Syöpien yleistyminen ei ole lisännyt merkittävästi hoitokustannuksia 12.7.2017 Syövän hoidon kustannukset eivät ole juurikaan kasvaneet Suomessa 2010-luvulla, kertoo tuore tutkimus. Kustannukset ovat jopa laskeneet suhteessa uusien potilaiden määrään. Ennusteet lupaavat hyvää myös kustannusten suhteen tulevaisuudessa. Syöpään sairastuneiden määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen suurten ikäryhmien tullessa syöpäikään. Vuonna 2013 todettiin Suomessa 32 000 uutta tapausta, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin 10 vuotta aiemmin. Samaan aikaan syöpien määrän lisääntyessä syövät todetaan aikaisemmassa vaiheessa ja hoidot ovat kehittyneet. Varhain todettu syöpä johtaa parempaan hoitotulokseen ja on usein halvempi hoitaa kuin pitkälle edennyt. Potilaat ovat nykyisin sairaalahoidossa lyhyemmän ajan kuin aikaisemmin ja paluu työelämään on yleisempää. Samanaikaisesti, kun kuolleisuus on pienentynyt ja potilaat elävät pitempään, kustannukset potilasta kohden pienenevät. ”Syövän aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat nousseet vähemmän kuin on ennakoitu ja samaan aikaan hoitotulokset näyttäisivät parantuneen. Tulevaisuudessa on syytä mitata suurimpien asiakas- ja potilasryhmien resurssien käyttöä kokonaisuutena sekä niillä aikaansaatuja tuloksia. Potilaalle tärkeät vaikutukset, kuten arjen toimintakyky ja hyvinvointi, pitää pystyä yhdistämään perinteisiin rekistereistä saataviin tietoihin”, toteaa tänään julkaistun Syövän aiheuttamat kustannukset vuosina 2009 –2025 -tutkimuksen toinen päätutkija Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki. Suurin kustannus syntyy avokäynneistä ja lääkkeistä Syöpä aiheuttaa suoria hoitokustannuksia ja muita suoria kustannuksia (kuten matkakustannuksia) sekä epäsuoria kustannuksia (kuten menetettyä tuottavuutta). Syövän aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 2014 noin 927 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 780 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat 2004-2014 noin kolme prosenttia vuodessa. Hoidon kustannusten osuus kasvoi 77 prosentista 79 prosenttiin. Merkittävä kustannuksiin vaikuttava muutos on ollut hoidon siirtyminen vuodeosastopainotteisesta polikliiniseen hoitoon. Vuonna 2009 suurin yksittäinen kustannuserä oli erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksot, mutta vuonna 2014 suurin kustannuserä olivat erikoissairaanhoidon avokäynnit (noin 31 % kokonaiskustannuksista). Nopeimmin kasvaneet kustannuserät olivat avokäynnit (8 % vuodessa) sekä erityiskorvatut lääkkeet (6 % vuodessa). Työkyvyttömyyseläkekustannukset ja vuodeosastokustannukset vähenivät hieman. ”Sairaaloiden budjeteissa näkyvin muutos syövän hoidossa on ollut lääkekustannusten vuosittainen kasvu huolimatta siitä, että monet uudet lääkkeet ovat avohoidossa käytettäviä reseptilääkkeitä. Uudet, sekä sairaala- että avohoidon syöpälääkkeet ovat selvästi kalliimpia, eikä 40 – 60 000 € potilaskohtainen kustannus hoidossa pelkästään lääkkeiden osalta ole harvinaista. Aikaisempaan verrattuna tilanne on kuitenkin parempi siksi, että uudet lääkkeet voidaan kohdentaa syöpäsairauden osalta tarkemmin, jolloin vältytään turhilta hoidoilta, haitoilta ja kustannuksilta”, kertoo johtajaylilääkäri Vesa Kataja. Vuonna 2009 syöpäpotilaan hoito maksoi noin 26 200 euroa ja vuonna 2014 noin 26 300 euroa. Yleinen hintataso nousi samaan aikaan noin 10 prosenttia, joten deflatoidut kustannukset uutta syöpätapausta kohti laskivat hieman viiden vuoden aikana. ”Tutkimustulokset ovat rohkaiseva esimerkki Suomen terveydenhuollon toimivuudesta ja syövänhoidon kehityksestä. Suomessa on myös ainutlaatuiset mahdollisuudet tehdä tällaista tutkimusta. Monessa muussa maassa hoidon kustannusten kehitys on arvailujen varassa”, toteaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä. ”Syöpäjärjestöjen yhtenä tavoitteena on tukea syövänhoidon kehittymistä Suomessa. Olemme mm. käynnistäneet syöpäseulonnat sekä rahoittaneet ja tehneet syövän varhaiseen toteamiseen, riskitekijöihin ja hoitoon liittyvää tutkimusta. Syöpäsäätiö tukee syöpätutkimusta lähes 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Syövän hoidon tuloksia arvioitaessa on jatkossa painotettava kuolleisuuden vähenemisen rinnalla potilaan itsensä kokemia elämänlaatuun liittyviä tekijöitä”, toteaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen. Tutkimuksen taustalla on vuonna 2006 tehty tutkimus syövän aiheuttamista kustannuksista Suomessa sekä ennusteista vuodelle 2015. Tavoitteena oli verrata toteutunutta kustannuskehitystä aiemmassa tutkimuksessa ennustettuun ja tehdä uudet ennusteet vuoteen 2025. Kustannusten laskenta perustuu Suomen Syöpärekisterin tutkijan Suvi Mäklinin ja professori Pekka Rissasen (2006) käyttämään menetelmään, jossa syövän vuosittaisiksi kustannuksiksi laskettiin suorat terveydenhoitokustannukset sekä tuottavuuskustannuksista sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset. Ennenaikaisten kuolemien kustannuksia ei otettu huomioon eikä omaisten tekemän epäsuoran työn kustannuksia. Potilaille koituvia kustannuksia tarkasteltiin sisällyttämällä suoriin terveydenhuoltokustannuksiin asiakasmaksut ja omavastuut sekä arvioimalla matkakustannusten suuruutta. Tutkimuksessa on kerätty tietoa THL:n, KELA:n, Eläketurvakeskuksen, Suomen Syöpärekisterin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietokannoista. Erona Mäklinin ja Rissasen (2006) tutkimukseen tässä tutkimuksessa kustannusten ohella on tarkasteltu myös vaikuttavuuden kehittymistä kansallisista rekistereistä saatavien tietojen perusteella. Tutkimuksessa olivat apulaisprofessori Paulus Torkin lisäksi mukana tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä Nordic Healthcare Group Oy:sta, dosentti Miika Linna Aalto-yliopistosta, tutkija Suvi Mäklin Suomen Syöpärekisteristä, professori Jukka-Pekka Mecklin Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Itä-Suomen yliopistosta johtajaylilääkäri Petri Bono HYKSistä, johtajaylilääkäri Vesa Kataja Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä ja pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen Syöpäjärjestöistä. Tutkimus toteutettiin yhdessä HYKS Syöpäkeskuksen, Keski-Suomen keskussairaalan ja Syöpäjärjestöjen kanssa. Tutkimusta rahoittivat Syöpäsäätiö ja LähiTapiola. Lisätietoja: Apulaisprofessori Paulus Torkki, paulus.torkki@nhg.fi Johtajaylilääkäri Vesa Kataja, 040-5110141 ja 050-3160029 Pääsihteeri Sakari Karjalainen puh. 0400 818 910, sakari.karjalainen@cancer.fi Tiedottaja Sami Ruokangas puh. 050 308 6797 sami.ruokangas@cancer.fi
