Lieviä kohdunkaulasyövän seulontatuloksia kannattaa seurata pitkään

Herkän HPV-testin käyttöönotto ensisijaisena tutkimusmenetelmänä on johtanut ylidiagnostiikan lisääntymiseen kohdunkaulasyövän seulonnassa.

Positiivisen HPV-testituloksen saaneet kannattaa kutsua kahdesti seurantatestiin kohdunkaulasyövän seulonnassa, mikäli papakokeessa ei ilmene solumuutoksia, osoittaa Suomen Syöpärekisterin tutkimus. Tällä tavoin pystyttäisiin hieman hillitsemään seulonnassa aiempaa herkemmän testimenetelmän vuoksi ilmenevää ylidiagnostiikkaa.

– Tällä hetkellä kohdunkaulasyövän seulonnan asiantuntijaryhmä Suomessa suosittaa yhtä tai kahta seurantatestiä HPV-positiivisille seulotuille, joilla papatestin tulos on normaali. Kaksi testiä on siis meillä jo mahdollista tehdä. Ainakin osassa maata käytäntönä on kuitenkin ollut tehdä kolposkopialähete jo yhden HPV-seurantatestin perusteella, tutkija Maija Vahteristo Suomen Syöpärekisteristä kertoo.

Suurin osa kohdunkaulasyövän seulontaan osallistuvista testataan nykyisin ensisijaisesti HPV-testillä. HPV-testauksen yleistyminen on johtanut siihen, että lähetteitä kolposkopiaan eli kohdunsuun tähystykseen tehdään merkittävästi aiempaa enemmän.

– Papakoetta herkemmän HPV-testin vuoksi seulonnassa löytyy paljon myös sellaisia HPV-infektioita ja solumuutoksia, jotka eivät koskaan etenisi syöväksi saakka. Löydösten määrä seulonnassa onkin kasvanut. Tästä aiheutuu osin myös ylidiagnostiikkaa, turhia tutkimuksia ja jopa tarpeettomia hoitoja, jotka eivät ole yksilön eivätkä yhteiskunnan etu, Vahteristo toteaa.

Tarvetta paremmille jatkotutkimusmenetelmille

Syöpärekisterin tutkimuksessa vertailtiin seitsemää erilaista kohdunkaulasyövän seulonta-algoritmia eli protokollaa, jonka mukaan seulonta etenee. Algoritmit oli muodostettu jälkikäteen datan pohjalta. Pääasiassa algoritmeissa hyödynnettiin positiivisen HPV-testin jälkeen jatkotutkimustestinä papakoetta ja vaihdeltiin kolposkopialähetteeseen vaadittavia kriteereitä. Yhdessä algoritmissa ei ollut lainkaan jatkotutkimustestiä, vaan nainen ohjattiin positiivisen HPV-testituloksen perusteella suoraan kolposkopiaan. Yksi algoritmi vastasi perinteistä papakokeella tehtyä seulontaa.

Pelkkään papakokeeseen perustuvaan seulontaan verrattuna HPV-seulonta löytää paremmin lieviä ja keskivahvoja esiastemuutoksia. Suuri osa lievistä ja keskivahvoista esiastemuutoksista kuitenkin paranee itsestään ajan kuluessa, joten tämä ei välttämättä lisää seulonnan vaikuttavuutta, Vahteristo sanoo.

– HPV-seulonnan herkkyys ja tarkkuus olivat parhaimmat, kun seurantatestejä oli kaksi niille HPV-positiivisille, joilla ei papakokeessa havaittu solumuutoksia. Kaksikin seurantatestiä tuottaa kuitenkin huomattavasti enemmän kolposkopioita kuin papaseulonta. Jotta seulonnan hyödyt ja haitat pysyisivät tasapainossa, meidän on kehitettävä HPV-testin jatkotutkimusmenetelmiä entistä paremmiksi. Uusien menetelmien lisäksi myös ikäryhmä- ja seurantatestin välisen ajan pidentäminen voi mahdollisesti vähentää seulonnan haittoja.

Lisätietoja:

Tutkija Maija Vahteristo, puh. 050 337 5870, maija.vahteristo@cancer.fi

Viestinnän asiantuntija Nina Airisto, puh. 050 562 5760, nina.airisto@cancer.fi

Tietoja kohdunkaulasyövästä:

Kohdunkaulasyövän seulonnassa on käytössä sekä HPV-testi että papakoe. HPV-seulontaan osallistuvalta naiselta otetaan näyte sekä HPV-testiä että papakoetta varten.

HPV-testi kertoo, onko naisella kohdunkaulan syövälle ja sen esiasteille altistava korkean riskin HPV-infektio. Jos on eli HPV-testin tulos on positiivinen, analysoidaan myös papakoe.

Papakoe eli gynekologinen irtosolunäyte kertoo tarkemmin mahdollisista solumuutoksista.

Naiset, joilla papakokeessa havaitaan vahvoja solumuutoksia, ohjataan kolposkopiaan.

Jos papakokeessa ei todeta lainkaan solumuutoksia tai ne ovat lieviä tai keskivahvoja, naiselta otetaan uusi näyte, seurantatesti, noin vuoden–parin päästä.

Jatkotoimenpiteet päätetään seurantatestin perusteella. Lähetteen kolposkopiaan voi saada, jos positiivinen testitulos toistuu, vaikka papakokeessa ei havaittaisikaan poikkeavia muutoksia.