Terveyttä nuorille!

Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat kansainvälisesti katsottuna erittäin suuria. Samalla kun suomalaisten keskimääräinen terveys on parantanut merkittävästi, huonoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevan viidenneksen terveys on pysynyt vuosikymmenet samana.

Terveyserojen kasvu liittyy köyhyyden ja syrjäytymisen yleistymiseen yhteiskunnassa. Nuorten syrjäytyneiden määrä on häkellyttävän suuri. Vuoden 2013 työssäkäyntitilaston mukaan Suomessa oli noin 45000 16–29-vuotiasta toisen asteen koulutuksesta ja työelämästä syrjään jäänyttä nuorta. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio totesikin äskettäin, että monelle nuorelle aikuisuus ei tunnukaan enää houkuttelevalta vaihtoehdolta vaan ennemminkin näyttäytyy sosiaalisena riskinä. Tämä on huolestuttavaa.

Syitä huono-osaisuuteen on monia. Huono terveys, työttömyys ja köyhyys ovat osoittautuneet ylisukupolvisiksi ilmiöiksi. Taustalla on yksilöllisiä tekijöitä, mutta vahvasti myös rakenteellisia ja yhteiskunnallisia asioita. Työttömien on todettu useissa tutkimuksissa sairastavan työllisiä enemmän ja voivan huonommin.

Myös mahdollisuudet terveyspalvelujen käyttöön ovat jakaantuneet kansalaisten keskuudessa. Työssäkäyville työterveyshuolto takaa kattavan mahdollisuuden omasta terveydestä huolehtimiseen. Työtä vailla olevilla tilanne on toinen. Työttömien oikeudesta maksuttomiin terveystarkastuksiin on säädetty terveydenhuoltolaissa, mutta kuntien vastuulla oleviin terveystarkastuksiin on paikoin kertynyt pitkiä jonoja. Lausuntoja ja ajan saamista joutuu odottamaan jopa puolikin vuotta. Myös tiedotus terveystarkastuksista on ollut puutteellista.

Miksi nuorten työttömien terveyden edistäminen sitten on tärkeää? Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia eikä huono terveys ole myöskään valtti työmarkkinoilla. Elintapojen on myös todettu huonontuvan erityisesti työttömyyden pitkittyessä. Työttömät nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, mutta kun puhutaan erityisen vaikeassa asemassa olevista nuorista, ovat riskit passivoitumiseen erityisen suuret.

Nuoruuden elintavat vaikuttavat merkittävästi paitsi nuoren jaksamiseen, työ- ja opiskelukykyyn myös merkittävästi aikuisiän riskiin sairastua kansansairauksiimme, kuten syöpään. On hyvä muistaa, että varsin pienilläkin satsauksilla terveyden edistämisessä voidaan saavuttaa isoja tuloksia.

Vaikeaan tilanteeseen on tärkeää puuttua. Kaiken pohjana on terveyspolitiikka. Julkisen sektorin on kannettava vastuunsa. Mutta myös kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä yhä vahvemmin. Suomen Syöpäyhdistys on käynnistämässä uutta hanketta, jossa ideana on suunnitella yhteistyössä nuorten kanssa työ- ja opiskelupaikkaa vailla oleville, alle 25 -vuotiaille nuorille ravitsemukseen, liikuntaan ja kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan kiinnittyvä Hyvä päivä -kurssi. Nuoret ohjattaisiin kurssille työvoimatoimistosta (te-toimistosta).

Kurssilla painotetaan nimenomaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mukana on konkreettisia asioita kuten säännöllinen vuorokausirytmi, terveellinen ruoka sekä ulkoilu ja arkiliikunta. Yksilön terveyskäyttäytymiseen puuttuminen ei ole helppoa. Tarvitaan oikeat ja sopivat lenkkikaverit tai oikeat ja puhuttelevat reseptit, jotta terveellistä ruokaa valmistettaisiin kurssin jälkeenkin eikä vain sen aikana. Oikeat keinot luodaan yhdessä nuorten kanssa, kokeillen ja arvioiden sitä, mikä toimii. Vain näin saadaan aikaan tuloksia.

Ihmisiä ei voi vain aktivoida ylhäältä päin, vaan heille pitää tarjota mahdollisuuksia oikeita sanoja käyttäen. Pelkkä ravitsemuksesta kohderyhmälle luennoiminen ilman sosiaalista elementtiä tai huumoria ei toimi. Oikeasta narusta on osattava vetää. On myös muistettava, että kaikki nuoret eivät halua tulla ryhmiin. Tähänkin olemme miettineet keinoja. Tavoitteena on nimittäin jatkossa viedä kurssi myös nettiin kaikkien saataville ja tuottaa terveyttä kaikille, asuinkunnasta riippumatta.

Kaikilla toimilla, jotka tähtäävät terveyserojen kaventamiseen, alkaa olla kiire. Nuorten tai muidenkaan terveyden osalta meillä ei ole varaa palata Suomen hyvinvointiprojektin alkumetreille.