Siirry suoraan sisältöön

Suomalaiset tuntevat auringon UV-säteilyn riskit, mutta moni polttaa itsensä siitä huolimatta

Eteläisessä Suomessa UV-säteilyltä pitää suojautua jo huhtikuussa. Kesien ennakoidaan lämpenevän tulevaisuudessa, mikä voi altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle. Moni melanoomadiagnoosi on edelleen viivästynyt koronapandemian takia.

Kevätaurinko porottaa lämpimästi, ja ihon suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaa alkaa kiinnittää huomiota. UV-indeksi on jo saavuttanut suojautumisrajan eli arvon 3 lähes koko maassa. Parhaiten auringon UV-säteilyltä suojaavat aurinkovoide, pitkähihaiset vaatteet ja varjossa oleskelu.
”Varjoon vetäytyminen ei suojaa UV-säteilyltä kokonaan ja varjossakin ruskettuu. Pilvettömänä päivänä UV-säteilyn määrä voi kuitenkin jopa puolittua varjossa”, korostaa tutkija Kaisa Lakkala Ilmatieteen laitokselta.

Eteläisessä Suomessa suojautumisraja eli UV-indeksin arvo 3 ylittyy aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka. Pohjois-Suomessa raja ylittyy keskimäärin toukokuun loppupuolelta elokuun alkupäiviin. Voimakkaimmillaan auringon UV-säteily on juhannusta edeltävällä ja muutamalla sen jälkeisellä viikolla. Tällöin UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi voi ylittää Suomen eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan eli lukeman 6.

Tuoreimpien ilmastoennusteiden mukaan Suomen kesien ennakoidaan lämpenevän tulevaisuudessa, mikä voi houkutella kevyempään vaatetukseen ja altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle. Ennusteiden mukaan myös auringonsäteilyn määrä saattaa lisääntyä kesällä pilvisyyden vähentyessä.

Suomalainen altistuu auringolle arkipäivän puuhissa – UV-indeksi kertoo suojautumistarpeen

UV-säteilyn tärkeimmät haitalliset vaikutukset ovat ihon palaminen ja ennenaikainen vanheneminen, ihosyöpä sekä silmän sarveiskalvontulehdus (lumisokeus) ja harmaakaihi. Säteilyturvakeskuksen (STUK) lokakuussa 2022 teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ovat aiempaa riskitietoisempia auringon UV-säteilyn aiheuttamista terveyshaitoista ja pitävät rusketusta vuosi vuodelta vähemmän muodikkaana. Tietoisuudesta huolimatta lähes neljännes (23 %) kyselyyn vastanneista kertoi kuitenkin polttavansa ihonsa auringossa vähintään kerran vuodessa.

Auringolta tulee suojautua myös tavallisissa arkipäivän puuhissa ja harrastuksissa, ei pelkästään silloin kun vietetään aikaa uimarannalla. Useimmat suomalaiset (67 %) altistuvat eniten auringolle viettäessään aikaa ulkona terasseilla ja puistoissa. Muita suosittuja ajanviettotapoja, joissa auringolle altistutaan, ovat mm. piha- ja puutarhatyöt ja muu vapaa-ajan toiminta (48 %), ulkoliikunta (40 %) ja luonnossa liikkuminen (38 %). Vain 29 prosenttia mainitsee varsinaisen ”auringon ottamisen” toiminnoksi, jossa altistuu auringolle.

“UV-säteilyltä suojautumisessa on hyvä yhdistellä useita suojautumiskeinoja. Ulkoilun voi ajoittaa aamuun, myöhempään iltapäivään tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikompaa. Keskipäivällä kannattaa vetäytyä suosiolla varjoon tai sisätilaan”, suosittelee UV-säteilyn erityisasiantuntija Anne Höytö Säteilyturvakeskuksesta. Höytön mukaan iho tulee suojata ensisijaisesti vaatetuksella ja silmät UV-suojatuilla aurinkolaseilla. Paljaaksi jääville ihoalueille tulee levittää aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30.

UV-indeksin hyödyntäminen on hyvä apukeino suojautumisen suunnittelussa. Vain 42 % suomalaisista tietää, mitä UV-indeksi tarkoittaa ja osaa hyödyntää sitä. Suomalaisista 37 % tuntee UV-indeksin, mutta ei hyödynnä sitä ja 21 % ei tunne UV-indeksiä ollenkaan.

“Samalla kun katsoo päivän sääennusteen, kannattaa tarkistaa myös UV-indeksin ennuste. Mikäli UV-indeksin ennuste on vähintään 3, tulee aurinkosuojautuminen huomioida päivän ulkoaktiviteetteihin valmistautumisessa”, Anne Höytö muistuttaa.

Pieniä lapsia suojataan auringon UV-säteilyltä paremmin kuin kouluikäisiä

Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lapsia suojataan auringon UV-säteilyltä melko hyvin. Melkein 80 prosenttia vanhemmista kertoo suojaavansa lapsensa aina tai lähes aina. Mitä pienempi lapsi on, sitä paremmin suojaamisesta huolehditaan. Lasten tullessa kouluikään ote hieman herpaantuu.

Alle 12-vuotiaista lapsista 42 prosenttia oli palanut joskus auringossa , alakouluikäisestä noin puolet. Vanhempien mukaan lapsen iho jää suojaamatta useimmiten unohduksen takia tai siksi, että auringossa olo venähtää suunniteltua pidemmäksi.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat tiesivät, että ihon palaminen lapsena lisää riskiä saada ihosyöpä myöhemmin. Jotkut kuitenkin arvelivat, että jos lapsen iho ei pala, ihosyöpäriski ei lisäänny, vaikka auringossa oleskeltaisiin. Suuret annokset UV-säteilyä ovat kuitenkin haitallisia, vaikka iho ei palaisi. Elinikäisestä aurinkoaltistuksesta merkittävä osa tulee lapsuudessa ja nuoruudessa. Kyselyn mukaan yli 60 prosenttia lapsista ulkoili keväällä ja kesällä yli kaksi tuntia päivittäin tai lähes päivittäin.

Melanooma lisääntyy Suomessa viiden prosentin vuosivauhtia

Syöpäjärjestöjen tilastojen mukaan vuonna 2021 melanoomaan sairastui 981 miestä ja 798 naista. Koronavuosi 2020 aiheutti vajetta diagnooseissa, eikä vajetta ei ole vieläkään kurottu kiinni. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessakin normaalisti noin viiden prosentin vuosivauhtia.

“Melanooma-diagnooseja tehtiin vuonna 2021 jo yhtä paljon kun ennen koronaa. Silti diagnooseja puuttuu, koska koronavuonna 2020  niitä tuli paljon normaalia vähemmän”, muistuttaa Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.

Koska tiedetään, että sairastuneiden määrä ei ole yhtäkkiä voinut laskea, on ainoa vaihtoehto, että monen melanooman diagnoosi on viivästynyt. Tämä on Sepän mukaan huolestuttavaa, koska mitä myöhemmin melanooma löydetään, sitä pidemmälle tauti on ehtinyt edetä.  Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa.