Siirry suoraan sisältöön

Kolme keinoa kohdunkaulasyövän hävittämiseen – taustalla lähes aina papilloomavirus

Veli-Matti Partanen

Veli-Matti Partanen

Viime päivinä koronaviruspandemian uhka on ollut mediassa vahvasti esillä ja Maailman terveysjärjestö WHO onkin julistanut sen maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi. Samaan aikaan WHO on panostamassa myös toisen merkittävän terveysongelman – nimittäin kohdunkaulasyövän – voittamiseksi.  Kohdunkaulasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten neljänneksi yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain lähes 600 000 naista. Hieman yli 300 000 naista myös kuolee tähän syöpään vuosittain. 

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosittaisessa yleiskokouksessa toukokuussa on tarkoitus hyväksyä globaali strategia kohdunkaulasyövän hävittämiseksi kansanterveydellisenä ongelmana. Strategian tavoitteena on nopeuttaa syövän vastaisia toimia ja parantaa maiden välistä yhteistyötä. 

Päivitys 23.4.2020: Koronaviruspandemian vuoksi ei vielä tiedetä, tullaanko WHO:n yleiskokous pitämään ja siirtyykö strategian käsittely myöhempään ajankohtaan.

Työ auttaa vähentämään myös muita syöpiä

WHO määrittelee hävittämisen rajaksi, että kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus olisi alle 4/100 000 naista kaikissa maailman maissa. Tällä hetkellä kohdunkaulasyövän vuosittainen ikävakioitu ilmaantuvuus on maailmanlaajuisesti noin 13/100 000 naista, ja lähes 90 prosenttia näistä syöpätapauksista on matalan tai keskitulon maissa.  

WHO:n arvion mukaan nykyisillä toimilla tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan tämän vuosisadan aikana päästä, vaan toimia on tehostettava. 

Yhteensä HPV:n arvioidaan aiheuttavan noin viisi prosenttia kaikista syövistä.

Kohdunkaulasyövän taustalla on lähes aina ihmisen papilloomavirus (HPV), jonka aiheuttamat infektiot voivat pitkittyessään johtaa syöpään. Kohdunkaulasyövän lisäksi HPV on osittain myös muiden syöpien, kuten peniksen ja peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syöpien taustalla. Yhteensä HPV:n arvioidaan aiheuttavan noin viisi prosenttia kaikista syövistä. Kohdunkaulasyövän vastainen työ auttaa siis vähentämään myös näitä syöpiä. 

Tärkeimmät keinot ovat HPV-rokotteet, seulonta ja tehokas hoito

Kohdunkaulasyövän kohdalla olennaisia keinoja strategian luonnoksessa määritellään kolme ja näistä jokaiselle asetetaan tavoite: 

  1. Kohdunkaulan syöpien ehkäisy HPV-rokotteilla. Tavoitteena on, että 90% tytöistä saa HPV-rokotteen 15 vuoden ikään mennessä.
  2. Syövän ja sen esiasteiden seulonta, johon on määritelty tavoitteeksi, että 70% naisista seulotaan 35 ja 45 vuoden iässä.
  3. Löydettyjen tapausten tehokas hoito, jossa tavoitellaan, että 90% naisista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Pitkällä aikavälillä tärkein keino torjua kohdunkaulasyöpää on ehkäistä syöpää aiheuttavien HPV-genotyyppien leviäminen. Tähän on tarjolla kolmea erilaista rokotetta, jotka suojelevat valmisteesta riippuen kahta tai seitsemää syöpää aiheuttavaa HPV-genotyyppiä vastaan. Rokotteet ovat osoittautuneet turvallisiksi ja tehokkaiksi syövän esiasteiden ehkäisyssä. Niitä ei kuitenkaan pystytä tällä hetkellä tuottamaan riittävästi, eikä kaikilla mailla ole rokotteiden hankkimiseen varaa. Näihin ongelmiin on löydettävä keinoja yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa.  

WHO:n alainen työryhmä antoi rokotteiden puutteellisen saatavuuden vuoksi viime syksynä suosituksen, että poikien mukaan ottamista HPV-rokotusohjelmiin lykättäisiin, kunnes kaikki maat ovat saaneet tyttöjen HPV-rokotusohjelmat käyntiin. 

Köyhemmissä maissa tarvitaan laadukkaita seulontaohjelmia 

Rokotteiden vaikutus on tehokkain, kun ne annetaan nuorille ennen seksuaalielämän aloittamista. Seuraavina vuosikymmeninä ylivoimainen enemmistö naisista on joka tapauksessa vielä rokottamattomia, jolloin heidän kannaltaan tärkeintä on tarjota kohdunkaulasyövän seulontaa.

Seulonnan avulla ilmaantuvuuden laskua voidaan nopeuttaa huomattavasti, mutta tämä vaatii laadukkaiden seulontaohjelmien toteuttamista myös köyhemmissä maissa. Köyhemmissä maissa olennaista on pystyä järjestämään seulonta ja hoito mahdollisuuksien mukaan yhdellä kertaa. 

Kehittyvien maiden terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen on hoidon turvaamiseksi ensiarvoisen tärkeää. Tätä kautta voidaan varmistaa kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden hoitaminen osana yleistä terveydenhuoltoa. 

Suomen tilanne on erinomainen, mutta rokotuskattavuudessa on parannettavaa 

Suomessa tilanne kohdunkaulasyövän suhteen on kansainvälisessä vertailussa erinomainen, sillä syövän ilmaantuvuus on meillä hieman alle 5/100 000 naista, mikä on länsimaiden alhaisimpia lukuja.  

Merkittävin selitys tälle on se, että Suomessa kohdunkaulasyöpää on seulottu jo 1960-luvulta lähtien ja väestöpohjainen seulonta on toteutettu laadukkaasti. Tytöille suunnattu HPV-rokotusohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2012 lähtien. Tämän vuoden valtion budjetissa on varattu rahaa myös poikien mukaan ottamiseen HPV-rokotusohjelmaan, ja se saattaa alkaa siis jo ensi syksynä. 

WHO:n alustavista tavoitteista vuodelle 2030 toteutuvat Suomessa jo seulonnan ja hoidon osuus, mutta rokotuskattavuus on meillä vain 70 prosentin luokkaa. Rokotuskattavuuden parantamiseen pitäisi löytää tehokkaita keinoja. Suomessa tulisi harkita kunnianhimoisemman tavoitteen määrittämistä, jotta olisimme jatkossakin edelläkävijöitä syövän vastaisessa työssä.  

Kirjoittaja on tutkijana Syöpärekisterissä, jossa hän tekee väitöskirjaa kohdunkaulasyövän seulonnoista Pohjoismaissa. 

Katso Kuukauden tutkija -videohaastattelu