Koronasulun jälkeen NEET-nuorten terveyden edistäminen on tärkeämpää kuin koskaan

”Jolla ei oo elämässä oikein mittään. Hankala elämäntilanne tai joku semmonen. On masennus”

Näin kuvailee Syöpäjärjestöjen nuorten aikuisten terveyttä edistävään Hyvä Päivä -ryhmään osallistunut nuori monien NEET-nuorten tilanteita. Suomessa on yli 60 000 NEET-nuorta eli työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Kyse on yhden ikäluokan kokoisesta joukosta. Lisäksi yli 20 000:n lapsen ja nuoren arvioidaan olevan ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä. Monilla heistä on terveysongelmia, yksinäisyyden kokemuksia ja sosiaalista eristäytyneisyyttä

Korona keskeytti kasvokkaiset ryhmät keväällä

Jos ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa, päivät tuntuvat tyhjiltä ja elämänhallinnassa on ongelmia, nuorisotyön ammattilaisen ohjaus on elintärkeää. Koronatilanne sysäsi monia toimintoja ja käynnissä olevia projekteja tauolle. Kasvokkain toteutettava ryhmätoiminta keskeytyi ja muun muassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sopimuksia katkaistiin.
Nuoret jäivät entistä enemmän neljän seinän sisälle. Seuraukset ovat olleet tuntuvia. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kyselyn mukaan poikkeustila aiheutti nuorille ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja taloudellisia ongelmia sekä huolta terveydestä. Olen keskustellut useiden nuorten parissa työskentelevien kanssa. He ovat kertoneet koronasulun aikana ”kadonneista” nuorista ja heidän ”mökkiytymisestään”.

Elintavat vakiintuvat usein viimeistään nuoruudessa. Elintavat myös huonontuvat työttömyyden ja toimettomuuden pitkittyessä. Terveysongelmat ovat yleisiä NEET-nuorilla. On ongelmallista, jos kasvokkaiseen, hyvin käynnistyneeseen ryhmätoimintaan tulee pitkiä katkoksia. Silloin voi katketa myös hyvään suuntaan menevä kehitys nuoren elämässä. On myös todettu, että koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut epätasaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja eri ihmisryhmiin.

”Suurimman taakan kantavat ne, jotka ovat ennestään heikoilla”, toteaa myös arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama asiantuntijaryhmä loppupäätelmissään.

Takaisin reaalimaailmaan

Vaikka nuorisotyö siirsi toimintaansa verkkoon poikkeustilan alettua, on nyt syyskauden alkaessa mahdollisimman nopeasti tärkeää päästä takaisin kasvokkaiseen nuorten ryhmätoimintaan, suositukset ja ohjeet huomioiden. NEET-nuoret tarvitsevat kasvokkaista ryhmätoimintaa, kohtaamisia, mahdollisuuksia etsiä omia polkujaan. Ryhmämuotoisista terveyttä edistävistä ryhmistä on saatu hyviä tuloksia ja erinomaista palautetta nuorilta. Ryhmät kannustavat myös jatkamaan hyvin alkanutta positiivista kehitystä. Esimerkiksi Hyvä Päivä -ryhmissä nuoret tekevät pieniä omia terveyttä ja hyvinvointiaan edistäviä kokeiluja, joita jatketaan myös ryhmän päättymisen jälkeen.

Tuoreimmat viestit nuorisotyön kentältä ovat onneksi lupaavia. Kasvokkaisia ryhmiä on kesän alusta käynnistetty. Nuoret ovat olleet innostuneita päästyään taas mukaan ryhmätoimintaan ”ihan livenä”. Näin kertoivat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset Syöpäjärjestöjen NEET-nuorten terveyttä edistävän Hyvä Päivä -hankkeen etäaamukahveilla kesäkuussa. On ollut hienoa huomata, miten moni kunta ja Ohjaamo on innostuneesti lähdössä toteuttamaan koronasulun jälkeisiä uusia Hyvä Päivä -ryhmiä eri puolilla Suomea.

Kun Hyvä Päivä -ryhmiin osallistuneilta nuorilta on kysytty kaksi kuukautta ryhmään päättymisen jälkeen kuulumisia, vastauksena on ollut muun muassa: ”parempaan päin”. Satsaamalla kaikkien nuorten terveyteen ja hyvinvointiin teemme merkittäviä huomispäivän valintoja. On yhteiskunnallisesti merkittävää saada NEET-nuoret kiinni työhön ja opiskeluihin – yleisesti ottaen ja erityisesti vallitsevassa tilanteessa. NEET-nuorten terveyden edistäminen on sivistys-Suomen ja hyvinvointiyhteiskunnan ydinkysymys.