin kuukausittain vapaaehtoistoiminnan etäaamukahvit sekä valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan seminaari. Vapaaehtoiskyselyyn vastasi 475 vapaaehtoista. Kyselyllä saatiin tietoa vapaaehtoistoiminnan toteutumisesta ja toimintaa koskevista kehittämistarpeista valtakunnallisesti. Jäsenyhdistykset saivat kyselyn tuloksista yhdistyskohtaiset raportit oman vapaaehtoistoimintansa kehittämiseen. Venäjänkieliset vapaaehtoiset. Yhteistyössä Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry:n ja kahden jäsenjärjestön kanssa koulutettiin 17 uutta venäjänkielistä vapaaehtoistoiminnan tukihenkilöä. Heidän tehtävänään on auttaa ja tukea venäjänkielisiä syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään hakeutumaan Syöpäjärjestöjen palveluihin ja toimintaan. Kokemustoimijat. Syöpäjärjestöt järjesti yhdessä valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston kanssa uusille kokemustoimijoille peruskoulutuksen Vaasassa ja jatkokoulutuksen Kokkolassa. Aktiivisille kokemustoimijoille tarjottiin tukea viidellä verkkokoulutuksella. Lisäksi tuotettiin hybridikoulutusmalli ja luentomateriaalit verkkoalustalle. Syöpäjärjestöjen kokemustoimijat ovat Kokemustoimintaverkoston ja Syöpäjärjestöjen kouluttamia kokemustiedon jakajia, joiden tehtävä on syöpäsairauteen liittyvän ymmärryksen ja tiedon lisääminen eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille sekä suurelle yleisölle. Tukihenkilötoiminta on keskeinen vapaaehtoistoiminnan muoto. Tukihenkilö voi toimia sairastuneen tai hänen läheistensä tukena sairauden eri vaiheissa vertaistukihenkilönä tai saattohoidon tukihenkilönä. Tukihenkilötoiminnan kehittämisryhmään kuului 10 jäsenyhdistyksen työntekijää, ja se kokoontui parin kuukauden välein. Ryhmä arvioi ja kehittää Syöpäjärjestöjen tukihenkilötoimintaa sekä edistää tukipalvelujen saatavuutta valtakunnallisesti. Peda.net-verkkokoulutusalustalle tuotettiin vertaistukijakoulutus sekä uudistettiin kouluttajien materiaali verkkokoulutukseen. Sisällön tuottamiseen osallistui viisi jäsenyhdistystä, ja vertaistukijakoulutus pilotoitiin kolmen yhdistyksen kesken. Markkinointiin valmistui kuusi henkilövideota vertaistuen merkityksestä. Tukihenkilötoiminnan asiakaskysely toteutettiin elo-lokakuussa. Tuen saamisen kokemuksista kertoi kyselyssä 223 henkilöä anonyymisti. Suuri osa vastaajista oli kokenut saadun tuen positiiviseksi ja merkitykselliseksi (60/125 vastaajasta). 74 prosenttia kyselyyn vastanneista suositteli tukihenkilötoimintaa myös muille, jotka etsivät tukea. Kyselyn pohjalta selvisi, että tukihenkilötoiminnan markkinointia, toiminnan rakenteita ja käytänteitä tulee vahvistaa, jotta mahdollisimman moni sairastunut tai läheinen olisi tietoinen mahdollisuudesta saada tukihenkilö ja jotta tuen saaminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja kokemukset positiivisia. Tilastointi. Tukihenkilötoiminnan raportoinnin ja tilastoinnin kehittämistä jatkettiin, tavoitteena siirtää se osaksi asiakkuudenhallintajärjestelmä Järkkäriä. Toimintavuoden aikana Syöpäjärjestöissä toimi 824 vertais- ja saattohoidon tukihenkilöä. Toiminnassa mukana olevia vertaistukihenkilöitä oli 596, saattohoidon tukihenkilöitä 301 ja vertaistukiryhmänohjaajia 151. Tukihenkilöiden tarjoamaa tukea sai noin 2600 henkilöä. Tukihenkilökohtaamisia oli noin 7600. Erilaisia tukihenkilöiden ohjaamia vertaistukiryhmiä oli 94 ryhmää. Vertaistukiryhmät kokoontuivat vuoden aikana 590 kertaa ja käyntikertoja ryhmiin tehtiin 5217 kertaa. Tukihenkilöille tarjottiin toiminnanohjausta, jossa he saivat tukea omaan jaksamiseensa ja toimimiseen syöpään sairastuneen tai hänen läheisensä rinnalla. Ryhmämuotoista toiminnanohjausta järjestettiin vuoden aikana 149 kertaa. Toiminnanohjauksiin kertyi osallistumiskertoja valtakunnallisesti 1241. Koulutukset. Peda.netin vertaistukijakoulutuksen lisäksi toteutettiin kaksi vertaistukiryhmän ohjaajakoulutusta jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä. Tukihenkilöille tarjottiin valtakunnallista etätäydennyskoulutusta kaksi kertaa sekä kaksi kertaa Lapset puheeksi -työhön liittyvää vapaaehtoisille suunnattua Hyvä arki lapselle -täydennyskoulutusta jäsenyhdistyksittäin. Pidemmän aikaa tukihenkilönä toimineille pilotoitiin mentorikoulutus Pohjanmaan Syöpäyhdistyksessä Satakunnan Syöpäyhdistyksen toimesta. Valtakunnallisesti saattohoidon tukihenkilökoulutukseen osallistui 77, vertaistukihenkilökoulutukseen 178 ja vertaistukiryhmän ohjaajakoulutukseen 55 henkilöä. Täydennyskoulutuksiin osallistui valtakunnallisesti 439 henkilöä. OLKA yhteistyö. OLKAn TOIVO-vertaistukisovellukseen lähti mukaan viisi alueellista syöpäyhdistystä sekä kaksi valtakunnallista potilasjärjestöä vapaaehtoisineen. Sovellus pilotoitiin vuonna 2021, ja markkinointia on tarkoitus laajentaa vuonna 2022. Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen kehittämistyö alkoi SAAVA-hankkeessa, koordinoivana tahona Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry. Syöpäjärjestöt on yhteistyökumppani, ja pilottialueilla Pohjois-Suomen sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää valtakunnallisesti saattohoidon vapaaehtoistoiminnan koulutusmallia ja rakenteita, lisätä toiminnan näkyvyyttä sekä kytkeä toimintaa luontevammaksi osaksi julkista terveydenhuoltoa. Vuotuinen saattohoidon vapaaehtoisten seminaaripäivä toteutui etänä lokakuussa Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen koordinoimana. Perhetyö. Jäsenyhdistysten uusille asiakastyötä tekeville työntekijöille tarjottiin Lapset puheeksi -menetelmän ja neuvonpidon koulutus (LP). Vuosittainen LP-boosteripäivä järjestettiin Syöpäjärjestöjen LP-menetelmäkoulutetuille yhteistyössä MIELI ry:n Toimiva lapsi & perhetyön tiimin kanssa. Lisäksi tarjottiin etäluento LP-menetelmästä kaikille Syöpäjärjestöjen työntekijöille. Yhteistyötä Parisuhdekeskus Kataja ry:n kanssa jatkettiin kuntoutuksen ja vapaaehtoistoiminnan saralla. Syöpäjärjestöjen ammattilaisille tarjottiin kuntoutusseminaari parisuhdeteemalla sekä vapaaehtoisille myös etätäydennyskoulutus. Kuntoutuksen etäkurssina pilotoitiin lasten ja nuorten Tunteet verkkoon -etäryhmämalli 10–12-vuotiaille vanhempansa syöpään menettäneille lapsille yhteistyössä Surujärjestöjen kanssa. Taloudelliset avustukset Syöpäsäätiö myöntää taloudellisia avustuksia vähävaraisille syöpäpotilaille. Avustuksia myönnetään hakemuksesta, johon on liitetty sosiaalityöntekijän lausunto. Säätiön tuki vähävaraisille syöpäpotilaille jaetaan Suomen Syöpäyhdistyksen sosiaalitoimikunnan kautta. Avustuksia jaettiin vuonna 2021 yhteensä 1 576 henkilölle (vuonna 2020 yhteensä 1 548 henkilölle, vuonna 2019 yhteensä 1 343 henkilölle ja vuonna 2018 yhteensä 1 186 henkilölle). Vuonna 2021 jaettujen avustusten kokonaissumma oli 742 150 euroa (vuonna 2020 yhteensä 728 320 euroa vuonna 2019 yhteensä 657 700 ja vuonna 2018 yhteensä 499 840 euroa). Avustukset olivat suuruudeltaan 400–1 000 euroa. Avustustoiminnan tärkeys perheiden toimeentulolle on merkittävästi kasvanut viime vuosina taloudellisen epävarmuuden ja huono-osaisuuden lisääntyessä. Avustusmäärää lisätään jatkossa kysynnän perusteella. Samalla vahvistetaan kohderyhmien ja sosiaalityöntekijöiden tietoisuutta avustusmuodosta ja sen saamisen edellytyksistä. Myös avustuksen hakuprosessia kehitetään. Syöpäsäätiö jakaa Lasten Syöpärahastosta Emilia Heinosen muistoksi ja Svea Ahlqvistin rahastosta tukea perheille, joissa on syöpää sairastava lapsi. Tukea myönnettiin 42 000 euroa yhteensä 35 perheelle.
