Siirry suoraan sisältöön

Koronapandemian puhkeaminen vaikutti syöpien toteamiseen Pohjoismaissa

Koronapandemia johti uusien raportoitujen syöpätapausten määrän vähenemiseen samankaltaisesti kaikissa Pohjoismaissa, mutta eniten laskua tapahtui Ruotsissa ja Suomessa.

Pohjoismaissa jäi todennäköisesti toteamatta merkittävä määrä syöpiä koronapandemian alkuvaiheen aikana, juuri julkaistu yhteispohjoismainen tutkimus osoittaa.

International Journal of Cancer -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa Karoliinisen instituutin ja Pohjoismaiden syöpärekisterien tutkijat vertasivat syöpärekistereihin vuonna 2020 tehtyjen syöpäilmoitusten määrää pandemiaa edeltäneiden vuosien raportointiin. Tutkijat käyttivät aineistona patologian ilmoituksia, jotka tyypillisesti ilmoitetaan syöpärekistereihin kaikkein nopeimmin.

Voimakkain putoama syöpärekistereihin ilmoitettujen syöpätapausten määrässä tapahtui Ruotsissa. Toukokuussa 2020 uusien syöpien määrä oli Ruotsissa 31 prosenttia pienempi kuin toukokuussa 2019. Toiseksi eniten ilmoitettujen syöpätapausten määrä tippui Suomessa, jossa toukokuussa 2020 syöpiä ilmoitettiin 24 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Tanskassa uusien syöpien raportointivaje pandemian alkuvaiheessa oli 16 prosenttia, Norjassa 15 prosenttia ja Islannissa 17 prosenttia.

Syöpäilmoitusten määrä palautunut tavanomaiselle tasolleen

Koronapandemian alkuvaihe oli epätietoisuuden aikaa, joka vaikutti niin terveydenhuoltoon kuin suuren yleisön käyttäytymiseenkin. Ihmiset eivät välttämättä hakeutuneet epäilyttävienkään oireiden vuoksi terveyspalveluihin. Lisäksi syöpäseulontoja keskeytettiin keväällä joksikin aikaa.

Syöpäilmoitusten määrä alkoi palautua tavanomaiselle tasolleen syksyllä 2020.

– Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa syöpäilmoitusten määrä nousi vuoden jälkipuoliskolla jälleen lähes samalle tasolle kuin vuonna 2019. Tämä on tärkeä havainto, joskin Ruotsissa ja Suomessa nousu ei täysin kompensoinut kevään raportointivajetta. Koko vuoden tasolla Ruotsissa syöpäilmoitusten määrä laski kuudella ja Suomessa neljällä prosentilla, Suomen Syöpärekisterin vastaava lääkäri Tomas Tanskanen summaa tutkimuksen tuloksia.

– Ilmoitettujen syöpätapausten väheneminen tarkoittaa todennäköisesti sitä, että syöpiä on jäänyt diagnosoimatta. Koronapandemian pitkän aikavälin vaikutuksia syöpään onkin yhä tarpeen arvioida. On tärkeää esimerkiksi seurata sitä, johtavatko syöpädiagnoosien viivästykset syöpien löytymiseen laajemmin levinneinä.

Syöpärekisteri on tänään myös julkaissut vuoden 2020 virallisen syöpätilaston. Vuotta 2020 koskeva syöpätilastoraportti julkaistaan toukokuussa.

Lisätietoja:

Vastaava lääkäri Tomas Tanskanen, tomas.tanskanen@cancer.fi, puh. 050 320 8035

Viestinnän asiantuntija Nina Airisto, nina.airisto@cancer.fi, puh. 050 562 5760

Julkaisun tiedot: ”The impact of the COVID-19 pandemic on cancer diagnosis based on pathology notifications: A comparison across the Nordic countries during 2020”. Anna LV Johansson, Siri Larønningen, Charlotte Wessel Skovlund, Marnar Fríðheim Kristiansen, Lina Steinrud Mørch, Søren Friis, Tom Børge Johannesen, Tor Åge Myklebust, Anna Skog, David Pettersson, Helgi Birgisson, Anni Virtanen, Nea Malila, Janne Pitkäniemi, Tomas Tanskanen, Laufey Tryggvadóttir, Giske Ursin, Mats Lambe. International Journal of Cancer, verkossa 13. huhtikuuta 2022, doi: 10.1002/ijc.34029, julkaisu saatavilla verkossa osoitteessa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijc.34029