Tuore raportti vaatii avoimuutta ajatushautomoiden rahoitukseen

Tupakkateollisuus ajaa etujaan kolmansien osapuolien kautta

Miten kolmansia osapuolia käytetään hyväksi, kun on halu vaikuttaa politiikkaan ja edistää omia etuja? Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisema Melkein tietoa­ on raportti, joka käsittelee tupakkateollisuuden yhteistyötä ajatushautomoiden kanssa. Lisäksi raportissa käsitellään julkisuutta, tiedon roolia päätöksenteossa sekä sitä, miksi vapauden käsite on houkuttava käsite ajatushautomoille.

Raportti havainnollistaa lobbauksen viestinnällisiä kärkiä ja EU:ssa vaikuttamista.

Raportin kirjoittajat Heikki Hiilamo, Ulla Järvi, Satu Lipponen, Sami Syrjämäki ja Tuukka Tammi vaativat ajatushautomoilta avoimuutta rahoituksestaan.  Avoimuus on edellytys, jos toiminta tähtää politiikkaan vaikuttamiseen.

Kirjan nimi ”Melkein tietoa” viittaa siihen, että kaikki tieto, josta luemme, ei välttämättä ole tutkittua eikä tieteellisesti pätevää. Se on muotoiltu niin, että tieto tuntuu luotettavalta. Viestin vastaanottajan kannattaa olla kriittinen ja tarkistaa, mitä pyrkimyksiä lähettäjä edistää.

Tupakkateollisuus manipuloi julkista keskustelua

Ajatushautomoilla on myönteinen kaiku. Ne tuovat keskusteluun uusia aloitteita ja punnittuja mielipiteitä. Mutta osa ajatushautomoista on muuttunut näkemyspajoiksi, joilla ei käytännössä ole eroa viestintätoimistoihin, kirjoittajat toteavat.

-Tupakkateollisuuden rahoitus ajatushautomoille osoittaa, että haitallisten aineiden käyttöä puoltavat argumentit eivät synny vain vapaassa ja riippumattomassa kansalaiskeskustelussa, vaan myös teollisuuden manipuloinnin tuloksena, Heikki Hiilamo korostaa.

Tupakanpolton rajoitukset esitetään esimerkiksi kuuluvan holhousvaltioon, jossa valtio rajoittaa kansalaisten oikeuksia.

– Tupakkateollisuuden strategisena tavoitteena on luoda väärä tasapaino asiantuntijuudelle. Se tarvitsee ajatushautomoita luodakseen kaikukammion, josta viestejä tulee eri lähteistä, sanoo Syöpäjärjestöjen strategiajohtaja Satu Lipponen, joka kävi läpi muun muassa EU:n avoimuusrekisteriä läpi raporttia varten.

Kansainvälisesti ajatuspajakenttä on laaja ja monimuotoinen.

– Ajatuspajoja on globaalisti yli 7 000. Ajatuspajat ovat nousseet entistä keskeisemmiksi tutkimus- ja selvitystyyppisen tiedon välittäjiksi myös Suomessa. Monia niistä voi kutsua osuvammin tutkimuslähtöisiksi näkemyspajoiksi, sanoo Tuukka Tammi.

– Maailmalla on syntynyt ajatushautomoita, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen vapauden lisäämisen yhteiskunnassa. Vapaus ei ole yksinkertainen asia, mutta ajatuspajojen käsissä keskustelu on vaarassa yksinkertaistua. Vapaus on liian arvokas käsite jätettäväksi ajatuspajojen vastuulle, sanoo Sami Syrjämäki.

Ulla Järvi tarkastelee ajatushautomoiden roolia journalistien tietolähteinä. Pääseekö toimitusprosessien läpi ajatuspajojen tuottamaa, esimerkiksi tutkimuksiksi naamioitua viestintää, jonka pyrkimyksenä on vaikuttaa asenneilmastoon ja poliittiseen päätöksentekoon?

Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen muistuttaa raportin esipuheessa, että joka kolmas syöpä Suomessa aiheutuu tupakasta. Tupakan teollinen valmistus teki keuhkosyövästä yleisen sairauden.

– Syöpäjärjestöjen tavoite on muuttaa tupakkasyövät jälleen harvinaisiksi syöviksi. Teemme kaikkemme, etteivät lapset ja nuoret altistuisi pakkotupakoinnille ja välttyisivät kokeilemasta tupakka- ja nikotiinituotteita, Karjalainen sanoo.

Lisätietoa:

Strategiajohtaja Satu Lipponen 050 5634558
Viestinnän asiantuntija Maarit Rautio 040 5491003

Melkein tietoa, Heikki Hiilamo, Ulla Järvi, Satu Lipponen, Sami Syrjämäki ja Tuukka Tammi, Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisusarja nro 91, 2019