Syöpäpotilaiden pitkän ajan elossaololuvut entistä luotettavampia 8.1.2016 Tiedote 8.1.2016 Syöpäpotilaat paranevat yhä useammin ja elävät yhä pidempään, joten tarvitaan myös pidemmän ajan seurantaa heidän selviämisestään. Perinteisesti käytetty viiden vuoden seuranta-aika on liian lyhyt monen syövän ennusteen määrittämiseksi. Esimerkiksi eturauhas- ja rintasyövässä 10-15 vuoden seuranta-ajat ovat tarpeen, koska hyvin suuri osa potilaista elää yli viisi vuotta, mutta toisaalta potilaiden kuolleisuus on suurempi kuin muulla väestöllä vielä pitkään syövän toteamisen jälkeen. Syöpätaudeista parantumisen mittarina käytetään suhteellista elossaololukua. Elossaololuku lasketaan vertaamalla syöpäpotilaiden kuolleisuutta samanikäisen väestöön kuolleisuuteen. Se arvioi, kuinka todennäköisesti potilas elää tietyn ajan – esimerkiksi viisi vuotta – tilanteessa, jossa syöpä olisi ainoa mahdollinen kuolemansyy. Elossaololuvun avulla arvioidaan siis tiettyyn syöpään sairastuneiden keskimääräistä ennustetta. Esimerkiksi rintasyövän sairastaneiden viiden vuoden elossaololuku Suomessa on 91 prosenttia. Se tarkoittaa, että 91 prosenttia sairastuneista olisi hengissä viiden vuoden kuluttua sairastumisesta, mikäli he olisivat välttäneet kaikki muista syistä kuin syövästä aiheutuneet kuolemat. Kymmenen vuoden elossaololuku on 86%. Mitä iäkkäimmistä syöpäpotilaista on kyse, sitä todennäköisempää on, että he voivat kuolla seuranta-aikana johonkin toiseen sairauteen. Elossaololuku lasketaan tietyllä menetelmällä. Suomen Syöpärekisterin tuoreessa tutkimuksessa hyödynnettiin uudenaikaista laskentatekniikkaa sekä koko väestön kattavaa , 300 000 potilaan aineistoa ainutlaatuisella tavalla. Tutkimus osoittaa, että perinteinen, Edererin ja Heisen jo vuonna 1959 julkaisema menetelmä on luotettavampi kuin uudempi Pohar Perme –menetelmä laskettaessa pitkiä, 10-15 vuoden seuranta-aikoja. Kaksi aiempaa muualla aiheesta tehtyä tutkimusta eivät pohjautuneet todelliseen potilasaineistoon ja niiden tulokset olivat keskenään ristiriitaiset. Tuore tutkimus julkaistiin arvostetussa Statistics in Medicine –lehdessä 28.12.2015. ”Käytännössä tutkimustulokset auttavat valitsemaan eri menetelmillä lasketuista elossaololuvuista luotettavimman”, selittää erikoistutkija Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä. ”Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavampina kuin kahden aiemman tutkimuksen, koska ainoastaan tässä tutkimuksessa tehdyt todennäköisyysoletukset on arvioitu oikeilla potilailla havaitun elossaololuvun pohjalta, Seppä kuvailee. Esimerkiksi vuonna 2013 naispuolisilla rintasyöpäpotilailla, joilla syöpä todettiin paikallisena, elossaololuvun ennuste 15 vuoden jälkeen toteamisesta on 89 prosenttia uudella Pohar Perme -menetelmällä ja 95 prosenttia perinteisellä menetelmällä arvioituna. Tämä tutkimus osoittaa, että jälkimmäinen arvio, eli 95 % on luotettavampi, koska uuden menetelmän arvio on selvästi alttiimpi tilastolliselle satunnaisvirheelle. Tutkimus on kansainvälisestikin tärkeä, koska syöpäpotilaiden eloonjäämistä arvioivat isot kansainväliset tutkimushankkeet kuten maailmanlaajuinen CONCORD-2 ja eurooppalainen EUROCARE-5 tutkimus ovat arvioineet potilaiden elossaololukuja erilaisilla menetelmillä. CONCORD-2 -tutkimus on ensimmäinen suuri tutkimus, joka käytti uutta, vuonna 2012 julkaistua Pohar Perme -menetelmää – kun taas EUROCARE-5 -tutkimuksessa luvut laskettiin perinteisellä menetelmällä. Lisätiedot: Erikoistutkija Karri Seppä, puh. 050 441 8556 Tilastojohtaja Janne Pitkäniemi, puh. 050 372 3335 Tiedottaja Maarit Rautio, puh. 040 5491003
