Syöpäsäätiö jakaa ennätykselliset 6,5 miljoonaa apurahoina 15.11.2017 Kolme tutkimusryhmää sai kukin kolmivuotisen suurapurahan laajojen tutkimushankkeiden toteuttamiseksi sekä miesten että naisten yleisimmän syövän voittamiseksi. Syöpäsäätiö rahoittaa lisäksi miljoonalla eurolla munasarjasyövän tutkimusta Suomen Akatemian ja säätiöiden yhteishankkeessa. – Syöpäsäätiön vuosittainen apurahaprosessi on tutkijalle erittäin nopea. Se kirittää näin osaltaan tutkimuksen edistysaskelia ja säästää monen tutkijan työaikaa, kuvailee Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen. Syöpäsäätiö sai viime vuonna lahjoituksia 7,1 miljoonaa euroa. Lahjoitusvaroista suurin osa pystytään jakamaan jo tänä vuonna tutkijoille. – Lahjoittajamme ovat aivan keskeisessä roolissa siinä, että nämä tutkijat voivat tehdä huippututkimusta syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi. Syöpäsäätiö on Suomen tärkein yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Syöpäsäätiö toimii kokonaan lahjoitusvaroin. Se kasvatti 2017 apurahasummaansa viime vuoteen nähden miljoonalla eurolla. Säätiön rahoitus syöpätutkijoille on merkittävässä roolissa julkisen tutkimusrahoituksen vähennyttyä. Valtion budjetissa terveydenhuoltoalan tutkimukseen kohdennetut määrärahat ovat pienentyneet vuosina 2011–2016 reaalisesti 63 prosenttia. Suurapurahat myönnettiin eturauhas- ja rintasyöpätutkimukseen Professori Anssi Auvisen tutkimusryhmälle Tampereelle myönnettiin Syöpäsäätiön 450 000 euron apuraha eturauhassyövän seulonnan kehittämiseen: Satunnaistettu koe kolmiportaisesta eturauhassyövän seulonnasta Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, voidaanko eturauhassyövän seulontaa kehittää niin, että päästäisiin eroon PSA-testauksen tuomista turhista syöpädiagnooseista ja näiden seurauksena turhaan elämänlaatua heikentävistä hoidoista. Tällä hetkellä käytössä ei ole luotettavaa seulontamenetelmää eturauhassyövän löytämiseksi. Tutkimuksessa pyritään löytämään menetelmä, jolla rajataan jatkotutkimukset vain niihin miehiin, joilla eturauhasyövän riski on suurentunut myös muulla tavoin kuin PSA:lla arvioituna. Uudessa seulontahankkeessa ne miehet, joilla PSA on koholla, ohjataan jatkoselvittelyihin ensin muiden veritestien avulla ja sen jälkeen tarvittaessa magneettikuvauksen avulla. Varsinaiset diagnostiset tutkimukset rajataan niihin miehiin, joilla on kaikkien kolmen testin perusteella suurentunut aggressiivisen eturauhassyövän vaara. – Tämä on looginen seuraava askel eturauhassyövän seulonnan mahdollisuuksien selvittämisessä. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ja rekisterit tarjoavat ainutlaatuiset puitteet tutkimukselle eikä vastaavaa tutkimusta voitaisi toteuttaa juuri missään muualla kuin Suomessa, Anssi Auvinen tähdentää. – Projektin takana on laaja yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden, useiden yksiköiden ja kahden paikkakunnan välillä. Auvinen on aiemmilla Syöpäsäätiön apurahoillaan tutkinut muun muassa sitä, mikä ryhmä hyötyisi eniten eturauhassyövän seulonnoista Professori G. Steven Bovan tutkimusryhmälle Tampereelle myönnettiin Movember –rahaston 300 000 euron apuraha Korkean riskin eturauhassyövän etäpesäkkeiden molekylääriseen jäljittämiseen. – Tutkimuksessamme käytämme uusia metodeja jäljittääksemme DNA-mutaatioiden anatomista historiaa tutkimukseen lupautuneilla miehillä, joilla on suuren riskin eturauhassyöpä. Näiden mutaatioiden avulla yritämme määrittää eturauhasen ulkopuolelle leviävien haitallisten solujen tärkeimmät molekylääriset ominaisuudet. Yritämme tunnistaa miten näitä soluja voi kontrolloida tai pysäyttää käyttämällä olemassa olevia lääkkeitä tai muita hoitoja. Me kerromme miehiä hoitaville lääkäreille hoidoista, joita voidaan käyttää näille miehille personoiduissa kliinisissä kokeissa. – Tutkimuksen päämääränä on löytää oikeat hoidot kaikille potilaille, joilla on äskettäin diagnosoitu korkean riskin eturauhasen syöpä, selittää Steven Bova tutkimustaan. Professori Robert Winqvistin työryhmälle Ouluun myönnettiin 450 000 euron Roosa nauha –apuraha tutkimukseen: Perinnöllinen alttius rintasyöpään: tekijät, vaikutusmekanismit, tautimallintaminen ja kliininen merkitys Winqvist tutkimusryhmineen pyrkii tunnistamaan uusia ja erityisesti suomalaisessa väestössä tärkeitä rintasyövän synnynnäisiä haittatekijöitä, sekä ymmärtämään näiden solubiologisia vaikutusmekanismeja ja syövän käyttäytymiseen liittyviä erityispiirteitä. – Tutkimustiimimme on jo pitkään työskennellyt perinnöllisen rintasyöpäalttiuden parissa. Rintasyövälle altistavien geenien tunnistaminen auttaa löytämään ne henkilöt, joilla on suurentunut sairastumisriski ja tarjoamaan heille mm. tehostettua syöpäseurantaa. Näin mahdollinen kasvain voidaan löytää aikaisessa vaiheessa, jolloin potilailla on myös parhaat edellytykset selvitä syövästä. Toistaiseksi tärkein alkuperäislöydöksemme liittyy PALB2-geeniin, jonka rintasyöpään altistavat mutaatiot ovat osoittautuneet kliinisesti merkittäviksi sekä Suomessa että muualla maailmassa, kertoo Winqvist. – Perinnöllisten syöpäalttiustekijöiden solubiologisia vaikutuksia ja molekyläärisia yhteyksiä paremmin tuntemalla luodaan edellytyksiä myös yhä tehokkaampien syöpähoitojen kehittämiselle. Paremman selviytymisen lisäksi, korkean perinnöllisen syöpäriskin omaavien henkilöiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla sekä tehostetulla syöpäseurannalla voidaan mahdollisesti osa kalliista ja pitkittyneistä syöpähoidoista välttää. Hyvin varustetun tutkimusympäristön lisäksi translationaalinen perustutkimustyö vaati onnistuakseen riittäviä tutkimusresursseja. Winqvist on aiemmin tunnistanut Syöpäsäätiön apurahalla tutkimuksessaan joukon uusia DNA-vauriovasteeseen liittyviä rintasyöpäalttiusgeenejä. Miljoona euroa munasarjasyövän hoidon kehittämiseksi Syöpäsäätiö myönsi lisäksi Roosa nauha –rahastostaan miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemian Tieteellä terveyteen (TERVA) -tutkimusohjelmaan. Syöpäsäätiön tuki kohdistui akatemiatutkija Liisa Kaupin koordinoimaan munasarjasyöpään liittyvään tutkimukseen: Potilaiden välinen lääkevasteen vaihtelu syöpähoidoissa Ensi vuoden alussa käynnistyvässä Terva-tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin. Akatemiatutkija Liisa Kaupin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana tutkijat Sampsa Hautaniemi, Sakari Hietanen, Mikko Niemi ja Eija Pirinen. – Nykyisellään syöpälääkkeiden tehossa on suuria eroja munasarjasyöpäpotilaiden välillä johtuen potilaskohtaisesta syöpäsolutoimintojen vaihtelusta. Tavoitteenamme on luoda molekyylimittauksiin perustuva malli, jonka avulla voidaan räätälöidä potilaille nykyistä yksilöllistetympi munasarjasyövän lääkehoito. Syöpälääkkeiden paremmasta tehosta ja pienemmistä sivuvaikutuksista hyötyisivät paitsi potilaat, myös terveydenhuoltojärjestelmämme, kertoo akatemiatutkija Liisa Kauppi. – TERVA-ohjelma on merkittävä avaus syöpätutkimuksenkin näkökulmasta. Se antaa Syöpäsäätiölle mahdollisuuden yhdessä Suomen Akatemian kanssa tukea usean tutkijan yhteistä innovatiivista hanketta, kertoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen. Munasarjasyöpä on tappavin gynekologinen syöpä. Sen hoidon kehittäminen vaatii merkittäviä tutkimusläpimurtoja. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista 40–50 prosenttia munasarjasyöpäpotilaista on elossa. Selviytyminen riippuu taudin tyypistä ja levinneisyydestä sekä ensileikkauksen tuloksesta. Esimerkiksi niistä potilaista, joiden tauti ei ole kasvanut munasarjojen ulkopuolelle, viiden vuoden kuluttua on elossa 83–90 prosenttia. Syöpäsäätiön apurahaa jaettaan nyt 88 tutkijalle tai tutkimusryhmälle eri syöpien perustutkimukseen, tehostuviin hoitoihin, elämänlaatuun ja syövän ehkäisyyn. Kun mukaan lasketaan keväällä jaetut vuoden 2017 matka-apurahat 70 717 euroa, yhteensä 146 tutkijaa saa tukea Syöpäsäätiöltä. Syöpäsäätiö tukee Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksen, Suomen Syöpärekisterin tutkimustyötä 1 150 000 eurolla. Summa sisältää rekisterin osana toimivan Joukkotarkastusrekisterin syöpäseulontoihin kohdistuvan tutkimuksen. Syöpärekisterin tutkimuksen avulla syövän syyt tunnetaan paremmin ja syöpään liittyviä kuolemien määrää on onnistuttu vähentämään. Syöpärekisterin ansiosta Syöpäjärjestöt on maailman syöpäjärjestöjen joukossa edelläkävijä tieteellisiin tuloksiin perustuvassa kansanterveystyössä. Suomen Syöpäinstituutin Säätiö saa tukea 300 000 euroa ja Pohjoismaiden syöpätutkimusrahasto 138 000 euroa. Pelasta miehet –keräys korvaa Movemberin Tänä syksynä jaettiin viimeiset Movember-keräyksen lahjoituksista tulleet apurahat eturauhassyöpätutkimukseen. Syöpäsäätiö rahoittaa Movember-yhteistyön päättymisestä huolimatta tulevaisuudessa yhtä merkittävillä summilla eturauhassyöpätutkimusta. Viime vuonna se esimerkiksi rahoitti eturauhassyövän tutkimusta lähes 800 000 eurolla muista kuin Movember-tuotoista. Varoja eturauhassyövän tutkimukseen myönnetään, kuten tänäkin vuonna niin Pelasta miehet –keräyksestä kuin Syöpäsäätiön yleisistä lahjoitusvaroista. Syöpäsäätiön työtä voi tukea monella tavalla, muun muassa ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi tai lahjoittamalla kertasumman säätiölle. Testamenttivarat tuovat merkittävän osan lahjoitustuotoista. Syöpäsäätiön suurin keräys on Roosa nauha. Apurahat Syöpäsäätiön marraskuussa 2017 myöntämät apurahat euroa, 5 447 000 euroa, 88 kpl Syöpäsäätiön aiemmin 2017 jakamat matka-apurahat 70 717 euroa, 58 kpl Suomen Akatemian TERVA-ohjelmaan liittyvä apuraha viidelle tutkijalle yhteensä 1 000 000 euroa Lisäksi Syöpäsäätiö on tukenut tiedettä myös seuraavilla tavoilla: Tuki Suomen Syöpärekisterille 1 150 000 euroa Avustus Suomen Syöpäinstituutin Säätiölle 300 000 euroa Syöpäsäätiön osuus Pohjoismaisen syöpäunionin (NCU) tutkimusapurahoista 138 000 euroa Suomen Syöpäyhdistyksen rahastoista maksettiin Syöpäsäätiön apurahojen myönnön yhteydessä 74 000 euroa tutkimushankkeille. Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistyksien apurahat: Pohjois-Savon Syöpäyhdistys jakaa 24.11. apurahoja 37 600 euroa nuorille tutkijoille syöpätutkimukseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessä toimiva säätiö jakaa 14.12. apurahoja yhteensä 80 000 euroa. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys tukee OYS:n, Lapin keskussairaalan ja Vaasan keskussairaalan gynekologisen syövän hoitoon osallistuvan sairaanhoitohenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta sekä virkistystoimintaa 8 090 eurolla. Pohjamaan Syöpäyhdistys tukee 30 000 eurolla Vaasan keskussairaalan onkologian yksikköä. Lisätietoja antavat: Pääsihteeri Sakari Karjalainen, 040 081 8910 Viestintä- ja varainhankintajohtaja Helena Hulkko, 050 582 2211 Talous- ja hallintojohtaja Raija Stjernvall, 040 589 2855 etunimi.sukunimi@cancer.fi Tutkijat: Anssi Auvinen, Tampereen yliopisto, 040 1901640Anssi.Auvinen@uta.fi G. Steven Bova, Tampereen yliopisto, g.steven.bova@uta.fi Robert Winqvist, Oulun yliopisto, 0400 476815, robert.winqvist@oulu.fi Syöpäjärjestöjen apurahat löytyvät verkkosivuilta: https://www.syopajarjestot.fi/apurahat/ Syöpäsäätiön tukemaan tutkimukseen ja kampanjoihin lisää tietoa löytyy www.syöpäsäätiö.fi Vuonna 1948 perustettu Syöpäsäätiö on taistellut jo lähes 70 vuotta syöpää vastaan. Joka päivä yli 80 suomalaista saa syöpädiagnoosin. Syöpäsäätiön tavoitteena on, että yhä useampi syöpä voitaisiin ehkäistä tai parantaa ja että kukaan sairastunut ei jää yksin. Säätiö on ollut mukana vaikuttamassa siihen, että yhä useampi voittaa vaikean sairauden: kun toiminnan alussa vain kolmannes syöpään sairastuneista voitiin parantaa, nykyään jo kaksi kolmesta paranee. Lahjoitusvaroin toimiva säätiö tukee kotimaista syöpätutkimusta sekä tarjoaa tukea ja neuvontaa syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lisäksi Syöpäsäätiö edistää syövän ehkäisyä ja varhaista toteamista. Varoja ohjataan myös avustuksina vähävaraisille syöpäpotilaille sekä lapsen syöpäsairauden vuoksi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneille perheille. Syöpäsäätiö on osa Syöpäjärjestöjä.
