”Ei viskata palloa päin naamaa”

Seppo Soine-Rajanummi

Seppo Soine-Rajanummi

Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii”, aloitti Pave Maijanen ehkä yhden kovimman hittinsä ammoin, vuonna 1981. Siitä tuli nopeasti hyvä slogan monille auttamisen ja tuen ammattilaisille.

Maijasen sanomalla on tänä päivänä erityisen tärkeä paikkansa, kun ajatellaan esimerkiksi työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria.  Kilpailu on suorituskeskeisessä nyky-yhteiskunnassa kovaa ja monille koulutukseen pääseminen ja työelämään kiinnittyminen ei ole helppoa. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleminen ei olekaan nykyisin harvinainen elämänvaihe; sen ulkopuolella on vuosittain enemmän kuin joka kymmenes nuori. Monesti arkirytmi voi olla sekaisin ja tarvitaan uutta otetta elämästä kiinni. Tarvitaan siis yhteiskunnallista huolenpitoa.

Elämänvalintojensa edessä vahvistusta kaipaavat nuoret tarvitsevat rauhallisen tilan jossa he pääsevät vahvistamaan arjenhallinnan taitojaan ja oppimaan uutta. Se, että tällaisia toimintamuotoja on olemassa, ei ole kuitenkaan valitettavasti mikään itsestäänselvyys. Huolestuttavia merkkejä tästä on nähty muun muassa viimeaikaisessa keskustelussa työpajatoiminnan tulevaisuudesta.

Yksi onnistunut vastaus työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten haasteisiin tässä ajassa on Hyvä Päivä –toiminta. Kyse on systemaattisesta ryhmämallista, jossa terveyttä edistetään hauskalla tavalla ja yhteisöllisesti. Toimintamallia alettiin kehittää vuonna 2014 terveyden edistäjien toimesta Syöpäjärjestöissä. Sitten haettiin kumppaneita jotka osaavat puhua terveysviestin oikeilla sanoilla ulos.  Hyvä Päivä –toiminnan sanoittajat löytyivät nuorisotyöntekijöistä ja muista nuorten parissa työskentelevistä ammattilaisista. Luotiin pohja, aineisto ja materiaalit yhteistyössä kajaanilaisten nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Tämän jälkeen koulutettiin nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Toimintaa on viety sekä syrjäseuduille ja ruuhka-Suomeen, niin Kaaville kuin Kemijärvelle ja Vantaan Tikkurilaankin.  Ryhmiä ohjaavat osaavat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. He ovat laittaneet yhdessä nuorten kanssa ruokaa, käyneet liikkumassa, arkea on otettu uudella tavalla haltuun. Hyvää Päivää on rakennettu askel kerrallaan, tehden pieniä, itselle räätälöityjä terveyttä tukevia muutoksia, käytännön kokeilujen avulla.

Tähän mennessä on toteutettu jo 35 Hyvä Päivä –ryhmää, joihin on osallistunut lähes 200 nuorta.  Nuoret ovat saaneet kokemuksia ryhmässä toimimisesta ja uusia ystäviä. Nuorten mieliala parantunut, on opittu syömään terveellisemmin, liikkumaan enemmän. Kääntämään arkirytmi. Ryhmät ovat lisänneet yhteisöllisyyttä. Ryhmissä on ollut hyvä henki, tuettu toisia eli annettu vertaistukea. Monen nuoren elämä näyttää nyt valoisammalta.

Palaute on ollut positiivista niin nuorilta kuin ohjaajiltakin. Hyvä Päivässä eivät uutta terveys- ja hyvinvointiasiaa ole oppineet vain nuoret vaan myös ohjaajat.

Mitä Hyvä Päivä –hanke opettaa?  Sen, että nuorissa on valtavasti osaamista, kun annetaan vain mahdollisuuksia ja tarjotaan uusia asioita arkeen. Lisäksi se kertoo, että Suomessa on vahva nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten joukko; niin nuorisotyöntekijöiden ”hupparikansa” ja monet muut osaavat tekijät, joilla on taito puhua terveysviesti oikealla tavalla nuorille. ”Ei viskata palloa päin naamaa”, kuten Rovaniemellä ryhmiä ohjannut Arttu Rissanen asian kiteytti.