Siirry suoraan sisältöön

Iloitse ja nauti auringosta vastuullisesti

Virve Laivisto

Virve Laivisto

Kauan odotettu kesä on tullut, ja kesän mukana uusia mahdollisuuksia viettää aikaa ulkona. Monien mielessä saattaa myös pyöriä ajatus saada rusketusta talven jälkeen. Me Syöpäjärjestöissä taas alamme miettiä sitä, miten saisimme ihmiset huomioimaan terveellisen aurinkokäyttäytymisen. Tunnen itseni välillä ilonpilaajaksi, kun puhun niin paljon auringon haitoista.

Meidän asiantuntijoiden tehtävänä kuitenkin on viestiä ihmisille vastuullisesta aurinkosuojauksesta. Tilastot ja tutkimukset kertovat, että ihosyövät lisääntyvät. Tärkeimmät tekijät tälle ovat aurinko, auringossa palaminen ja kaiken kaikkiaan elinikäinen aurinkoaltistus.

Kun rusketuksesta tuli muoti-ilmiö

Rusketusmuoti alkoi levitä 1920-luvulla Yhdysvalloista Eurooppaan ja samalla myös Suomeen. Aiemmin rusketus oli yhdistetty enemmän vain niin sanottuun rahvaaseen eli ulkotöitä tekeviin ihmisiin. Yläluokkaisilla ihmisillä kauneusihanteena oli posliininvaalea iho.

Rusketusmuodin käynnistäjäksi sanotaan ranskalaista muotisuunnittelijaa Coco Chanelia. Tarinan mukaan Coco Chanel oli lomailemassa Ranskan Rivieralla ja sai silloisen mittapuun mukaan liikaa aurinkoa veneilyretkellä. Kun hän palasi kotiin Yhdysvaltoihin, kaikki halusivat olla samanvärisiä kuin hän.

Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä rusketuksesta oli tullut jo yläluokalle merkki vauraudesta. Ihanneihminen oli ruskettunut, mikä viestitti terveyttä ja hyvinvointia.

Muistan lapsuudestani, miten lentomatkailun yleistyminen 1960-luvulla kasvatti myös etelänlomien suosiota. Matkustamisesta tuli entistä helpompaa, joten myös suomalaiset alkoivat käydä auringonottolomilla Välimeren maissa. Rusketus nähtiin merkkinä siitä, että ihmisellä oli vapaa-aikaa ja rahaa matkustella ja että hän vietti aikaa terveellisesti ulkosalla. Aurinkosuojauksesta ei juurikaan puhuttu.

Talvisin lisärusketusta saatiin niin kutsutuista alppiaurinkolampuista, joita myytiin suoraan koteihin. Tulihan sellaista myös itsekin kokeiltua ystäväni luona. Tuloksena ei ollut rusketus, vaan punaiseksi palaneet kasvot.

Rusketukseen voi syntyä riippuvuus

Suomen Syöpärekisterin tilastoista nähdään, että melanooma on korkeasti koulutettujen syöpä. Se on peräti 65 prosenttia yleisempi korkeakoulutetuilla kuin pelkän peruskoulun suorittaneilla. Tämä korostuu alle 55-vuotiailla, joilla ero on yli kaksinkertainen.

Miksi melanoomaan sairastuvat ihmiset, joilla todennäköisesti ei ole tiedonpuutetta auringon UV-säteilyn vaarallisuudesta? Kaikilla tieto ei kuitenkaan vaikuta toimintaan, eivätkä mahdolliset terveysriskit ole riittävän vakuuttavia muuttamaan heidän käyttäytymismallejaan.

Rusketusta ihannoivien ihmisten kohdalla on alettu puhua tanoreksiasta. Siitä kärsivät ihmiset eivät ota huomioon niitä seurauksia, jotka voivat johtua jatkuvasta altistumisesta auringolle tai auringon tuottamalle UV-säteilylle. Tanoreksia on pakonomaista halua ruskettua tai ylläpitää rusketusta, koska se tuottaa mielihyvää. Mielihyvän kokemukset lisääntyvät kaiken kaikkiaan auringossa, sillä hermovälittäjäaine dopamiinin tuotanto lisääntyy auringonpaisteen myötä. Dopamiini on kemiallinen viestinviejä sellaisilla aivoalueilla ja niissä hermoratayhteyksissä, jotka liittyvät mielihyvän kokemiseen.

Tänä päivänä tanoreksiaa lähestytään riippuvuutena, mutta tarvitsemme vielä paljon lisätutkimusta sekä tästä riippuuvuudesta että sen hoidosta.

Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa

Me Syöpäjärjestöissä olemme jo vuosia tehneet yhteistyötä päiväkotien kanssa terveellisen aurinkokäyttäytymisen edistämiseksi. Päiväkodeissa auringolta suojautumista harjoitellaan satujen ja leikkien kautta itserasvausta harjoitellen. Haluamme, että lapsille auringolta suojautuminen tulee jo pienenä tavaksi.

On ollut ilo huomata, että useammat vanhemmat ovat alkaneet huomioida lastensa kohdalla aurinkosuojauksen periaatteet eli varjon, vaatteet ja voiteen. Kuumimpaan aikaan pidetään siestaa, ja huomiota kiinnitetään rasvan ja vaatetuksen laatuun.

Vanhempien ei tule kuitenkaan unohtaa omaa suojautumistaan. Pitää myös muistaa, että vanhemmat itse ovat lapsilleen mallina siitä, mikä on oikein.

Lisätietoja auringolta suojautumiseen löytyy ilmansyopaa.fi -verkkosivuilta.