Hyvinvointialueiden toteutettava kuntoutumisen tuki kiinteänä osana sairauksien hoitoa

Vain puolet sydänsairauksiin, diabetekseen ja syöpään sairastuneista on saanut edes jokseenkin riittävästi tukea sairautensa kanssa selviytymiseen. Vain neljänneksellä heistä ammattilainen on arvioinut sairauteen liittyviä tuen tarpeita, ja vielä harvemmalle (8 %) on tehty suunnitelma kuntoutumisen tukemiseksi.

Tiedot selviävät Diabetesliiton, Sydänliiton, Syöpäjärjestöjen ja Kuntoutussäätiön kevään aikana tekemästä kyselystä, johon vastasi 974 diabetesta, sydänsairautta tai syöpää sairastavaa ihmistä eri puolilta Suomea. Osalla vastaajista oli useita sairauksia.

– Sydänsairaudet, syövät ja diabetes ovat vakavia, jopa henkeä uhkaavia sairauksia, joista suuri osa on kroonisia. Ihmiset elävät niitä sairastaen vuosia ja vuosikymmeniä. On erittäin suuri kysymys sairastuneen elämänlaadun ja toimintakyvyn kannalta, saako hän tukea sairautensa aiheuttamiin fyysisiin muutoksiin ja psyykkisiin oireisiin, kuten huoliin tai ahdistukseen, painottaa terveysosaston johtaja Marika Skyttä Syöpäjärjestöistä.

Järjestöjen mukaan on huolestuttavaa, että vastaajia 34 % ilmoitti saaneensa melko vähän tukea ja 17 % vastasi, ettei ole saanut tukea lainkaan. Tämä on selvä osoitus siitä, ettei kuntoutuksen tukijärjestelmän ei toimi sairastuneen kannalta parhaalla tavalla.

– Kyselyn vastaajat toivoisivat saavansa tukipalveluja oman kunnan terveyskeskuksesta (42 %) ja erikoissairaanhoidosta (37 %). Toisaalta yli puolet vastaajista sanoo, ettei tuen tarjoajalla ole väliä, kunhan tuen saaminen on helppoa ja oikea-aikaista. Tämä on selvä viesti uusille hyvinvointialueille: kuntoutumisen tuen palvelujen tulee olla osa potilaan hoitopolkua. Potilaat toivovat kuntoutumisen tukea, joka toteutuu osana heidän hoitoaan, lähellä ja helposti, selittää sairastuneen tuen ja kuntoutuksen asiantuntija Pirjo Suomalainen Sydänliitosta.

Kun sairastuneilta kysyttiin, missä sairauden vaiheissa he olisivat tarvinneet tukea, vastaukset jakaantuivat laajasti. Tukea toivottiin oireiden ilmetessä (33 %) ja heti diagnoosin saamisen yhteydessä (43 %) mutta myös sairauden muuttuessa (24 %), sairauden seurannan aikana (39 %) ja lisäsairauksien ilmetessä (17 %).

– Tulokset osoittavat selvästi, että ei ole mitään tiettyä vaihetta, jossa annetulla täsmäkuntoutuksella voidaan hoitaa yksilöllisiä tuen tarpeita. Tukea tarvitaan sairauden eri vaiheissa, ja uusia tuen tarpeita voi tulla esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa. Sairastuneet tarvitsevat tukea sairauden kanssa elämiseen, läpi elämän, korostaa kuntoutus- ja koulutuspäällikkö Outi Himanen Diabetesliitosta.

Diabetesliitto, Sydänliitto, Syöpäjärjestöt ja Kuntoutussäätiö toivovat, että hyvinvointialueet suunnittelevat palvelukokonaisuutensa niin, että kuntoutumisen tuki rakennetaan kiinteäksi osaksi sairauksien hoitoa. On lisäksi välttämätöntä varmistaa kuntoutuksen ja tukipalvelujen riittävä resursointi ja osaaminen.

– Sairastuneet kaipaavat yhä kokonaisvaltaisempaa huomiointia. Pelkkä sairauden fyysinen hoito ei riitä. Potilaiden hyvinvoinnin lisäksi laadukkaat kuntoutumisen tuen palvelut ovat eduksi yhteiskunnalle: ne parantavat työ- ja toimintakykyä ja potilaiden toimijuutta, mikä tuo taloudellisia säästöjä toisaalla, muistuttaa johtava tutkija Erja Poutiainen Kuntoutussäätiöstä.

Kyselyn tarkemmat tulokset julkaistaan lokakuussa järjestettävässä webinaarissa.

Lisätiedot:

Terveysosaston johtaja Marika Skyttä, Syöpäjärjestöt, marika.skytta@cancer.fi, 044 298 2606

Sairastuneen tuen ja kuntoutuksen asiantuntija Pirjo Suomalainen, Sydänliitto, pirjo.suomalainen@sydanliitto.fi, 050 303 0137

Kuntoutus- ja koulutuspäällikkö Outi Himanen, Diabetesliitto, outi.himanen@diabetes.fi, 0400 723 664

Johtava tutkija Erja Poutiainen, Kuntoutussäätiö, erja.poutiainen@kuntoutussaatio.fi, 044 781 3156