Suolistosyövän seulonnan kustannusvaikuttavuudesta on selvää tutkimusnäyttöä

Valtakunnallisen suolistosyövän seulontaohjelman on hallituksen suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuonna 2022. Seulontaohjelman käynnistämistä varten on varattu 10 miljoonan euron pysyvä rahoitus sekä kertaluontoinen 10 miljoonan euron rahoitus osana hallituksen ns. tulevaisuusinvestointeja. Vuoden 2021 budjettivalmistelun yhteydessä valtiovarainministeri Matti Vanhanen on kuitenkin painottanut, että tulevaisuusinvestointeja arvioidaan syyskuun budjettiriihessä uudelleen kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Suolistosyöpä on nykyisin Suomen kolmanneksi yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain noin 3500 ja kuolee noin 1300 ihmistä. Syöpätapausten määrän arvioidaan kasvavan noin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Se on myös yksi kalleimmista syövistä hoitaa ja valtaosa kustannuksista syntyy vaiheessa, jossa syöpä on enää harvoin parannettavissa.

Seulonnan avulla suolistosyöpä voidaan usein havaita aikaisemmassa vaiheessa, jolloin myös potilaan ennuste on parempi ja hoitokustannukset arviolta 20 prosenttia pienemmät. Useissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoitamalla nämä seulonnassa havaitut syövät ja syöpien esiasteet voidaan vähentää sekä syöpätapausten että syöpäkuolemien määrää. Euroopan unioni on myös jo vuodesta 2003 lähtien suosittanut jäsenmailleen suolistosyövän seulontaa.

Seulonnan kustannusvaikuttavuutta arvioidaan tiivistetysti yhdistämällä seulonnan avulla saavutettavat laatupainotetut elinvuodet (quality-adjusted life year, QALY) seulonnan aiheuttamiin kustannuksiin. Seulonnan vaikuttavuuden ja kustannusten taustalla on kuitenkin suuri määrä tekijöitä ja erilaisia valintoja, joka tekee kustannusvaikuttavuuden arvioinnista haastavaa. Syöpää voi seuloa erilaisilla testeillä, seulonnan kohdeikäryhmät voivat vaihdella ja seulontatestien välinen aika voi vaihdella vuodesta jopa kymmeneen vuoteen. Lisäksi seulonnan aiheuttamat kustannukset, kuten kolonoskopian hinta, vaihtelevat ja riippuvat terveydenhuollon järjestämistavasta.

Viime vuonna julkaistiin kaksi laajaa katsausta suolistosyövän seulontaan ja sen kustannusvaikuttavuuteen liittyen. IARCin, eli maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuskeskuksen, julkaisussa todetaan, että ulostenäytteeseen perustuva seulonta lisää laatupainotettujen elinvuosien määrää hyväksyttävin kustannuksin. Syöpäseulontojen yhteydessä kustannusvaikuttavuuden raja-arvoksi on EU-maissa tyypillisesti määritelty 20 000–30 000 euroa laatupainotettua elinvuotta kohden. Joissakin tutkimuksissa seulonta on osoittautunut jopa kustannuksia säästäväksi.

Tuorein systemaattinen kirjallisuuskatsaus viime syksyltä kävi läpi 33 tutkimusta vuosilta 2010–2017, joista 17 kohdistui eurooppalaisiin maihin. Katsauksen yhteenvedossa todetaan vuosittaisen tai kerran kahdessa vuodessa toteutettavan ulostenäytteeseen perustuvan seulonnan sekä harvemmin toteutettavien tähystystutkimusten olevan kustannusvaikuttavia verrattuna tilanteeseen ilman seulontaa. Suomeen suunnitellun seulontaohjelman (kahden vuoden välein tehtävä ns. FIT-testi) osalta laatupainotetun elinvuoden hinnaksi on näissä tutkimuksissa arvioitu noin 2 000–6 000 euroa.

Syöpärekisterin tehtävänä on arvioida seulontaohjelmien vaikuttavuutta ja on tärkeää tiedostaa, että lupaavatkaan tutkimustulokset ulkomailta eivät suoraan takaa seulonnan toimivuutta Suomessa. Siksi Syöpärekisterissä onkin meneillään useampi tutkimushanke aiheeseen liittyen. Olemme mukana eurooppalaisessa EUtopia-tutkimushankkeessa, jossa arvioimme tilastollisen mallinnuksen avulla syöpäseulontaohjelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta eri maiden osalta. Tämän ohella olemme käynnistämässä omaa useampivuotista tutkimushanketta, joka keskittyy parantamaan suolistosyövän seulontaohjelmaa löytämällä optimaalisia rajauksia seulottavan väestön kohdeikään ja seulontaväliin.

Tutkimuksessa selvitämme myös, mille tasolle olisi parasta asettaa käytettävän FIT-seulontatestin raja-arvo, jonka ylittävät tulokset lähetetään kolonoskopiaan lopullista diagnoosia varten. Matalampi raja-arvo nostaa löydettyjen syöpien määrää, mutta osa näistä on ns. ylidiagnosoituja syöpiä, jotka eivät ihmisen elinaikana aiheuttaisi oireita. Tämän lisäksi liian matalalle säädetty raja-arvo lisäisi merkittävästi kolonoskopioiden määrää, ja siten kustannuksia sekä seulottavien henkilöiden positiivisista testituloksista kantamaa huolta.

Viime vuodesta lähtien osa kunnista on aloittanut suolistosyövän seulonnan kahden vuoden välein. Kustannusvaikuttavuuden lisäksi on siis hyvä huomioida, että nämä hyvin käyntiin lähteneet seulontaohjelmat jäisivät tyhjän päälle, jos hallitus syyskuun budjettiriihessä peruisikin suunnitelmansa valtakunnallisen seulontaohjelman käynnistämisestä.

Lähteet:

IARC (2019) Colorectal cancer screening. IARC Handb Cancer Prev. 17:1–300. Saatavilla osoitteesta https://publications.iarc.fr/Book-And-Report-Series/Iarc-Handbooks-Of-Cancer-Prevention/Colorectal-Cancer-Screening-2019

Ran T et al. (2019) Cost-Effectiveness of Colorectal Cancer Screening Strategies—A Systematic Review. Clinical Gastroenterology and Hepatology Vol. 17, No. 10