Äänestämisen paikka

Sunnuntaina valitaan lainsäätäjämme seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Tarjolla on siis demokratian juhlaa ja äänioikeutettujen vaikuttamisen paikka.

Näistä vaaleista on povattu ainakin sotevaaleja, hoivavaaleja, sotuvaaleja ja ilmastovaaleja. Joku on huolissaan julkisesta taloudesta, toinen kestävyysvajeesta. Onko näillä väliä syövän, syöpäpotilaan tai syövän ehkäisyn kannalta?

On, ja paljonkin, ja kaikilla. Jos pureudutaan näihin vaaleille julistettuihin teemoihin tarkemmin, kaikista löytyy merkittävä yhteys syöpään:

• Sote. Tämä yhteys on selkeä. Mistä hoitoa saa, kuka sen järjestää, mikä on rahoituksen tulevaisuus? Saadaanko saumattomat hoitoketjut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välille? Löytyykö sellainen malli, joka turvaa palvelut koko maahan, takaa huippulaatuisen asiantuntemuksen esimerkiksi syövänhoidossa ja perustuu sellaiseen rahoitusratkaisuun, että hoidon taso voidaan ylläpitää myös tulevaisuudessa?
• Hoiva. Moni syöpäpotilas on iäkäs ja vanhustenhoidon laatu koskettaa heitä suoraan omakohtaisesti. Jotkut taas ovat nostaneet esiin huolen, että mikäli vanhustenhoidon hoitajamäärää lisätään, voidaanko taata ammattilaisia muualle terveydenhuoltoon. Mitä tämä tarkoittaa sairaanhoidolle? Itse taas miettisin, löytyisikö nyt lopulta hetki, jolloin hoitajien palkkaus saadaan vastaamaan työn vaativuutta ja raskautta ja näin houkuteltua alalle lisää väkeä ja estettyä hoitajia siirtymästä pois alalta. Tämä olisi ensiarvoisen tärkeää koko terveydenhuollon kannalta – ja lisäksi oikein.
• Sotu. Sosiaaliturvan uudistaminen tulee lähelle myös syöpäpotilaita. Millaiset ovat sairauden ajan sosiaalietuudet? Millaisesta paletista osatyökykyinen rakentaa toimeentulonsa? Onko järjestelmä joustava vai kankea? Jääkö tarvittavat etuudet saamatta sen takia, ettei sairauden iskiessä riitä voimavaroja byrokratiaviidakossa selviytymiseen?
• Ilmasto. Onko silläkin väliä? Syöpäjärjestöissä on herätty yhä vahvemmin ympäristöterveyden tärkeyteen. Ihmisen elinympäristöllä on suuri merkitys myös hänen terveydelleen. Nykyään suurin vaikuttaja on ilmastonmuutos. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa terveysriskejä: helleaallot lisäävät kuolleisuutta, vähenevä otsoni lisää ihosyöpiä, infektiot lisääntyvät ja taudinaiheuttajat siirtyvät pohjoisemmaksi. Globaalissa mittakaavassa vaarassa on puhdas vesi, puhdas ilma ja riittävä ruoka – terveyden perusrakennusaineet.
• Julkinen talous ja kestävyysvaje. Rahasta puhuminen on äärimmäisen tärkeää hoidosta puhuttaessa. Onko meillä varaa siihen hyvinvointivaltioon, jonka haluamme ylläpitää, kun väestö ikääntyy ja yhä harvempi käy töissä? Mitkä verotuspäätökset olisivat kannustavimpia ja oikeudenmukaisimpia? Huomioidaanko verotuksessa ihmisen terveydelle tai ilmastolle haitalliset asiat? Onko päätöksenteon aikajänne vain yhdessä vaalikaudessa vai pitkällä tulevaisuudessa?

Sillä on väliä, mitä päätöksiä seuraavalla vaalikaudella tullaan tekemään. Syöpäjärjestöt on kiertänyt viimeisen vuoden aikana lobbaamassa päättäjiä. Tavoitteemme on, että seuraava vaalikausi on kunnianhimoisen terveyspolitiikan ajanjakso. Tämä ei tapahdu itsestään. Siksi sinäkin voit toimia: ole vielä yhteydessä ehdokkaaseesi, haasta häntä terveysasioissa. Äänestä.

ps. Kaikki lainsäädäntö ei tehdä Suomessa. Siksi on tärkeä käydä äänestämässä myös toukokuisissa eurovaaleissa.