Ei vain tyttöjen juttu

Kohdunkaulan syövän seulonta on suuri suomalainen menestystarina. Yli 50 vuotta vanha järjestelmä kaipaisi kuitenkin jo päivittämistä.

Suomalaisnaiset aloittavat seksielämänsä keskimäärin kymmenen vuotta nuorempana kuin 1960-luvulla. Lisäksi moni saa ensimmäisen lapsensa suunnilleen kymmenen vuotta myöhemmin kuin äitinsä aikanaan. Nämä muutokset ovat tehneet kohdunkaulan syövästä nimenomaan nuorten ja hedelmällisten naisten taudin.

– Käytännössä kohdunkaulan syövän aikaistuminen ja lastenteon myöhentyminen alkavat kohdata toisensa. Se on kurja juttu, koska usein kohdunkaulan syöpä hoidetaan leikkaamalla kohtu pois, kertoo osastonylilääkäri Pekka Nieminen Hyksistä.

Aikaisemmin lapset tehtiin kaksikymppisinä ja kohdunkaulan syöpää esiintyi eniten 40–45-vuotiailla.

Pääosin seksissä tarttuva papilloomavirus (HPV) aiheuttaa tulehduksen, joka voi pitkittyä ja aiheuttaa kohdunkaulan syövän. Mitä nuorempana aloittaa seksielämän, sitä aikaisemmin saa myös HPV-tartunnan.

Vuosien myötä myös HPV-infektiot ovat yleistyneet. Suomalaistutkijoiden mukaan niitä on nykyisin ainakin kaksi kertaa enemmän kuin 1960-luvulla. Myös siksi nykynuorilla on suurempi riski saada HPV-infektio.

Kolmas kohdunkaulan syövän riskiin vaikuttavat asia on tupakointi. Suomessa valitettavasti nimenomaan nuoret naiset tupakoivat paljon.

Tupakointi kolminkertaistaa kohdunkaulan syövän riskin. Lisäksi HPV-virus katoaa huonommin nimenomaan niiltä naisilta, jotka tupakoivat.

Papa ei enää riitä

Kohdunkaulan syöpä on poikkeuksellinen, koska sitä osataan ehkäistä. Varhaisteinien HPV-rokotteet estävät ison osan HPV-infektioista ja sitä kautta syövistä. Lisäksi seulonnan avulla löydetään esiasteita, jotka osataan hoitaa niin, että niistä ei kehity syöpää.

Kohdunkaulan syöpää on seulottu jo yli 50 vuotta. Suomessa aloitettiin koko väestöön kohdistuvat kohdunkaulan syövän seulonnat jo 1960-luvulla, ensimmäisenä koko maailmassa. Seulontamenetelmänä käytetyn papa-testin toi Suomeen emeritusprofessori Sakari Timonen, joka työskenteli 1950-luvun puolivälissä Giorgious Papanicolaoun laboratoriossa New Yorkissa.

– Emme olleet uskoa silmiämme, kuinka paljon syövän esiasteita löytyi. Myös syöpäkuolleisuus pieneni sitä mukaa, kun seulonnat etenivät, Timonen muistelee.

Kattavan seulonnan ansiosta Suomi nousi kohdunkaulan syövän esimerkkimaaksi jo 1970-luvulla.

– Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että meillä olisi nyt kaikki hyvin. Kauniisti sanottuna olemme tuudittautuneet siihen, että kaikki on hyvin, osastonylilääkäri Pekka Nieminen sanoo.

Nieminen viittaa siihen, että Suomessa käytetään seulonnassa edelleen jo 1950-luvulla kehitettyä papa-testiä. Monessa muussa maassa on jo käytössä HPV-viruksen tunnistamiseen perustuva testausmenetelmä, joka on tarkempi.

– Käytössä oleva papa-testi on tullut suorituskykynsä äärirajoille, eikä sillä päästä enää parempiin tuloksiin. Sen herkkyys on 70 prosenttia, kun papilloomavirustestin herkkyys on yli 90 prosenttia, Nieminen kertoo.

Parempaa seulontaa tarvitaan, koska riskitekijöiden lisääntyminen on lisännyt erityisesti nuorten naisten kohdunkaulan syöpiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi jo vuonna 2011 suosituksen, että myös Suomessa olisi hyvä siirtyä HPV-pohjaiseen seulontaan. Mitään ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut.

– Olemme ihmetelleet, miksi. Asia on pysähtynyt sosiaali- ja terveysministeriöön, Nieminen sanoo.

Mistä on kyse? Onko uusi HPV-pohjainen seulontatesti niin paljon kalliimpi kuin nykyinen papa-testi, että sen kanssa halutaan odottaa kansantaloudellisesti parempia vuosia?

– En tiedä, mistä on kyse, mutta ei ainakaan rahasta. HPV-testi on niin paljon herkempi kuin papa-testi, että testausta voitaisiin tehdä paljon nykyistä harvemmin.

Suomalaisnaisista yli 90 prosenttia käy papa-kokeessa ainakin kerran viidessä vuodessa. Se on tulos, jota ei tarvitse missään nimessä hävetä. Niemisen mielestä nyt olisi viimeistään aika käydä koko seulontajärjestelmä kunnolla läpi ja nostaa se seuraavalle tasolle.

– Meillä pitäisi olla nykyistä parempi prosessi ja testi. On tärkeää, että seulontoja ei ole liikaa, etteivät ne ala rasittaa naisia. Seulonnasta on aina myös omat haittansa.

Valtaosa seulontaohjelman ulkopuolisista papa-näytteistä kannattaisi jättää Niemisen mukaan ottamatta. Ne ovat turhia, mikäli naisella ei ole ollut aiempia solumuutoksia. Jos papa-näytteitä otettaisiin harvemmin, solumuutoksilla olisi aikaa ja mahdollisuus parantua myös itsekseen.

– Se riittäisi hyvin, että papa otettaisiin vain kolmen tai viiden vuoden välein, Nieminen sanoo.

– Saisimme näin enemmän terveyttä vähemmällä rahalla. Seulontaohjelmaan kuuluvat papa-testit maksavat nykyisin noin 6 miljoonaa euroa vuodessa ja muut papa-testit 17 miljoonaa.

Kaikkia ei haluta löytää

Vuoteen 2011 asti luultiin, että nuorten naisten kohdunkaulan syöpien lisääntyminen johtuu osittain siitä, että he eivät osallistu seulontaan. Isoissa kaupungeissa vain alle puolet 30–35-vuotiaista naisista käy ilmaisessa seulonnassa. Se on kovin vähän.

– Olimme väärässä. Nämä nuoret käyvät papassa terveyskeskuksissa, opiskelijaterveydenhoidossa ja yksityisellä, Nieminen kertoo.

Kyse on Niemisen mukaan siitä, että papa-testiin perustuva seulonta ei toimi riittävän hyvin. Se ei auta, vaikka nuorilta naisilta otettaisiin irtosolunäytteitä joka vuosi. Osa muutoksista menee aina läpi seulasta.

– Tämä on aika monimutkainen juttu. Minulla on mennyt jo 30 vuotta enkä vieläkään ymmärrä kaikkea, mutta pohjimmiltaan on kyse HPV-infektion dynamiikasta, Nieminen selittää.

Eniten HPV-infektioita esiintyy 20–25-vuotiailla naisilla. Pieni osa infektioista pitkittyy ja aiheuttaa solumuutoksia kohdunkaulaan. Niistä taas pieni osa kehittyy syövän esiasteiksi, jotka voivat kehittyä edelleen syöviksi, mikäli niitä ei hoideta.

Esiasteita alkaa syntyä muutamia vuosia HPV-infektion saamisen jälkeen. Siksi lieviä esiasteita on eniten 20-vuotiailla, keskivahvoja esiasteita 25-vuotiailla ja vahvoja 30-vuotiailla.

– Jos otamme papan riittävän nuorilta naisilta, saamme lähes kaikilta positiivisen tuloksen. Kaikkia ei kuitenkaan voi eikä kannata tutkia tai hoitaa.

Kyse on siitä, että valtaosa HPV-infektioista paranee itsestään. Myös suuri osa kohdunkaulan solumuutoksista ja esiasteista paranee ilman hoitoa. Mitä lievempi esiaste, sitä isompi osa niistä paranee itsestään. Vahvoistakin esiasteista noin joka kolmas paranee itsestään, mutta hitaammin.

Olennaista olisi siis löytää ne solumuutokset ja esiasteet, jotka eivät parane itsestään. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole käytössä menetelmiä, joilla ne osattaisiin erottaa.

– Ainoa keino on vähän odottaa ja antaa luonnolle aikaa, että muutokset paranevat itsekseen. Ja bongata muutokset ennen kuin niistä tulee syöpää, Nieminen kertoo.

Tämän takia on ensinnäkin tärkeä miettiä, milloin seulonta pitää aloittaa.

Nieminen on mukana uusimassa Käypä hoito -suositusta, joka ottaa kantaa seulonnan ja papa-testien käyttöön. Nykyisenkin suosituksen mukaan alle 20-vuotiailta ei pidä ottaa papa-näytettä eikä seulontaohjelmaa aloittaa alle 25-vuotiaille.

– Minusta seulonta pitäisi aloittaa koko Suomessa jo 25-vuotiaana ja jatkaa nykyistä pidempään, Nieminen sanoo.

Nykyasetuksen mukaan Suomen kunnilla on velvollisuus kutsua kaikki 30–60-vuotiaat naiset kohdunkaulan syövän seulontaan viiden vuoden välein. Joissakin kunnissa seulontaa tarjotaan myös 25- ja 65-vuotiaille naisille. Joka vuosi seulontaan kutsutaan noin 250 000 naista.

Esiasteet on helppo hoitaa

Kätilöopiston sairaalassa työskentelevä Pekka Nieminen tapaa ensisijaisesti nuoria naisia, joiden papa-kokeesta on löydetty vähintään keskivahvoja solumuutoksia.

Useimmiten Niemisen vastaanotolle tulee 20–30-vuotias nuori nainen, joka tupakoi ja jolla on ehkä ollut aiemmin muita gynekologisia tulehduksia. Kohdunkaula tutkitaan tähystyksellä eli kolposkopialla. Muutoskohdista otetaan tarvittaessa koepala.

Osastonylilääkärillä on potilailleen kaksi vakiorepliikkiä. Ensinnäkin: solumuutos ei ole syöpä. Ja toiseksi: tupakointi kannattaa lopettaa.

– Se ei auta, jos syö porkkanaa tai juoksee lenkkiä. Tupakointi on ainoa asia, jolla voi itse vaikuttaa HPV-infektion paranemiseen ja estää kohdunkaulan syövän synty, Nieminen sanoo.

Tarvittaessa solumuutokset poistetaan sähkösilmukkahoidolla eli loop-hoidolla. Paikallispuudutuksessa tehtävä hoito on nopea ja lähes kivuton. Se parantaa valtaosan esiasteista.

– Hoidon jälkeen ei tarvitse sairauslomaa. Ainoa haitta on, että kolmen viikon ajan pitää välttää kylpyjä, uimista ja yhdyntöjä, Nieminen kertoo.

Puolen vuoden kuluttua tarkistetaan, ovatko muutokset pysyneet poissa. Seurantaa jatketaan muutamia vuosia, minkä jälkeen hoidossa olleiden on syytä osallistua lakisääteiseen seulontaan koko loppuelämänsä ajan.

Seuranta on tärkeää, sillä hoidetun esiasteen jälkeen on kolminkertainen riski sairastua kohdunkaulan syöpään. Toisaalta tiedetään, että esiasteiden hoitaminen estää yli 98 prosenttia syövistä.

Monen mieltä huojentaa myös tieto siitä, että sähkösilmukkahoito ei vaikuta raskaaksi tulemiseen.

Rokotukset myös pojille

Suomessa aloitettiin rokotusohjelmaan kuuluvat HPV-rokotteet vuonna 2013. Rokote annetaan 11–12-vuotiaille tytöille, käytännössä kuudesluokkalaisille. Rokotus on tärkeä ottaa ennen seksielämän aloittamista, koska rokote torjuu syöpää nimenomaan estämällä HPV-infektioita.

– Ongelmana on, että liian moni jättää rokotuksen ottamatta. Rokotusten ottaminen vaihtelee kunnittain tosi paljon, Nieminen kertoo.

Suomalaistytöistä vain 60–70 prosenttia ottaa HPV-rokotteen. Muualla maailmassa rokotuskattavuus on selvästi parempi: esimerkiksi Skotlannissa ja Australiassa yli 90 prosenttia tytöistä ottaa rokotteen.

Mistä suomalaisten nuiva suhtautuminen johtuu? Niemisen mielestä suomalaisilla oli huono tuuri rokotusten ajoituksen kanssa. HPV-rokotukset kun aloitettiin melko pian sikainfluenssarokotuksiin liittyvän narkolepsiakohun jälkeen. Tuolloin rokotusten maine oli huono.

– Suomessa on myös vahvoja rokotuksenvastaisia liikkeitä, Nieminen lisää.

Monessa maassa HPV-rokote annetaan myös pojille. Kyse ei ole vain tasa-arvosta vaan siitä, että papilloomavirus aiheuttaa syöpää myös pojille: peniksen, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syöpiä. Laumaimmuniteetti suojaisi puolestaan myös niitä nuoria naisia ja miehiä, jotka eivät ota rokotusta.

– Käytännössä poikien rokottamisella säästettäisiin yhteiskunnan rahoja. Toivon, että poikien rokottaminen päästäisiin aloittamaan Suomessa mahdollisimman pian, Nieminen sanoo.

Rokotukset eivät poista seulonnan tarvetta, vaan ne täydentävät toisiaan.

HPV-rokotuksen saaneiden seulonta voidaan toteuttaa monella tavalla. Yksi visio voisi olla se, että rokotuksen saaneet naiset seulottaisiin HPV-pohjaisella testillä elämänsä aikaan kahteen kertaan: ensimmäisen kerran 30–35-vuotiaana ja toisen kerran 65-vuotiaana.

– Uskon, että näin meidän olisi mahdollista päästä siihen, että pystyisimme estämään 90–95 prosenttia kaikista kohdunkaulan syövistä. Aivan kokonaan emme pääse siitä koskaan eroon, Nieminen ennustaa.

 

Teksti Marika Javanainen

Kuvat Eeva Anundi