HPV-testi aiheuttaa ylidiagnostiikkaa kohdunkaulasyövän seulonnassa 17.5.2022 HPV-testi on yleistynyt rytinällä kohdunkaulasyövän seulonnassa. Entistä herkemmän menetelmän esiinmarssin vuoksi seulontakäytäntöjä tulee arvioida uudelleen. Suomen Syöpärekisterin vastikään julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin HPV-testin yleistymisen vaikutusta seulonnan lähete- ja löydösmääriin. Koska HPV-testi havaitsee kohdunkaulasyövän esiastemuutoksia merkittävästi herkemmin kuin perinteinen papakoe, kohdunkaulasyövän seulonnan löydösmäärät ovat lisääntyneet. Tämä heijastuu seulonnan jatkotutkimuslähetteisiin, ja naisia ohjataan kolposkopiaan eli kohdunkaulan tähystykseen aiempaa useammin. – HPV-seulonnassa naisten todennäköisyys saada kolposkopialähete ja esiastediagnoosi on noin kaksinkertainen verrattuna papaseulontaan, lääketieteen kandidaatti Aino Hakkila kertoo. – Ongelmaksi suuressa löydösmäärässä muodostuu se, että syöväksi eteneviä ja etenemättömiä esiasteita ei pystytä erottamaan toisistaan. Haaviin siis jää väistämättä paljon sellaisia esiastemuutoksia, jotka eivät koskaan etenisi syöväksi saakka. Koska merkittävä osa näistä esiasteista hoidetaan, suuri löydösmäärä voi johtaa turhiin hoitotoimenpiteisiin. Tämä kuormittaa sekä naisia että yhteiskuntaa. Jatkotutkimusten lähetekriteerejä pitää parantaa HPV-seulontaan osallistuvalta naiselta otetaan sekä HPV- että papanäyte. Jos HPV-testin tulos on positiivinen, analysoidaan myös papanäyte, jonka perusteella päätetään jatkotoimista. Naiset, joilla on havaittu huolta aiheuttavia solumuutoksia, ohjataan kolposkopiaan, eli kohdunsuun tähystykseen. Lievät solumuutokset taas johtavat uuteen testiin noin vuoden–parin päästä. Lähetteen kolposkopiaan voi saada myös silloin, kun positiivinen testitulos toistuu 2–3 kertaa, vaikka papanäytteessä ei havaittaisi poikkeavia muutoksia. Syöpärekisterin tutkimuksen perusteella HPV-seulonnassa tehdään jatkotutkimuslähetteitä runsaasti juuri riskiryhmäseulonnassa. HPV-testaamisen haaste piileekin nimenomaan HPV-positiivisten jaottelussa. –Seulontaohjelmassa havaittujen HPV-infektioiden ja toistuvien positiivisten tulosten määrä on suuri verrattuna siihen, että uusia kohdunkaulasyöpiä todetaan vuosittain vajaat 180. Siksi pelkästään HPV-infektion pitkittyneisyys on huono lähetekriteeri ja siihen pohjautuvat jatkotutkimukset aiheuttavat runsaasti ylidiagnostiikkaa, tutkija Maiju Pankakoski sanoo. Syöpärekisterin tutkijat selvittävät parhaillaan muissa tutkimushankkeissaan uusia mahdollisia käytäntöjä kohdunkaulasyövän seulontaan. – Kenties jatkossa voidaan ottaa käyttöön positiivisten HPV-näytteiden vaihtoehtoisia luokittelutapoja, kuten genotyypitys. Joka tapauksessa terveydenhuollon resursseja voidaan säästää kehittämällä HPV-seulonnan lähetekriteereitä, sillä niitä tarkentamalla voidaan vähentää seulonnasta aiheutuvaa ylidiagnostiikkaa, Pankakoski toteaa. On myös huomioitava, että Suomen ensimmäiset HPV-rokotuksen saaneet tytöt ovat pian seulontaikäisiä. HPV-rokoteohjelma on tehokas nuorten naisten kohdunkaulasyöpien torjunnassa, ja rokotettujen syöpätaakan oletetaan olevan pienempi kuin aiempien ikäluokkien. Tämänkin vuoksi kohdunkaulasyövän seulontakäytäntöjä on tarpeellista arvioida tulevaisuudessa uudelleen. Lisätietoja: Tutkija Maiju Pankakoski, maiju.pankakoski@cancer.fi, puh. 050 439 3057 LK Aino Hakkila, aino.hakkila@helsinki.fi, puh. 050 313 9252 Viestinnän asiantuntija Nina Airisto, nina.airisto@cancer.fi, puh. 050 562 5760 Julkaisun tiedot: Hakkila Aino, Heinävaara Sirpa, Sarkeala Tytti, Anttila Ahti ja Pankakoski Maiju (2022) HPV-testaamisen vaikutukset kohdunkaulasyövän seulonnan lähete- ja löydösmääriin. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, URL: https://www.duodecimlehti.fi/duo16783
