Syöpäjärjestöjen vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin

Seuraava hallituskausi on olennaisen tärkeä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Siksi toimitimme perjantaina puolueille ehdotuksia siitä, miten huomioida terveysnäkökulmat vastauksissa hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin.

 

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Alkavalla hallituskaudella on ratkaistava, miten Suomi voi jatkossa elää ihmisten ja luonnon kannalta kestävällä tavalla. On alettava toteuttaa politiikkaa, joka samanaikaisesti parantaa ihmisten hyvinvointia ja ihmisten välistä yhdenvertaisuutta sekä on ekologisesti kestävää. Onneksi samat politiikkatoimet usein edistävät näitä molempia tavoitteita. Tämä tavoitteen edistämiseksi sopii esimerkiksi hyvinvointitalousajattelu.

Ehdotamme, että vastauksessanne kysymykseen 1 huomioisitte seuraavaa:

Suomen tulee siirtyä hyvinvointitalouden aikaan. Päätöksenteon tavoitteeksi tulee ottaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän Suomen rakentaminen. Tämä edellyttää, että kaikkia tehtäviä muutoksia tarkastellaan aina näistä kolmesta näkökulmasta. Tälle yhteistarkastelulle on luotava rakenteet ja prosessit sekä varmistettava riittävä tietopohja ja analyysikapasiteetti.

Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta huolehtii kaikkien jäsentensä osallisuudesta sekä elämisen laadun ja toimeentulon perusedellytyksistä. Tähän kuuluu syrjimättömyys, riittävät hyvinvointipalvelut, eriarvoisuuden vähentäminen sekä taloudellinen ja muu turvallisuus. Hyvinvointipalvelujen osalta erityisen keskeistä ensi hallituskaudella on varmistaa sote-palvelujen riittävät resurssit ja muut toimintaedellytykset, kuten työvoiman saatavuus ja työolot.

Ekologinen kestävyys edellyttää voimakkaita toimia niin päästöjen vähentämiseksi, hiilinielujen turvaamiseksi kuin luontokadon pysäyttämiseksi. Ekologinen kestävyys on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja huolehdittava siitä, ettei mikään väestöryhmä kärsi kohtuuttomasti. Ekologinen kestävyys on välttämätön edellytys myös taloudelliselle kestävyydelle.

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sen tarkastelua, mistä voidaan säästää mutta myös sitä, mistä voidaan saada lisätuloja. Esimerkiksi terveysperusteinen vero, joka verottaa terveydelle erityisen haitallisia tuotteita, tuo verotuloja ja ajan myötä ihmisten parantuva terveys myös lisää tuottavuutta ja tuo säästöjä terveydenhuollossa.

 

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Julkisen talouden sopeuttaminen tulee pyrkiä tekemään tavalla, joka osuu mahdollisimman vähän haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten lapsiin, vähävaraisiin, sairaisiin ja ikääntyneisiin. Erilaiset ongelmat kasautuvat helposti samoille ihmisille, ja mahdolliset leikkaukset palveluihin ja etuuksiin lisäävät helposti eriarvoisuutta väestössä osuessaan eri tavalla eri ihmisiin.

Vähävaraisimmat ihmiset ovat myös terveyden kannalta heikoimmassa asemassa: elinajanodote on muita lyhyempi ja he mm. kuolevat syöpiin varakkaampia yleisemmin.

Ehdotamme, että vastauksessanne kysymykseen 2 huomioisitte seuraavaa:

Julkisen talouden sopeuttaminen tulee tehdä mahdollisimman sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vähävaraisia, sairaita ja ikääntyneitä, tulee suojella sopeuttamistoiminnan vaikutuksilta.

Leikkauksia sote-sektorilta tulee välttää. Sosiaaliturvan kehittäminen ei saa lisätä köyhyyttä tai sosio-ekonomista eriarvoisuutta. Sairastavien taloudellista tilannetta ei tule heikentää vaan asiakasmaksulainsäädäntöä on uudistettava ja potilaiden maksuosuutta alennettava.

 

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

Verotus on keskeinen keino, jolla voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Ns. haittaverot eivät myöskään samalla tavalla vaikuta työnteon kannustavuuteen kuin tuloverotus. Haittaverojen hyöty saadaan kahta kautta: sekä verotuloina valtiolle että haitallisen toiminnan vähentymisenä ja sitä kautta saatavina säästöinä. Esimerkiksi tupakan ja alkoholin kohdalla tiedetään, että hinta vaikuttaa kulutukseen. Veronkorotuksilla voidaan vähentää kulutusta ja säästää mm. sote-sektorin kuluja, kun alkoholin ja tupakan aiheuttamat sairaudet vähenevät. Vastaava verojärjestely kannattaisi ottaa käyttöön myös ravitsemuksen kohdalla.

Ehdotamme, että vastauksessanne kysymykseen 3 huomioisitte seuraavaa:

Verotuksen painopisteen siirtäminen ihmisille ja ympäristölle haitallisten asioiden verottamiseen tuo verotuloja ja säästää yhteiskunnan kustannuksia esimerkiksi terveydenhuollossa. Se ei myöskään aiheuta kannustinongelmia.

Epäterveellinen ravitsemus ja lihavuus altistavat lukuisille kansansairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksilla ja syövälle. Ensi hallituskaudella tulee ottaa käyttöön terveysperusteinen sokerivero sekä valmistella laaja-alaisen, suolaan ja kovaan rasvaan kohdistuvan terveysveron käyttöönotto.

Alkoholi- ja tupakkaverojen korotuksia tulee jatkaa ensi hallituskaudella.

 

6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Sote-sektori tulee säästää leikkauksilta, ja rahoituksessa tulee huomioida väestön ikääntymisen aiheuttama kasvutarve. Nykyiset hoitojonot, henkilöstövaje, väestön ikääntyminen ja ikääntymisen myötä lisääntyvät kansansairaudet uhkaavat ihmisten terveyttä. Mikäli sotesta leikataan, sairaudet pahenevat ja terveyteen liittyvä eriarvoisuus lisääntyy.

Sote-uudistuksen jälkeen sektori tarvitsee riittävää resursointia, työrauhaa ja työolojen parantamista. Hoitojonoja ei pystytä purkamaan, jos tarvittavaa rahoitusta ei taata.

Soten toimivuuden parantamisessa on paljon tehtävää, mikä ajan kanssa voi myös helpottaa resurssipulaa. Akuuttia rahoitustilannetta nämä keinot eivät kuitenkaan pelasta.

Ehdotamme, että vastauksessanne kysymykseen 6 huomioisitte seuraavaa:

Hoitojonojen purkamisessa avainasemassa on riittävä resursointi, riittävä ja motivoitunut henkilöstö sekä peruspalvelujen ja palveluketjujen toimivuuden parantaminen. Henkilöstön palkkausta ja työoloja tulee parantaa. Yksityinen sektori voi tietyissä tilanteissa auttaa hoitojonojen purkamisessa mutta on varmistettava, että näillä ratkaisuilla ei pahenneta julkisten palvelujen työvoimapulaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee säästää leikkauksilta. Sote-rahoituksessa tulee huomioida realistisesti väestön ikääntymisen, lisääntyvien kansansairauksien ja kasvavan hoivatarpeen aiheuttamat kustannukset. Hallituskauden tavoitteeksi tulee ottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaedellytysten vahvistaminen.

Perusterveydenhuollon toimivuuden, varhaisen diagnosoinnin ja nopean hoitoonpääsyn varmistamisen tulee olla ensisijaisia kehittämiskohteita. Toimivat, kansallisesti yhtenäiset hoitopolut ja -käytännöt parantavat potilaiden yhdenvertaisuutta ja terveydenhuollon toiminnan sujuvuutta.

Terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuutta tulee kehittää. Tulee ottaa käyttöön sairauskohtaiset laaturekisterit. Lääkehuollon vaikuttavuuden kannalta on olennaista parantaa ja yhtenäistää uusien lääkkeiden arviointi- ja käyttöönottojärjestelmiä.

Kuntoutus- ja tukipalvelujen kehittäminen säästää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, kun työ- ja toimintakykyä ylläpitämällä ja parantamalla turvataan ikääntyneiden mahdollisuus itsenäiseen elämään ja työikäisten mahdollisuus työntekoon.

Sosiaali- ja terveydenhuolto, esimerkkinä syövänhoito, tarvitsee vahvaa ennakointia tilanteessa, jossa potilasmäärät lisääntyvät ja hoidot kallistuvat. Kansallisen tason linjaukset, esimerkiksi kansallisen syöpästrategian muodossa, auttavat kohdentamaan toimintaa tavalla, joka vahvistaa potilaiden yhdenvertaisuutta sekä hoitojen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

 

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Alkoholin kulutuksella on merkittävät vaikutukset suomalaisten terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja työelämään. Myös taloudelliset vaikutukset ovat suuret sekä menetettyinä työvuosina että sote-sektorin, poliisin, oikeuslaitoksen ym. kuormituksena. Mikäli halutaan parantaa Suomen tuottavuutta ja vähentää julkisen sektorin kuluja, alkoholin saatavuutta ei missään nimessä tule lisätä. Mikäli Alkon monopoli purettaisiin, alkoholin julkiselle sektorille aiheuttamat kustannukset kasvaisivat 1,6 miljardista eurosta 1,9 miljardiin. Lisäksi alkoholin aiheuttama tuottavuuden lasku kasvaisi entisestään.

Ehdotamme, että vastauksessanne kysymykseen 14 huomioisitte seuraavaa:

Alkoholi laskee tuottavuutta länsimaissa noin 1 %:n bruttokansantuotteesta (OECD-arvio). Talouskasvun ja tuottavuuden kannalta on välttämätöntä pidättäytyä toimista, joilla lisätään alkoholin saatavuutta. Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on säilytettävä nykyisellään.