Siirry suoraan sisältöön

Hormoneja ja kompromisseja

Leena Mallat

Leena Mallat

Tunnen ihailunsekaista ihmettelyä lukiessani reippaista syöpäpotilaista, jotka raskaistakin hoidoista huolimatta tekevät töitä ja kiipeilevät kilometrien korkuisille vuorille. Ei olisi onnistunut minulta, jolle jo portaiden nouseminen kerrostalossamme tuntui maratonin juoksulta ja oman kodin sohvannurkka oli turvasatama.

Yhtä kiinnostuneena seuraan uutisia, joissa esitellään uusia syövän tutkimustuloksia tai kootaan yhteen jo olemassa olevia laajoja katsauksia. Toivon tuloksista apua potilaille. Syy on myös itsekäs: jos elän pitkään, sairastun todennäköisesti taas jossain vaiheessa johonkin syöpään tai jo sairastamani uusiutuu.

Realismistani huolimatta en aina noudata elämäntapasuosituksia, vaikka luotan tutkimuksiin. Tiedän, että punaista lihaa kannattaisi välttää ruokavaliossa, mutta syön kun sitä minulle tarjotaan. Puhdasoppisuus terveellisissä elämäntapavalinnoissa on helppoa, kun kyseessä on jotain, joka ei kuulu omaan elämään, kuten tupakointi. Entäpä jos joutuisin luopumaan kokonaan välttämättömäksi kokemastani kuten kahvista?

Vielä kinkkisempiä ovat tilanteet, joissa aiemmat oletukset ovat osoittautuneet vääriksi. Aika moni taitaa vieläkin uskoa, että päivittäinen pieni määrä alkoholia suojaa sydäntä kuin sydäntä.

On myös valintoja, joissa toisella puolella on sairastumisriski, toisella puolella terveyshyödyt. Tällaisen pohdinnan eteen joutuvat esimerkiksi naiset, joilla on runsaasti elämää hankaloittavia vaihdevuosivaivoja. Aloittaako hormonikorvaushoito vai ei?

Omalla kohdallani tätä pohdintaa ei rintasyövän sairastaneena ollut. Sen sijaan en epäröinyt hoitojen loputtua aloittaa paikallisestrogeenin käyttöä, vaikka aloittaessani vuosia sitten vastaus syöpäriskistä oli varauksellinen. Nyt tiedetään, että suuri osa rintasyöpää sairastaneista voi hoitojen loputtua käyttää turvallisesti paikallisia estrogeenivalmisteita.

Kun estrogeenituotanto vanhetessa vähenee, limakalvot kuivuvat ja seurauksena voi olla monia arkea hankaloittavia vaivoja kuten virtsatieinfektioita ja virtsankarkailua. Ja myös muita haittoja, sillä jopa vanhoilla pariskunnilla voi olla sängyssä muutakin puuhaa kuin lukea kirjaa.

Valinnat ovat aina yksityisiä. Päätökset miten elämänsä järjestää voivat olla niin sairastuneille kuin toipuneillekin vaikeita

Vaikka meistä syövän sairastaneista useimmat ovat äärettömän kiitollisia siitä, että meitä on hoidettu hyvin, ei kukaan voi olettaa, että jaksaisimme elää koko loppuelämämme luokan priimuksina. Osa valinnoistamme voi olla hyviä, enemmistö todennäköisesti riittävän hyviä ja jokunen voi olla huono tai osoittautua jälkikäteen sellaiseksi. Keskiarvo on kuitenkin ihan kelvollinen ja se riittää.