Tummat hampaat ja haiseva hengitys – nuuskaamisen vaikutukset näkyvät pian nuorten terveydessä

Nuuskan suosio nuorten keskuudessa kasvaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn mukaan 8.-9. luokkalaisista nuorista 4,5 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 10,3 prosenttia nuuskaa päivittäin. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukio-opiskelijoiden nuuskan käytössä on selvä ero. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,7 prosenttia nuuskaa päivittäin.  Nuuskan käyttö on ollut yleisempää poikien keskuudessa, mutta myös tyttöjen nuuskan käyttö on alkanut yleistyä.

Mikäli nuuskan käyttö jatkossa yhä lisääntyy, se tulee näkymään nuorten suunterveydessä.

– Etenkin limakalvomuutokset, niin sanotut norsunnahkamaiset nuuskaleesiot, tulevat yleistymään. Tällä voi pidemmän ajan kuluessa olla vaikutusta suusyövän esiintyvyyden lisääntymiseen. Lisäksi nuuskan käyttö tulee näkymään nuorten käyttäjien tulehtuneina ja vetäytyneinä ikeninä, tiivistää dosentti, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen.

Nuuskalla on monia haitallisia vaikutuksia suunterveydelle.

– Nuuskan käyttö tuntuu ja näkyy suussa yleensä ensin pahanhajuisena hengityksenä, hampaiden värjäytyminä ja kulumina sekä paksuuntuneena norsunnahkamaisena limakalvona, Heikkinen kertoo.

Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa esimerkiksi ikenien vetäytymistä, ientulehdusta, hampaiden kiinnityskudossairautta ja altistaa paljastuneiden hampaiden kaulojen reikiintymiselle.

– Nuuskan käyttö tummentaa hampaita ja paljastaa juurten pinnat palautumattomasti. Paljastuneet juurten pinnat myös vihlovat helposti ja voivat reikiintyä, koska kiille ei niitä suojaa.

Nuuskan jatkuvalla käytöllä on lisäksi yhteyksiä suuontelon, nielun ja nenän alueen syöpiin. Nuuska sisältää yli 2500 kemikaalia, joista lähes 30 on syöpää aiheuttavia aineita.

Nuorella riippuvuus nuuskaan voi kehittyä nopeasti

Nuuska sisältää runsaasti nikotiinia ja siitä saatava nikotiiniannos on usein suurempi kuin savukkeissa. Nikotiini on vahva myrkky ja voi aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Erityisesti nuorella riippuvuus voi kehittyä nopeasti, jopa satunnaisen käytön seurauksena.

Nikotiinilla on riippuvuuden lisäksi myös muita haitallisia vaikutuksia. Nuoren kehittyvät aivot ovat herkät nikotiinin ja muiden keskushermostoon vaikuttavien aineiden vaikutuksille. Nikotiini häiritsee aivojen normaalia kehittymistä ja voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen. Lisäksi nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia muun muassa sydän- ja verisuonielimistöön, sokeriaineenvaihduntaan, kolesteroliarvoihin sekä syöpäriskiin.

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään vuosittain viikolla 45. Tänä vuonna teemaviikon 5.–11.11. aiheena on nuoret ja nuuska. Teemaviikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa.

 

Lisätietoja:

Dosentti, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen, anna.m.heikkinen@helsinki.fi p. 050 567 6113

Terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila, Suomen Syöpäyhdistys, eeva.ollila@cancer.fi p. 050 590 4935

Ehkäisevän päihdetyön viikko:

Viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen, puh. 050 327 0009, maaret.vakinen@ehyt.fi

www.kysyminenkannattaa.fi