Siirry suoraan sisältöön

Onko alkoholilakiesityksen merkitys syöpätaakalle ymmärretty?

Suomen Syöpäyhdistys on huolissaan siitä, että eduskuntakäsittelyyn edennyt alkoholilakiesitys lisää syöpätaakkaa Suomessa. Alkoholin saatavuutta lisäävät toimet – keskeisimpänä vahvojen oluiden ja limuviinojen tuominen elintarvikekauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille – lisäisi maltillistenkin arvioiden mukaan alkoholin kulutusta kuusi prosenttia. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu lisää syöpiä, sillä alkoholi on merkittävä karsinogeeni.  

Alkoholipolitiikan terveysvaikutuksia arvioitaessa keskitytään usein tilastoitaviin alkoholisairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin, jolloin muita alkoholin kielteisiä kansanterveysvaikutuksia, kuten syöpäriskin kohoamista, ei oteta huomioon.

Syövän kannalta alkoholipolitiikan keskeinen tavoite tulisi olla kokonaiskulutuksen vähentäminen, missä saatavuuden rajoitukset, hintoja korottava veropolitiikka, markkinointirajoitukset sekä tutkimukseen perustuva tieto ovat parhaita työvälineitä.

-Toivomme kansanedustajien tiedostavan äänestäessään, että alkoholilain toteutuessa ehdotetun mukaisena sen on arvioitu vuosittain aiheuttavan 150 lisäalkoholisairauskuolemaa. Tämän lisäksi lisääntynyt alkoholinkulutus lisäisi myös muuta tautitaakkaa, kuten syöpien määrää, kertoo Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila.

– Syöpien määrän on ennustettu kasvavan 43 000:een uuteen tapaukseen 2030. Emme tarvitse tämän rinnalle alkoholilain aiheuttamaa vielä suurempaa tapausmäärää. Vaikka syövän hoidot kehittyvät, on syöpä aina koko elämän ja läheiset pysäyttävä tragedia. Isoon osaan syöpien synnystä ei voida vaikuttaa, mutta peräti 40 % syövistä olisi ehkäistävissä elämäntavoilla, Ollila jatkaa.

Alkoholin osuuden syövistä arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti 3-4 %, mikä Suomen osalta tarkoittaisi noin 1200 syöpätapausta vuosittain. Alkoholi lisää syövän riskiä jo kohtuullisia määriä juotaessa, mutta riski on sitä suurempi, mitä enemmän alkoholia elämän aikana juo. Alkoholi ja erityisesti sen etanoli lisäävät syöpäriskiä ainakin nielussa, kurkunpäässä, ruokatorvessa, maksassa, suolistossa ja naisilla rinnoissa.

Alkoholi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia sitä juoville, heidän läheisilleen sekä sivullisille. Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että 6% koko maailman kuolemista ja 13 % WHO:n Euroopan alueen kuolemista on alkoholisidonnaisia. Suomalaisten tautitaakasta 7% on arvioitu olevan alkoholin aiheuttamaa* . Näissä arviossa on huomioitu alkoholisairauksien lisäksi myös alkoholin laskennallinen osuus taustatekijänä syövässä, sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa, mielenterveysongelmissa sekä tarttuvissa taudeissa, mutta arvioihin ei sisälly alkoholin käytön vaikutukset muille kuin juojalle itselleen.

Alkoholipoliittisessa keskustelussamme terveysvaikutusten osalta keskitytään yleensä alkoholisairauksiksi tilastoitaviin kuolemiin sekä sellaisiin kuolemiin, joissa alkoholipäihtymys on arvioitu tapaturman tai väkivaltaisen kuoleman myötävaikuttavaksi syyksi. Tällaisia kuolemia on vuosittain yli 2000, mutta jos kaikki alkoholin vaikutukset syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja mielenterveysongelmiin huomioitaisiin, tultaisiin hyvin paljon korkeampiin lukuihin. Lisäkustannuksia koituisi terveydenhuollon lisäksi eläkelaitoksille, sosiaalihuoltoon ja poliisille. OECD on arvioinut lisäksi tuottavuuden alenemisen kustannuksiksi 1% BKT:sta, mikä tarkoittaisin Suomen osalta noin 2 miljardia euroa.

Maamme sosiaali- ja terveyspohjainen alkoholipolitiikka ehkäisee kulutuksesta aiheutuvia haittoja säätelemällä saatavuutta, alkoholiveroa ja mainonnan rajoituksia. Näiden vaikuttavuus on tutkimuksin todettu ja samat keinot ovat luultua yleisemmässä käytössä Suomen ulkopuolella.

Alkoholin kokonaiskulutuksen laskeminen olisi syövän ehkäisyn kannalta keskeistä. Alkoholilakiesitykseen sisältyvät kulutuksen kasvua lisäävät ehdotukset merkitsisivät toteutuessaan lisää inhimillistä kärsimystä yksilöille ja heidän läheisilleen, tuottavuuden laskua sekä merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.

*IHME,  www.healthmetricsandevaluation.org

 Lisätiedot: Sakari Karjalainen, 0400 818 910