Apurahat: Syöpäsäätiö panostaa uuden sukupolven hoitoihin 11.11.2015 Tiedote 11.11.2015 Syöpäsäätiö jakaa tänä vuonna syöpätutkimukseen apurahoina hieman yli 4,1 miljoonaa euroa. Suurimmat apurahat, 300 000 euroa kukin, menevät kolmeen hankkeeseen ja koskevat uuden sukupolven hoitoja. Tavoitteena on löytää nykyistä haitattomampia tapoja tuhota syöpäsolut. Roosa nauha -rahastosta jaetaan kaksi 300 000 euron suurapurahaa. Professori Heikki Joensuun tutkimushankkeessa etsitään uusia hoitoyhdistelmiä HER2-rintasyöpään. Tutkimusjohtaja Juha Klefströmin tavoitteena on uudella hoitomuodolla pyrkiä ohjelmoimaan rintasyöpäsolut kuolemaan siten, että hoito ei periaatteessa lainkaan vahingoita terveitä soluja. Sekä Joensuu että Klefström ovat Helsingin yliopistosta, Joensuun tutkimushanketta tehdään Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Klefströmin Biomedicumissa. Kolmas suurapuraha menee Turun yliopistoon professori Jukka Westermarckille. Apuraha jaettiin Anna, Aura ja Hanna Vuolle-Apialan rahastosta. Westermarckin tutkimusryhmä on äskettäin tunnistanut syöpää aiheuttavan valkuaisaineen, CIP2A. Osana tutkimushanketta ryhmä kehittää nyt ensimmäistä tämän valkuaisaineen estäjää rintasyövän hoitoon. ”Vaikeina aikoina on lisättävä tutkimusrahoitusta” ”Syöpäsäätiön ja muiden apurahoja jakavien merkitys tutkijoille on tällä hetkellä ehkä suurempi kuin koskaan aiemmin”, toteaa Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen. ”Julkinen tutkimusrahoitus on viime ja tämän hallituskauden aikana vähentynyt merkittävästi varsinkin terveyden tutkimuksessa. Rahoituksen jatkuvuus on erityisen tärkeätä pitkäjänteisessä syöpätutkimuksessa.” Syöpäsäätiö on vuosi vuodelta lisännyt omaa tutkimusrahoitustaan, tänä vuonna apurahojen kokonaissumma ylittää ensimmäistä kertaa 4 miljoonaa euroa. Syöpäsäätiölle lahjoituksia antaneet yksityiset henkilöt ja yritykset ovat tehneet tämän mahdolliseksi. ”Tutkimusrahoituksen säilyminen nykytasolla ei saa olla vain säätiöiden varassa”, toteaa pääsihteeri Sakari Karjalainen. ”Juuri taloudellisesti vaikeina aikoina on syytä lisätä eikä vähentää julkista ja yksityistä tutkimusrahoitusta. Syöpäjärjestöt odottavat, että hallitus ryhtyy ripeästi toimiin kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseksi Suomeen.” HER2-rintasyöpään etsitään tehoa lääkkeiden yhteisvaikutuksista Professori Heikki Joensuu tutkii HER2-nimisen geenin vaikutuksia. Tämä geeni on monistunut noin viidesosassa rintasyövistä. Tämä tarkoittaa sitä, että HER2-geenejä on näiden rintasyöpien perimässä normaalin 2 kappaleen asemasta monta, tyypillisesti useita kymmeniä kopioita. Tällaiset syövät tuottavat HER2-valkuaisainetta. Nämä rintasyövät ovat usein äkäisiä, ja niillä on ollut keskimääräistä huonompi ennuste, kunnes kehitettiin vasta-aine nimeltä trastutsumabi (kauppanimeltä Herceptin). HER2-positiivisten syöpien vakiintunut hoito on nykyisin trastutsumabi yhdistettynä solunsalpaajiin. Trastutsumabia annetaan tällöin tavallisesti 12 kuukautta. ”Vaikka tulokset ovat kohentuneet, parantamisen varaa on vielä jäljellä runsaasti etenkin niillä potilailla, joilla syöpä on todettaessa iso. Trastutsumabihoito voi rasittaa sydäntä. Tutkimushankkeessa etsitään liitännäishoitoa, joka on potilaan sydämen kannalta turvallisempi ja hinnaltaan halvempi kuin nykyinen hoito”, sanoo professori Joensuu. ”Tutkimuksen ajatuksena on antaa kolmea HER2-positiiviseen rintasyöpään hyvin tehoavaa syöpälääkettä samanaikaisesti, jolloin lääkkeiden yhteisvaikutuksena toivotaan saavutettavan erityisen hyvä teho. Samalla lääkityksen kestoa voitaisiin myös lyhentää. Mukaan otetaan noin 1300 naista, joilta on leikattu paikallinen, HER2-positiivinen rintasyöpä. Potilaat satunnaistetaan saamaan joko suositeltua tavanomaista hoitoa tai uutta tutkittavaa hoitoa.” Professori Joensuu toteaa, että Syöpäsäätiön myöntämä apuraha mahdollistaa tutkimuksen aloittamisen. Rintasyöpäsolut voidaan ohjelmoida kuolemaan Tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmä työskentelee lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksikössä, Biomedicumissa. Ryhmä etsii geeneistä apua tehokkaisiin lääkeaineyhdistelmiin. ”Tutkimuksessa on löytynyt lääkeaineyhdistelmä, joka kykenee tehokkaasti laukaisemaan MYC-syöpägeenin virittämän solukuolemakoneiston rintasyöpäkudoksessa”, Klefström kertoo. ”Uudella hoitomuodolla pyritään ohjelmoimaan rintasyöpäsolut kuolemaan ’oman käden’ kautta eli hoito ei periaatteessa lainkaan vahingoita terveitä soluja.” ”Syöpäsäätiön tuen avulla pystymme nyt viemään uutta hoitomuotoa laboratoriomaailmasta kohti sairaalaa rintasyöpäpotilaiden ulottuville”, Klefström iloitsee. Tutkimusryhmä etsii estäjää syöpää aiheuttavalle proteiinille Professori Jukka Westermarck saa nyt toistamiseen Syöpäsäätiön suurapurahan tutkimusryhmän löytämän valkuaisaineen vaikutusten arviointiin. Työryhmän aiemmin löytämä, syöpää aiheuttava valkuaisaine CIP2A liittyy erityisesti niihin rintasyövän alalajeihin, joihin ei ole tällä hetkellä olemassa tehokasta hoitoa. ”Olemme osoittaneet että CIP2A:n poistaminen estää kokonaan tietyn rintasyövän alalajin syntymisen hiirimallissa. Olemme havainneet että CIP2A:n poistaminen herkistää rintasyöpäsolut nykyisin käytettävissä oleville hoidoille. Täten CIP2A on erittäin lupaava rintasyövän hoidon uusi kohde erityisesti niissä alalajeissa, jotka useimmiten aiheuttavat potilaan syöpäkuoleman”, professori Westermarck sanoo. Tutkimus koskee niitä mekanismeja, joilla CIP2A edistää rintasyövän kasvua ja jarruttaa hoidon tehoa. Osana tutkimussuunnitelmaa ryhmä kehittää ensimmäistä pienimolekyylistä CIP2A:n estäjää rintasyövän hoitoon. “CIP2A on erittäin lupaava rintasyövän hoidon uusi kohdeproteiini”, Westermarck sanoo. Merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Kaikkiaan 147 tutkijaa ja tutkimusryhmää sai Syöpäsäätiöltä apurahan 2015. Syöpäsäätiö tukee lisäksi Suomen Syöpärekisterin tutkimustyötä 1 150 000 eurolla. Summa sisältää rekisterin osana toimivan Joukkotarkastusrekisterin syöpäseulontoihin kohdistuvan tutkimuksen. Suomen Syöpäinstituutin Säätiö saa tukea 300 000 euroa ja Pohjoismaiden syöpätutkimusrahasto 180 000 euroa. Syöpäsäätiö on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja kotimaassa. Vuonna 1948 perustettu säätiö toimii lahjoitusvaroin. Syöpäsäätiön tunnetuin keräys on vuosittain lokakuussa järjestettävä Roosa nauha -kampanja. Parhaillaan on menossa miesten eturauhasen syövän ja kivessyövän tutkimusvaroja kartuttava Movember-kampanja. Lisätietoja Pääsihteeri Sakari Karjalainen, varmimmin sähköpostitse sakari.karjalainen@cancer.fi Tiedottaja Maarit Rautio, puh. 040 549 1003 maarit.rautio@cancer.fi Professori Heikki Joensuu, puh. 040 721 0438, 09 4717 3200, tavoitettavissa 19.11. alkaen heikki.joensuu@hus.fi Tutkimusjohtaja Juha Klefström, 11.11. puh 044 377 3876 klo 9 jälkeen juha.klefstrom@helsinki.fi Professori Jukka Westermarck, puh. 040 742 3007, 11.11. ennen klo 9 tai klo 17 jälkeen ja 12.11. klo 13.30 jälkeen jukka.westermarck@utu.fi Apurahaluettelo kokonaisuudessaan: Myönnetyt apurahat Syöpäjärjestöt on Suomen suurimpia kansanterveysjärjestöjä, jolla on noin 140 000 jäsentä. Syöpäjärjestöihin kuuluvat Suomen Syöpäyhdistys ry ja sen jäsenjärjestöt: 12 maakunnallista syöpäyhdistystä, 6 valtakunnallista potilasjärjestöä, Suomen Syöpärekisteri ja sen osana Joukkotarkastusrekisteri sekä Syöpäsäätiö. Syöpäjärjestöt tukee ja kuntouttaa syöpää sairastavia ja heidän läheisiään, tiedottaa syöpää ehkäisevien ja terveyttä edistävistä asioista, pitää yllä rekisteriä syöpätaudeista ja joukkotarkastuksista ja myöntää varoja syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen.
