Syövästä selviydytään yhä paremmin – maiden väliset erot edelleen suuria

Yhä useampi selviytyy syövästä, jopa kaikkein tappavimmista syövistä kuten maksa- ja keuhkosyövistä, arvioidaan juuri julkistetussa maailman suurimmassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa CONCORD-3:ssa. Lancetissa tänään julkaistu tutkimus kattaa maat, joissa asuu kaksi kolmasosaa maailman väestöstä. Syövästä selviytyminen vaihtelee valtavasti eri maissa, erityisesti tietyissä lasten syövissä. Suomi kuuluu kahdeksan parhaan selviytyjämaan joukkoon.

Vaikka lasten aivokasvaimista selviytyminen on parantunut monissa maissa, 5 vuoden elossaololuvut ovat kaksi kertaa suurempia Tanskassa ja Ruotsissa (noin 80%) kun Meksikossa ja Brasiliassa (alle 40%) vuonna 2010-2014 diagnoosin saaneilla lapsilla. Tässä näkynevät erot syövän toteamisen ja syöpähoitojen saatavuudessa ja laadussa.

CONCORD-3-tutkimus perustuu väestöpohjaisiin syöpärekistereihin, joiden avulla voidaan arvioida sekä syövän ehkäisystrategoiden onnistumista että terveydenhoitojärjestelmän onnistumista syövän hoitamisessa.

–  Maailman syöpäpäivänä 4.2. voimme iloita Suomen elossaololuvuista, jotka ovat maailman parhaimmistoa. Arvioinnin kannalta tärkeä merkitys on kansallisella syöpärekisterillä, jonka avulla  saadaan tietoa potilaiden selviytymisestä koko Suomessa, muistuttaa Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksen, Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

– Elossaololukujen globaalien trendien seuraaminen on elintärkeää terveydenhoitojärjestelmien tehokkuutta arvioitaessa. Se auttaa myös parempien syövänehkäisymenetelmien suunnittelemista.

Syöpärekisterit ovat tehokkaita ja edullisia työkaluja, jotka tuottavat jatkuvasti arvokasta tietoa sekä syövän ehkäisytoimien onnistumisesta että terveydenhoitojärjestelmien tehokkuudesta. Euroopassa yhden syöpätapauksen rekisteröinti maksaa vähemmän kuin yksi keuhkojen röntgenkuva.

Kun Suomen Syöpärekisteri 65 vuotta sitten aloitti toimintansa, vain 20 prosenttia sairastuneista parani.

Syövästä selvitään parhaiten pienessä ryhmässä maita

Parhaiten syövistä on selviydytty viimeisten 15 vuoden aikana Suomessa, Norjassa, Islannissa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa vuosien 2010-2014 välillä rintasyöpään sairastuneiden naisten  5 vuoden suhteellinen elossaololuku on  90 prosenttia, verrattuna 66 prosenttiin rintasyöpään sairastuneiden intialaisisten vastaavasta.

Euroopassa 5-vuoden suhteelliset elossaololuvut rintasyöpäpotilailla kasvoivat 85 prosenttiin yli 16 maassa, kun Itä-Euroopassa ne olivat vielä selvästi pienempiä (Venäjällä 71%).

Suomessa rintasyöpään sairastuneiden naisten viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 89 prosenttia, joka on Islannin ja Norjan ohella Euroopan suurin. Yleisimmistä syöpätaudeista Suomessa selvittiin hyvin myös eturauhasen syövästä (93 prosenttia) ja paksusuolen syövästä (65 prosenttia) .

Suomessa 2000-luvulla elossaololuvut ovat kasvaneet etenkin suolisto-, eturauhas-, maksa- ja haimasyöpään sekä ihomelanoomaan ja lymfoomiin sairastuneilla potilailla. Näissä syöpätaudeissa kasvua on ollut yli 3 prosenttiyksikköä.

Elossaololuvut ovat kasvaneet selvästi myös lapsilla, jotka ovat sairastuneet lasten yleisimpään syöpätautiin akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan. Näiden lapsipotilaiden 5 vuoden elossaololuku oli 95 prosenttia, joka oli toiseksi  suurin Euroopassa. Korkein elossaololuku oli Maltalla (100 prosenttia) ja kolmanneksi suurin Tanskassa (94 prosenttia).

Tanskalaiset kurovat kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkaa

Elossaololuvut ovat suurentuneet erityisen paljon Tanskassa— niin paljon, että tanskalaiset ovat lähes saaneet kiinni muut Pohjoismaat — eturauhassyövässä  (64 prosentista vuosina  2000–2004  86 prosenttiin vuosina 2010–2014), keuhkosyövässä (10 prosentista 17 prosenttiin), ja peräsuolisyövässä (53 prosentista  to 65 prosenttiin).  Nämä nopeat muutokset viimeisen 15 vuoden aikana  johtuvat sekä seulontatyyppisen testauksen yleistymisestä (eturauhanen, peräsuoli)  että potilaan polkujen toimivuuteen panostamisesta.

Yhä useampi selviytyy myös tappavimmista syövistä

Vaikka haima-, maksa-  ja keuhkosyöpä ovat edelleen tappavimpia syöpiä, ovat viimeisen 20 vuoden aikana elossaololuvut kasvaneet merkittävästi monissa maissa. Tappavimpien syöpien elossaololuvut ovat kasvaneet Suomessa enemmän, jos rajaudutaan potilaisiin, joiden syöpädiagnoosi on mikroskooppisesti varmennettu. Varmentamatta jääneiden syöpien suurempi määrä Suomen aineistossa voi selittää elossaololukujen hitaampaa kasvua. Suomessakin maksasyövän suhteellinen elossaololuku kasvoi 7 prosentista 10 prosenttiin kaikkien tapausten joukossa ja 10 prosentista 15 prosenttiin jos diagnoosi oli varmennettu kudosnäytteen avulla.

Keuhkosyöpäpotilaiden elossaololuvut paranivat eniten Kiinassa (8 prosentista 20 prosenttiin), Japanissa (23 prosentista 33 prosenttiin) ja Koreassa (10 prosentista 25 prosenttiin).

Suomessa keuhkosyöpäpotilaiden elossaololuvut kasvoivat kaikkien potilaiden joukossa vain vähän (12 prosentista 13 prosenttiin) mutta varmennettujen tapausten osalta 17:sta 20 prosenttiin.

Haimasyöpä on edelleen todella tappava kaikkialla, ja 5 vuoden elossaololuku on tyypillisesti alle 15 prosenttia. Suomessa haimasyövän elossaololuvut ovat parantuneet 4 prosentista 7 prosenttiin jos kaikki potilaat huomioidaan, mutta varmennetuissa tapauksissa 9 prosentista 18 prosenttiin.

Suomessakin tarvitaan edelleen tutkimusta ja tutkimusrahoitusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla syövän riskitekijöiden ymmärtämiseen ja ennaltaehkäisyn, sekä varhaisen toteamisen ja hoidon kehittämiseen.

Laajin kansainvälinen tutkimus syöpäpotilaiden selviytymisestä

CONCORD-3 tutkimusanalysoi tietoja 322 syöpärekisteristä eri puolilta maailmaa ja vertaili potilaiden 5-vuoden suhteellisia elossaololukuja. Mukana oli yli 37.5 miljoonaa aikuista (15–99 vuotiaat) ja lasta (0–14 vuotiaat), jotka olivat sairastaneet 18:ta yleisintä syöpää. Nämä syövät edustivat kolmea neljäsosaa kaikista todetuista syövistä vuosina 2000-2014. Niistä 10 syövästä, jotka olivat mukana jo edellisessä CONCORD-2 tutkimuksessa, tutkijat pystyivät tutkimaan trendejä 20-vuoden ajalta (vuosilta 1995–2014).

OECD käyttää nykyään CONCORDin elossaoloennusteita terveydenhoitojärjestelmien toiminnan vertailussa 48 maassa. Jollain alueilla elossaololukujen tuottaminen  on epävarmaa, koska rekisteritiedot ovat puutteellisia ja kuolintietojen rekisteröinti sekä saaminen syöpärekisteritietoihin on puutteellista. Esimerkiksi Afrikassa ainakin 40 prosentissa rekistereistä oli puutteellista seurantatietoa, joten elossaololukuja ei voitu tuottaa systemaattisesti.

Tutkijat peräänkuuluttavat riittävää rahoitusta syöpärekistereille, jotta kaikki potilaat saadaan rekisteröityä  ja jotta rekisteritiedot pystytään linkittämään ajantasaisiin kuolintietoihin.

Concord-3 artikkeli Lancetissa

Maailman syöpäpäivä

Maailman syöpäpäivänä, sunnuntaina 4.2. oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi lähteä liikkumaan, aloittaa tipaton viikonloppu tai savuton, nikotiiniton loppuelämä.

Teemalla #mevoimme #minävoin, #wecan #ican Syöpäjärjestöt haluaa ihmiset aktiivisesti liikkeelle, jotta syöpä voidaan voittaa. Jaa oma terveyspäätöksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #wecan #Ican #mevoimme #minävoin ja olet mukana levittämässä Maailman syöpäpäivän teemaa eteenpäin.

http://www.worldcancerday.org/

Lisätietoja:

Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila , 050 3055730

Erikoistutkija Karri Seppä 050 441 8556

Viestinnän asiantuntija Maarit Rautio, 040 5491003