Enemmistö kohdunkaulasyövän seulonnoista tehdään jo HPV-testillä

Suurimmalta osalta kohdunkaulasyövän seulontaohjelmaan osallistuneista naisista otettiin vielä vuonna 2018 papakoe, mutta vain vuodessa HPV-testien määrä lähes nelinkertaistui. Herkemmän testin käyttöönotto on lisännyt seulonnassa löydettävien kohdunkaulasyöpien ja esiasteiden määrää.

HPV-testin käyttö kohdunkaulasyövän seulonnassa on yleistynyt hurjaa vauhtia Suomessa. Vuonna 2019 jo kuudelta kymmenestä kohdunkaulasyövän seulontaan osallistuneelta otettiin ensisijaisena testinä HPV-testi. Vuotta aiemmin HPV-testattujen osuus oli vain vajaa viidennes kaikista seulotuista.

– Kohdunkaulasyöpiä ehkäisevä seulontaohjelma on ollut Suomessa erittäin tehokas. Perinteiseen papakokeeseen perustuneella seulonnalla on estetty neljä viidestä kehittyvästä kohdunkaulasyövästä. HPV-testi on papakoetta selvästi herkempi, joten sen avulla seulonnan syöpää ehkäisevää vaikutusta on yhä mahdollista parantaa, tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä toteaa.

Kohdunkaulasyövän riski kasvanut Suomessa

Kohdunkaulasyövän seulonnassa todettiin vuonna 2019 kaikkiaan 49 kohdunkaulasyöpää ja 1 024 esiastetta. Seulontaohjelmassa tehtyjen löydösten lukumäärä on aiempia vuosia huomattavasti suurempi. Esiasteita todettiin yli 80 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aiemmin, ja myös kohdunkaulasyöpien määrä oli poikkeuksellisen suuri.

– Vakavien löydösmäärien kasvu viittaa ennen muuta siihen, että HPV-testin avulla kohdunkaulasyöpiä löydetään papakoetta varhaisemmin. Myös kohdunkaulasyöpien riski on voinut kasvaa joissakin seulontaohjelman kohteena olevissa ikäryhmissä, epidemiologinen tutkija Maiju Pankakoski Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

HPV-seulonnan hyötyjä ja haittoja selvennettävä

HPV-testin käytön haasteena on kuitenkin erottaa eteneviin esiasteisiin ja syöpään johtavat HPV-infektiot vaarattomien ja ohimenevien joukosta. Ohimenevien infektioiden diagnosointi ja jatkotutkimukset kuormittavat testattuja naisia ja aiheuttavat turhia kustannuksia terveydenhuollolle.

HPV-seulontaa tehdään pääasiassa vain 30-vuotta täyttäneille naisille, sillä sitä nuoremmilla esiintyvien vaarattomien HPV-infektioiden paljous aiheuttaisi merkittävästi ylidiagnostiikkaa. HPV-seulonnassa havaitaan silti papakokeeseen perustuvaa seulontaa enemmän niin sanottuja vääriä positiivisia seulontatestituloksia. HPV-seulonta poikii myös enemmän jatkotutkimuslähetteitä ja esiastehoitoja.

Suurentunut lähete- ja löydösmäärä tuleekin suhteuttaa HPV-seulonnan mahdollisiin hyötyihin, kuten kohdunkaulasyöpiä ehkäisevään lisävaikutukseen. HPV-seulonnan hyötyjä ja haittoja on tärkeää yhä selventää pitkäjänteisellä tutkimuksella. Tavoitteena on luoda parempia, ylidiagnostiikkaa vähentäviä seulontakäytäntöjä.

Faktoja kohdunkaulasyövän seulontaohjelmasta

  • Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa lähetettiin vuonna 2019 yhteensä 283 000 kutsua.
  • Kutsutuista naisista 198 000 osallistui seulontaan. Osallistumisaktiivisuus oli 70 prosenttia.
  • Normaalin testituloksen sai noin 93 prosenttia osallistuneista.
  • Kohdunkaulasyövän esiasteeseen viittaavan testituloksen saaneet lähetetään kohdunkaulan tähystykseen eli kolposkopiaan ja biopsiaan. Lähetteen jatkotutkimuksiin sai noin 2 800 naista eli 1,4 prosenttia tarkastetuista.
  • Riskiryhmäseulontaa suositeltiin noin 5,6 prosentille osallistuneista lievän solumuutoksen tai positiivisen HPV-testituloksen vuoksi.
  • Riskiryhmäseulonnassa testi uusitaan 12–24 kuukauden kuluttua edellisestä seulontakutsusta, kun normaalin tuloksen saaneilla seulontaväli on viisi vuotta.
  • Vuosina 2015–2019 viiden vuoden seulontakierroksen aikana HPV-seulonnassa lähetteen sai 4,4 prosenttia seulontaan osallistuneista. Määrä oli noin nelinkertainen papakokeeseen perustuvaan seulontaan verrattuna.
  • HPV-seulonnan jatkotutkimuslähetteitä tuli erityisen paljon riskiryhmäseulonnassa toistuneen HPV-positiivisuuden perusteella.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Ahti Anttila, ahti.anttila@cancer.fi, puh. 050 380 9514

Epidemiologinen tutkija Maiju Pankakoski, maiju.pankakoski@cancer.fi, puh. 050 439 3057

Viestinnän asiantuntija Nina Airisto, nina.airisto@cancer.fi, puh. 050 562 5760