Mitä tupakkateollisuuden arkistot opettavat ajatushautomoista?

Vanha toimittajan ohje toteaa seuraamaan rahaa, kun kyse on lähteen luotettavuudesta. Follow the money.

Lähdekriittisyys on tarpeen, varsinkin kun kirjoittaja on taitava sanankäyttäjä, joka vaatii muilta avoimuutta, mutta ei itse noudata omia vaatimuksiaan. Ajatushautomoista moni ei kerro rahoitustaan. Yli puolen miljoonan euron summa menee Suomessa vuosittain valtiontukena puolueiden ajatushautomoille, sen verran tiedetään. Julkisen rahoituksen kulkua voi seurata. Mutta valtaosa yksityisestä rahasta jää piiloon.

Mikä on oikeaa tietoa?

Sekä turvallisuudessa, vaalimainonnassa kuin tiedeviestinnässäkin on väitelty tietojen oikeellisuudesta. Puhutaan mikromainonnasta eli Facebookin kautta tehdystä mielipidemuokkauksesta. Tai puhutaan hybridivaikuttamisesta, jossa propagandaa ei erota muusta viestinnästä.

Kun kyse on viestinnästä, jossa rahoituksen lähteet ovat salaisia sekä lobbaus häikäilemätöntä ja kallista, tupakkateollisuuden jalanjäljen tunnistaa. Jo yli 50 vuotta se on onnistunut ylläpitämään maksettuja asiantuntijoita ja harhauttamaan tupakoinnin vaaroista. Yhdysvalloissa tupakkateollisuus joutui liittovaltion oikeuden päätöksellä tunnustamaan harhautuksen julkisuudessa. Katso esimerkkimainos tästä(avautuu uudessa ikkunassa).

Maine meni, rahakirstu säilyi

Tupakkateollisuus on menettänyt maineensa. Mutta se taistelee entisin keinoin olemassaolostaan.

Siksi kolmansina osapuolina toimivat riippumattomilta tuntuvat, komeasti nimetyt ajatushautomot ja yhdistykset, jotka ovat teollisuuden kumppaneita. Lue lisää tästä(avautuu uudessa ikkunassa).

Kumppanuuksia on Euroopassakin satoja. Niissä ei haudota oikeasti uusia ideoita vaan lämmitellään lobbausviestejä ja rahalla ostetut kumppanit tukevat toisiaan. Syntyy kaikukammio, jossa näyttää olevan vilkas keskustelu, mutta joissa muutama maksettu ääni pitää meteliä.

Strateginen kumppanuus, toistuva viesti

Yhdysvalloissa konservatiivinen Cato-instituutti ja Euroopassa Institute of Economic Affairs ovat ottaneet tupakkarahaa. Ajatuspajoja yhdistävä Atlas-verkosto on myös tupakkateollisuuden strateginen kumppani. Lue tutkijoiden kuvaus Atlas-verkostosta tästä(avautuu uudessa ikkunassa).

Suomessa ei julkisesti tunnustauduta tupakkateollisuuden äänitorveksi. Joitakin esimerkkejä yhteistyöstä teollisuuden rahoittamiin ajatuspajoihin on. Libera on julkaissut mm. Institute of Economic Affairsin laajan ”onnellisuuspolitiikkaa” koskeneen raportin(avautuu uudessa ikkunassa) ja tehnyt valtion kultaisia kahleita käsittelevän pamfletin, jonka voit lukea tästä(avautuu uudessa ikkunassa). Samansuuntainen on aiemmin ilmestynyt brittihautomon raportti, jonka voit lukea tästä(avautuu uudessa ikkunassa).

Vertaa raportteja tupakkatehtaiden ”järjestön” pamflettiin(avautuu uudessa ikkunassa).

Mikä ajatushautomoita yhdistää? Ne eivät tavallisesti kerro julkisuuteen, mistä niiden oma rahoitus tulee. Olisiko aika vaatia avoimuutta?

Lue lisää tupakkateollisuuden ja ajatushautomoiden välisestä kytkystä tuoreesta raportistamme(avautuu uudessa ikkunassa).